Metsäteollisuudessa tarvitaan uutta ajattelua

Julkaistu: , Päivitetty:

Suomalaisen metsäteollisuuden selviytyminen tulevaisuudessa vaatii visioita ja ajattelun uudistamista, patistaa Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) professori Jussi Uusivuori.
Jussi Uusivuori kannustaa metsäsektorin toimijoita karistamaan vanhat ajattelumallit ja hakemaan avoimin mielin uusia mahdollisuuksia.

Puun polttoaine- ja energiakäyttö on tulossa vahvasti metsäteollisuuden perinteisten muotojen rinnalle, mutta tulevaisuudessa myös maisema-, matkailu- ja virkistysliiketoiminnan merkitys kasvaa. Metsäsektorin selviytyminen löytyykin perusasioiden yhdistämisestä uusiin uriin.

– Metsien materiakäyttöön perustuva logistinen osaaminen ja esimerkiksi puuvirtojen hallinta tulisi yhdistää energiakäytön kehittämiseen, Uusivuori ehdottaa.

– Pahimpana uhkana kokonaistalouden näkökulmasta voi pitää sitä, että metsäteollisuus ei pyri uudistumaan riittävästi, vaan näkee tulevaisuuden nykytuotteiden ja -rakenteiden läpi. Tällöin esimerkiksi tutkimus- ja kehitysinvestoinnit pyörivät tuotteiden viilauksen ympärillä eivätkä tähtää uusiin toimialoihin ja palvelukonsepteihin.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tällaisessa tapauksessa perinteinen metsäteollisuus näkee puun energiakäytön uhkana toiminnalleen eikä pysty itse kapitalisoimaan valtavia mahdollisuuksia, joita bioenergian kehittämisessä piilee.

– Suomalainen metsäteollisuus olisi hyvissä asemissa laajentamaan toimintaansa aktiivisesti ja investoimaan energian tuotannon puolelle.

Uusivuori ei pidä teollisuuden pelkäämää kisaa raakapuusta ainakaan kovin merkittävänä uhkana. Hän kuitenkin huomauttaa, että tälläkin hetkellä useassa Euroopan maassa käytössä olevat sähkön syöttötariffit yhdistettynä korkeisiin hiilidioksidipäästökauppahintoihin voivat aidosti vääristää raakapuumarkkinoita.

Tulevaisuudessa pohjoisen pallonpuoliskon metsiä voidaan käyttää myös päästökaupan elementtinä, mutta Uusivuoren mukaan se edellyttää tarkasti harkitun järjestelmän rakentamista.

– Pelkästään se, että jonkin maan alueella sattuu kasvamaan metsää, ei saisi olla päästöoikeuksia lisäävä seikka. Metsät pitää kartoittaa ja listata ne alueet, joilla hiilinielukäyttö voidaan hyväksyä. Tällöin metsänomistajat voisivat esimerkiksi saada hiilivuokria hakkuukelpoisen metsän säilyttämisestä hiilidioksidipäästöjen tasapainottamiseksi.

Metsät eivät
Suomesta lopu


Metsät eivät ole Suomesta aivan heti loppumassa, vaikka puuntuonti Venäjältä kuihtuisi tullikorotuksien myötä ja vastaavaa määrää pyrittäisiin hakkaamaan kotimaan saloilta.

Eräissä arvioissa Suomen vuotuisten hakkuiden on ennustettu kasvavan tasaisesti vuoteen 2015 asti, mutta määrän jäävän selvästi metsien vuosikasvua pienemmäksi ainakin tämän vuosisadan puoliväliin saakka.

Hakkuita suuremman uhan metsäsektorin tulevaisuudelle muodostaa yhtiöiden liiketoimintojen valuminen kotimaan rajojen ulkopuolelle.

– Metsäteollisuuden puun käytön raju lasku olisi yleisen taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta negatiivista, mutta luonnonsuojelijoiden ja metsien suojelun maksimoimiseen tähtäävän toiminnan näkökulmasta se olisi mahdollisuus, Uusivuori muotoilee.

– Suomalaisomisteinen metsäteollisuus tekee uusinvestointeja perinteisiinkin tuotteisiin, mutta ne kohdistuvat lähinnä vahvassa kasvussa oleville kehittyville markkinoille Kauko-Idässä ja Etelä-Amerikassa.

Metsäteollisuudelta
tarvitaan monipuolisuutta


Metsäteollisuuden säilyminen Suomessa vaatii Uusivuoren mukaan visioita ja ajattelun uudistamista. Professori toivoo metsäteollisuuden näyttävän vuosikymmenen kuluttua monipuolisemmalta sekä tuote- että palvelupaletiltaan, joskin sen kokonaisvolyymi saattaa olla nykyistä pienempi.

Myös suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset voivat kotimaassa kutistua, mutta hyvinvointivaikutuksia tulee jatkossakin esimerkiksi kotitalouksien osakeomistusten kautta.

– Toivottavasti yhä useampia metsien ei-taloudellisia käyttömuotoja on vuosikymmenen kuluttua kytketty luovalla tavalla osaksi taloudellisia käyttömuotoja. Näin esimerkiksi metsien vesistö-, ilmasto- ja maisemahyötyihin liittyviä ulkoisvaikutuksia pystytään sisäistämään taloudellisen toiminnan piiriin.

Valtion ja yhtiöiden tekemät panostukset eivät Uusivuoren mukaan riitä kotimaisen metsäteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi.

– Yhtiöt satsaavat tutkimukseen ja kehitystoimintaan aivan liian vähän. Panostukset ovat olleet viime vuosina jopa pienentymään päin.

Metsäyhtiöt panostavat tutkimustyöhön liikevaihdostaan vain puoli prosenttia. Määrä on selvästi alhaisempi kuin jopa yhdysvaltalaisilla metsäyhtiöillä.

Tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä tutkimus- ja tuotekehitys maksaa nyt lähimenneisyyden virheiden laskua.

– Tutkimusta leikattiin muun muassa, kun menneiden vuosien suurten fuusioiden yhteydessä haettiin lyhtyaikaista tehokkuutta. Tämä on osoittautunut vääräksi liikkeeksi, Uusivuori sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      ”Hän sanoi hinnan ja ajattelin, että ei helkkari” – välittäjän arvio talosta järkytti Pakarisen pariskuntaa

    5. 5

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    6. 6

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    7. 7

      Päiväkodeissa tehdään töitä pienellä palkalla – lastenhoitaja HS:lle: ”Jotkut joutuvat tekemään keikkatöitä”

    8. 8

      Suomalaisyritys sai miljoonadiilin ”Kremlin klinikalle” – ”olemme uineet vastavirtaan”

    9. 9

      Miksi mökistä yritetään kiskoa ylihintaa? ”Monet joutuvat luopumaan itselleen rakkaasta mökistä”

    10. 10

      OP:n Reijo Karhinen eläkkeelle – uusi pääjohtaja valittu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    2. 2

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    5. 5

      VM: Hallituksen budjetti leikkaa pienituloisilta 37 euroa ja antaa hyvätuloisille 400 lisää – näin se tapahtuu

    6. 6

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    7. 7

      Päiväkodeissa tehdään töitä pienellä palkalla – lastenhoitaja HS:lle: ”Jotkut joutuvat tekemään keikkatöitä”

    8. 8

      Kaupankäynti Fortumin osakkeella keskeytetty – Bloomberg: aikoo tehdä tarjouksen energiayhtiö Uniperista

    9. 9

      Jan Hurrin näkökulma: Saksa ja Ranska haluavat erilaisen EU:n kuin Suomi

    10. 10

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      5000 €/kk tienaava Tiina otti eron, osti huonekaluja ja auttoi työtöntä tytärtään – sitten alkoi synkkä kurimus

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    5. 5

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    6. 6

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    7. 7

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    8. 8

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Nordea tiedusteli erikoisella kirjeellä poliittista vaikutusvaltaa – epäilevä Tuomo, 75, ei aio vastata

    11. Näytä lisää