Biljoonan dollarin velkakupla sulaa

Julkaistu: , Päivitetty:

Kirjat
Yhdysvaltain pankkikriisin jälkilasku kasvaa yli tuhannen miljardin dollarin, väittää kriisin syitä ja seurauksia valottava kirja The Trillon dollar meltdown.
Maailman pankkeja riesaava subprime-kriisi tuottaa sijoittajien ja pankkivalvojien kauhuksi viikko viikolta kasvavia tappiolukuja. Tappioiden yhteismäärä on jo ylittänyt 400 miljardia dollaria, mutta lisää on tiedossa.

Pankkikriisin lasku kasvaa vielä huimasti tähänastista suuremmaksi, väittää kriisin taustat hyvin tunteva Charles Morris provosoivassa mutta hyvin perustellussa kirjassaan The Trillion dollar meltdown (suomeksi suunnilleen Biljoonan dollarin sulatus).

Morris kuvailee pelottavan perusteellisesti, kuinka Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden ja riskipitoisimman asuntorahoituksen vaikeuksista alkanut subprime-kriisi laajenee ja paisuus luottomarkkinoiden muihinkin osiin. Hän pitää melko varmana, että pankit kärsivät yhteensä yli tuhannen miljardin dollarin luottotappiot ennen kuin tämä kriisi on ohi.

Aiemmin luottotappioiden paisumista jopa tuhanteen miljardiin dollariin tai suuremmiksi ovat hahmotelleet muun muassa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja investointipankki Goldman Sachs.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kyse ei ole vain
asuntorahoituksesta


Morris ei odota lisää luottotappioita pelkästään kriisin liikkeelle laukaisseista asuntoluotoista, vaan hänestä ylivelkaisten asiakkaiden maksuongelmat laajenevat vääjäämättä luottokorttirahoitukseen ja muihin kulutusluottoihin.

Suurimpia tappioita on Morrisin mukaan todennäköisesti odotettavissa sijoitus- ja rahoitusalan yrityksiltä kuten hedge-rahastoilta, jotka ovat hänen mielestään velkaantuneet viime vuosina jopa kotitalouksia holtittomammin.

Velkakriisin juuret ovat Morrisin mukaan teknokuplan puhkeamisen ja vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen jälkeisissä deflaatiopeloissa ja niiden torjunnan yhteydessä tehdyissä virheissä.

Yhdysvaltain keskuspankki Fed pelkäsi talouden suistuvan samanlaiseen deflaatiokierteeseen, jossa Japanin talous on kärvistellyt 1990-luvun alusta asti. Fed torjui kulutuskysynnän laskukierteen painamalla korkonsa prosenttiin. Lyhyet markkinakorot laskivat reaalisesti negatiivisiksi. Asiakkaille myönnettävien luottojen raaka-aine oli pankeille käytännössä ilmaista.

Ylilöysä korkotaso
yllytti velkaantumaan


Keinotekoisen matala korkotaso teki tehtävänsä, eli kotitalouksien kulutusjuhla pysyi käynnissä. Samalla kuitenkin kotitalouksien ja samalla koko talouden velkaantuminen lisääntyi roimasti. Eniten kiihtyi rahoitustoimialan yritysten kuten investointipankkien ja hedge-rahastojen velkaantuminen.

Rahoitusalan yritykset sijoittivat äkkijyrkästi kasvavat velkapääomansa pääasiassa oman toimialansa uusiin ja toinen toistaan eksoottisempiin instrumentteihin. Rahoitusalalla oli käynnissä itse itseään ruokkiva velkakierre, jonka ytimessä olivat räjähdysmäisesti kasvaneet luottojohdannaisten markkinat.

Kotitaloudet ammensivat keinotekoisen halpaa lainarahaa kulutukseen mutta kasvavalla innolla myös asuntoihin. Asuntojen hinnat nousivat kaksinkertaisiksi muutamassa vuodessa, ja yhä useampi halusi mukaan hintajuhliin. Asuntojen arvonnousu rahoitti myös osaltaan kulutusjuhlia – vanhojen asuntojen omistajat nostivat asuntojensa arvonnousua vastaan 2000-luvun alkuvuosina neljän biljoonan dollarin uudet lainat.

Ilmaisen tai ainakin melkein ilmaisen velkarahan tulviminen markkinoiden joka sopukkaan merkitsi Morrisin mukaan vääjäämättä korkojen laskemista yhä matalammalle ja hintojen nousua käytännössä kaikissa mahdollisissa sijoitusluokissa. Kaikki kynnelle kykenevät sijoittajat halusivat mukaan juhliin.

Kovimpia juhlijoita olivat hedge-rahastot, joilla ei ollut rasitteenaan samoja vakavaraisuusvaatimuksia ja muita valvonnan kahleita kuin useimmilla muilla sijoittajilla. Moni hedge-rahasto saavuttikin matalien korkojen aikana hämmästyttävän korkeita tuottoja. Mutta Morrisin mukaan kyse ei useimmissa rahastoissa ollut suinkaan salkunhoitajien taidoista, vaan yksinkertaisesti muita rämäpäisemmästä velkavivun käytöstä.

Pankeille kävi kuin
Kelju K. Kojootille


Viime kesänä tunnelma rahoitusmarkkinoilla muuttui kuin veitsellä leikaten. Keskuspankit olivat jo hyvän aikaa nostaneet ohjauskorkojaan eri puolilla maailmaa, joten kaikkein halvimman lainarahan tulva alkoi hiljanneen ehtyä. Asuntomarkkinoilla tämä tarkoitti ensin keinottelijoiden kaikkoamista ja pian myös tavallisten ostajien ostoinnon hiipumista.

Kun lainarahan hinta alkoi nousta ja asuntojen hinnat laskea, olivat velkajuhlat ohi ja koitti laskun aika.

Pankit ja velkarahalla uhkarohkeasti pelanneet sijoittajat huomasivat yhtäkkiä juoksevansa tyhjän päällä niin kuin jyrkänteen reunan jo ylittänyt Kelju K. Kojootti. Tyhmä piirroshahmo putoaa hetken ilmaa jaloillaan vispattuaan kuilun pohjalle tähtiä laskemaan. Morrisin mukaan pankit ovat nyt hyvin lähellä samaa hetkeä.

Charles R. Morris: The Trillion dollar meltdown – Easy money, high rollers, and the great credit crash, Public Affairs Books 2008

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Nordeassa ”ennennäkemätön” asiakaspako Ruotsissa – Nordea: Täysin normaali tilanne

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    7. 7

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    8. 8

      Onko Nordean tulo riski? Jyrki Katainen: EU:n talletus­suojakysymys näyttäytyy Suomessa toisessa valossa

    9. 9

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    10. 10

      Luvassa kovaa kasvua euroalueelle? Syyskuun indeksissä korkeimmat luvut kuuteen vuoteen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    3. 3

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    7. 7

      Valmetin tehtaalla 370 työntekijää lakkoon – johtaja: sain listan vaatimuksia

    8. 8

      Analyytikko: Roviosta tulee uusi kansanosake – ”Nokia kuihtumassa tylsäksi ja kasvuttomaksi”

    9. 9

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    10. 10

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää