Pelurin vararikko

Julkaistu: , Päivitetty:

Kolumni
Tarpeeksi rahaa ja toimiva pankki- ja oikeuslaitos. Mikään ei ole horjuttanut pääoman asemaa taloudellisen kasvun tärkeimpänä edellytyksenä lähes kahteensataan vuoteen.
Taloustieteilijä Adam Smithin vuonna 1776 esittämät näkemykset olivat vallalla lähes kaksi sataa vuotta, aina 1950-luvulle saakka.

Näkemykseen kuuluu myös ajatus siitä, että jos pankit ja oikeuslaitos toimivat, maanomistajat, kauppiaat ja tehtailijat investoivat ja kehittävät toimintaansa. Investoinnit ja kehitystyö lisäävät automaattisesti pääoman määrää.

Maissa, joissa on edes siedettävä varmuus pääoman säilymisestä, jokainen hankkii hallitsemillaan varoilla joko välitöntä hyötyä itselleen tai tuottoa sijoitukselleen tulevaisuudessa. Täytyy olla aika hölmö, jos ei sijoita kaikkea saatavilla olevaa vierasta tai omaa pääomaa.

Kasvava pääoma tarkoittaa myös syvempiä markkinoita, edistyneempää työnjakoa ja ennen kaikkea tuottavampaa taloutta. Kansojen varallisuus perusteltiin juuri työnjaolla ja sen parantamalla tuottavuudella.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Jos tämä periaate käännettäisiin ylösalaisin, tuloksena olisi kansojen varallisuuden asemesta kansojen kurjuus. Tämän Smith uskoi nähneensä Aasiassa.

Hyvinvointi ei synny
ainoastaan
säästämisestä

Smith ja hänen seuraajansa olivat vakaasti sitä mieltä, että jatkuva talouskasvu vaati investointeja.

Me ekonomistit uskoimme pääoman ratkaisevaan rooliin. Mielestämme talouskasvu vaati säästämistä, investointeja ja varallisuuden kertymistä. Viimeinen ja vankin näkemys aiheesta, W. W. Rostowin Taloudellisen kasvun vaiheet ilmestyi 1950-luvun lopussa.

Robert Solow ja Moses Abramovitz rikkoivat tämän konsensuksen. Heidän laskelmiensa mukaan 75–80 prosenttia taloudellisesta kasvusta ei ollut seurausta pääoman tuottavuuden paranemisesta.

Sen sijaan yksityisen pääoman tuottavuuden arveltiin heijastavan koko yhteiskunnan marginaalituottavuutta. Kasvun ja kehityksen avaimet olivat pääoman käytön tehokkuudessa; tiedoissa ja taidoissa, teknologiassa ja johtamismallien tehostumisessa.



Pääoma todettiin silti tarpeelliseksi, vaikkakaan ei ainoaksi kasvun tekijäksi. Taloustieteilijä Dani Rodrikin mukaan pula pääomasta rajoittaa kasvua niissä talouksissa, joissa pääomalle on tarjolla korkein saatavissa oleva tuotto.

Myös silloin, kun pääoman puute ei ole kasvun pahin rajoite, rajoitteita ei voi purkaa muuttamatta talouden pääomarakenteita. Lisääntyvät investoinnit osoittavat, ettei muita kasvua rajoittavia tekijöitä ei ole. Investoinnit kertovat myös hyvinvoinnista.

Pääomien vapaa liikkuvuus
ei auttanutkaan köyhiä

Köyhien maiden ongelma on se, että niiden on vaikea hankkia pääomaa, jolla poistaa kasvun rajoituksia. Tämän vuoksi maailma löi 1990-luvulla suuren uusiliberalistisen vedon. Uskottiin, että kansainvälinen pääoman liikkuvuus poistaisi pääoman saatavuuden rajoituksia.

Esteetön pääoman saanti vähentäisi korruptiota ja muuta oman edun tavoittelua, joka vain vähensi sijoituksista saatavaa hyötyä. Toiveena oli, että vauraat maat rahoittaisivat vuosituhannen vaihteen teollistumisen, kuten Britannia teki ennen vuotta 1913, kun se rahoitti luonnonvaroiltaan rikkaiden maiden teollistumista.

Me kaikki tiedämme mitä tapahtui. Kansainvälisten pääomavirtojen moninkertaistuessa pääoman nettovirta kehittyneistä maista kehittyviin ei milloinkaan kasvanut. Itse asiassa suurin kasvu tapahtui rahavirroissa, jotka suuntautuivat kehittyvistä maista kehittyneisiin.

Syy ei ole se, etteivätkö kehittyvät maat tarjoaisi halpaa työvoimaa ja hyvää tuottoa sijoitetulle pääomalle vaan se, että kehittyneissä maissa pääoma on suojassa odottamattomilta poliittisilta häiriöiltä.

Vaikka nettopääomavirrat kulkevatkin nyt väärään suuntaan, bruttomääräisesti rahaa virtaa silti maailman pääomamarkkinoiden ytimestä sen äärilaidoille. Voimme vain toivoa, että pääomavirrat vievät mukanaan yrityksiä ja asiantuntemusta, jotka ovat tehneet talousmaailman ytimestä niin vauraan.

Siitäkin huolimatta mielikuvitukseton tarkkailija voi todeta, että jollekulle, jonka varat ja mahdollisuudet poliittisiin uudistuksiin ovat rajalliset, jatkuva panostaminen uusliberalististen pääomavirtojen luomaan kasvuun on strategia, jolla on sitä hyvin kuvaava nimi: Pelurin vararikko.

J. Bradford DeLong on Berkeleyn yliopiston kansantaloustieteen professori ja entinen USA:n apulaisvaltiovarainministeri.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    3. 3

      Analyytikko: Roviosta tulee uusi kansanosake: ”Nokia kuihtumassa tylsäksi ja kasvuttomaksi”

    4. 4

      Viron suurin yrityskonserni Suomen sähkömarkkinoille – toimitusjohtaja Pentti: ”Selvästi tilaa uusille yrityksille”

    5. 5

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    6. 6

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    7. 7

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      Kauppa pelmahti täyteen Star Wars -korusta innostuneita kiinalaisia – yrittäjälle tuhansien eurojen potti

    10. 10

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    2. 2

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    3. 3

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    4. 4

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    5. 5

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    6. 6

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    7. 7

      Kauppa pelmahti täyteen Star Wars -korusta innostuneita kiinalaisia – yrittäjälle tuhansien eurojen potti

    8. 8

      Tikkurila antoi toimitusjohtajalleen lähtöpassit

    9. 9

      Suomeen suunnitellaan uutta 50 miljoonan euron datakeskusta

    10. 10

      Hallitus selvittää kolmen valtionyhtiön listaamista pörssiin – ”Nyt tarvitaan poliittista päätöksentekoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    5. 5

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    6. 6

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    7. 7

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    8. 8

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    9. 9

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    10. 10

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    11. Näytä lisää