Pankkikriisin ensimmäinen vuosi

Julkaistu: , Päivitetty:

Kolumni
Tasan vuosi sitten talousuutisten otsikoihin nousi omituinen sanahirviö subprime-kriisi. Tuolloin ei monikaan aavistanut, minkälainen mörkö oli lähtenyt liikkeelle.
Jos osakemarkkinoita pitää yleisen talouskehityksen ja -tunnelman ilmapuntarina, voi pitkän poutajakson sanoa päättyneen jokseenkin tasan vuosi sitten. Sen jälkeen matalapainetta onkin riittänyt myrskyksi asti. Myräkkä jatkuu edelleen näyttämättä vieläkään pysyviä laantumisen merkkejä, joten tuhojen lopullisesta laajuudesta ei ole vielä tietoa.

Viime vuoden heinäkuun puolivälissä maailman ja samalla useiden kansallistenkin markkinoiden osakekurssit kävivät tähänastisissa huippulukemissaan. Sen jälkeen pörssit ovat kärsineet pahimmasta kurssilaskusta sitten teknokuplan puhkeamisen.

Eniten pörsseissä ovat kärsineet pankkiosakkeet, ovathan juuri pankit kaikkien pahimpien ongelmien keskipisteessä. Esimerkiksi Euroopan suurimmat pörssinoteeratut pankit ovat vuodessa menettäneet puolet markkina-arvostaan.

Kriisi levisi hyvin
nopeasti ja laajalle
Kaikki alkoi Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden ja riskipitoisimman asuntorahoituksen vastoinkäymisistä.

Korot olivat jo hyvän aikaa olleet nousussa, sitten asuntojen hinnat lakkasivat ensin nousemasta, alkoivat pian joillakin alueilla laskea ja kun lopulta kasvava määrä asuntolaina-asiakkaita jätti lainansa hoitamatta, alkoivat ensimmäiset pankit horjahdella ja kriisi oli puhjennut.

Kriisi sai nimekseen subprime-kriisi, sillä vaikeudet alkoivat vuosi sitten pulpahdella päivänvaloon luottokelvottomille asiakkaille myönnetyistä asuntolainoista. Subprime-sana viittaa juuri kehnoon luottokelpoisuuteen.

Alkajaisiksi kriisi näytti koskevan ainoastaan riskipitoisimpiin asiakkaisiin keskittyneitä asuntorahoittajia ja joitakin heikkolaatuisimpaan asuntoluottoriskiin varojaan sijoittaneita hedge-rahastoja. Tuolloin moni uskoi ongelmien rajoittuvan vain suhteellisen pieneen osaan Yhdysvaltain asuntomarkkinoista ja pankkijärjestelmästä.

Ensivaikutelma oli harvinaisen väärä.

Luottotappiot ja arvonalennukset levisivät ketjureaktion tavoin hyvin nopeasti Yhdysvaltain esikaupungeista maailman finanssikeskuksiin. Jo viime syksynä kävi selväksi, että pankit ovat aivan samassa pinteessä Atlantin molemmin puolin.

Tappioiden summa
kasvaa huimaksi
Toistaiseksi pankit ovat kirjanneet subprime-kriisiin tavalla tai toisella liittyviä tappioita noin 400 miljardin dollarin eli noin 250 miljardin euron arvosta. Suurimman osan tappioista ovat kärsineet Yhdysvaltain ja Euroopan pankit.

Tappioissa sulaneet summat ovat jo nyt tolkuttoman suuria, mutta synkimmät tilannekatsaukset ovat povanneet tappioiden vielä paisuvan biljoonaan tai puoleentoista biljoonaan dollariin. Euroina kyse olisi 600-900 miljardin tappioista.

Ei ihme, että viimeaikaisista talouskommenteista löytyy helposti varoituksia pankkien ja koko pankkijärjestelmän ajautumisesta pahimpiin vaikeuksiin sitten 1930-luvun lamavuosien.

Kaikkein synkimpiä ennusteita tuskin kuitenkaan kannattaa pitää varmoina tietoina, sillä ovat pankit selvinneet lukuisista pahemmistakin pinteistä kuin tähänastinen subprime-kriisi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa pankkien tappiot ovat suhteessa maan talouden kokoon huimasti pienemmät kuin Suomen pankkien tappiot 1990-luvun alun pankkikriisissä.

Kriisin siemenet kylvettiin
taas hyvinä aikoina


Tämänkertaisessa pankkikriisissä on paljon omintakeisia piirteitä. Aiempien pankkikriisien aikaan tuskin kukaan osasi uneksiakaan kaikista niistä mielikuvituksellisista luottojohdannaisista, joilla pankit ovat viime vuosien mittaan virittäneet oman satimensa.

Pohjimmiltaan kuitenkin tässä niin kuin kaikissa aiemmissakin pankkikriiseissä on kyse hyvin samankaltaisista ja lopulta melko yksinkertaisistakin ilmiöistä.

Jokaisen pankkikriisin siemenet on aina kylvetty epätavallisen hyvinä aikoina, jolloin tulevaisuuden näkymät ovat poikkeksellisen rohkaisevia eivätkä huolet paina sen enempää laina-asiakkaita kuin pankkiirejakaan. Näin syntyi tämäkin pankkikriisi.

Vielä runsas vuosi sitten talouskasvu oli vahvaa, inflaatiosta ei ollut pelkoakaan ja halpaa lainarahaa oli saatavilla yllin kyllin. Minkäänlaisesta riskeistä ei ollut hajuakaan, joten lainatiskien molemmin puolin riskejä otettiin rohkeasti sekä tietoisesti että tiedostamatta.

Lopulta keskuspakki Fedin jo pari vuotta aikaisemmin aloittamat koronnostot alkoivat vaatia veroaan. Lainarahan vääjäämätön kallistuminen alkoi vähitellen vetää liian suuria lainoja ottaneita asiakkaita ja niitä myöntäneitä pankkeja pilvilinnoista takaisin maan kamaralle. Paluu ankeaan arkeen merkitsee yleensä aina luottotappioita, niin tälläkin kertaa.

Juuri näin syntyvät seuraavatkin pankkikriisit.

  • Kommentti

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Arvaatko, missä nostetaan pieniä ja missä isoja seteleitä? Yhä useammalla pankkiautomaatilla voi myös tallettaa rahaa

    2. 2

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    3. 3

      Kasvispiirakka sen osoitti – asiakkaan toive voi näkyä kauppojen hyllyillä nopeasti

    4. 4

      Tiesitkö, milloin lentoliput ovat halvimmillaan?

    5. 5

      Älä ota tätä isompaa lainaa

    6. 6

      Taloyhtiö ei voi parvekegrillaukselle käytännössä mitään – Kiinteistöliitto: Älkää edes yrittäkö kieltää sitä

    7. 7

      Nokian osake jatkaa vahvassa nousussa – kurssi yli +7 %

    8. 8

      Näin toimii uusi mobiilimaksu Suomessa – yksi iso pankki puuttuu joukosta

    9. 9

      Älä jätä näitä huoltoja väliin autossasi

    10. 10

      Minä vuonna synnyit? Katso, kuulutko voittajien vai häviäjien sukupolveen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    2. 2

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    3. 3

      Arvaatko, missä nostetaan pieniä ja missä isoja seteleitä? Yhä useammalla pankkiautomaatilla voi myös tallettaa rahaa

    4. 4

      Taloyhtiö ei voi parvekegrillaukselle käytännössä mitään – Kiinteistöliitto: Älkää edes yrittäkö kieltää sitä

    5. 5

      Kommentti: Ainoa syy työllisyyden nousuun: Jo joka neljäs nainen on osa-aikatöissä

    6. 6

      Erikoiset työttömyysluvut hämmentävät – ”Tämä on tyypillinen ilmiö, kun talous piristyy”

    7. 7

      Tulosjulkistaja Kamux vajosi pörssissä

    8. 8

      Näkökulma: Painajainen jatkuu yhdeksättä vuotta – kinastelu pitää Kreikkaa kyykyssä

    9. 9

      Kasvispiirakka sen osoitti – asiakkaan toive voi näkyä kauppojen hyllyillä nopeasti

    10. 10

      Tiesitkö, milloin lentoliput ovat halvimmillaan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    2. 2

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    3. 3

      Delta Auton mekaanikot marssivat ulos – ”Porukalle riitti”

    4. 4

      SK: Kanadalainen kaivosyhtiö jätti miljoonalaskun suomalaisille veronmaksajille – ”Jättivät sotkun meidän hoidettavaksi”

    5. 5

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    6. 6

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    7. 7

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    8. 8

      Tutkimus vahvisti: suomalainen keksintö auttaa tupakoinnin lopettamisessa – kyselyjä tulvii Suomesta ja maailmalta

    9. 9

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    10. 10

      Johtaja yllättyi Kyösti Kakkosen hyökkäyksestä – toivoo, ettei edusta Suomen yrityskulttuuria

    11. Näytä lisää