Pitkän koron hyöty selviää vasta jälkeenpäin

Julkaistu: , Päivitetty:

Suomen Pankin pääjohtaja on kannustanut suomalaisia sitomaan asuntolainojaan pitkiin korkoihin. Jos nyt valitsee lainaansa pitkän koron, sen saa selvästi halvemmalla kuin vuoden euriboriin sidotun. 10 tai 15 vuoden kiinteä korko voi kuitenkin ajan kuluessa osoittautua kalliiksi.


Pankit myöntävät pitkiin viitekorkoihin sidottuja asuntolainoja nyt selvästi markkinakorkoja halvemmalla. Vuoden euribor oli keskiviikkona 5,42 prosenttia. Esimerkiksi Sampo Pankki ja Nordea laittavat koron päälle noin 0,40 prosentin ja Osuuspankki 0,50 prosentin marginaalin, joten vuoden korkoon sidotun lainan kokonaiskorko on päälle 5,80 prosenttia.

Suurimmista Suomessa toimivista pankeista Sampo tarjoaa pitkiä lainoja halvimmalla. Viiden vuoden lainan korko on 5,45 prosenttia ja kymmenen ja viidentoista vuoden lainan korko 5,35 prosenttia. Nordean ja Osuuspankin vastaavat lainat ovat 0,1–0,17 prosenttiyksikköä näitä kalliimpia.

Suomalaiset ovat perinteisesti suosineet pankkien prime-korkoja ja lyhyitä markkinakorkoja asuntolainoissaan. Finanssialan keskusliiton kyselyyn viime keväänä vastanneista seitsemän prosenttia kertoi sitoneensa lainansa kiinteään korkoon.

Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen suositteli tiistaina, että suomalaiset nykyistä useammin sitoisivat asuntolainansa pitkiin viitekorkoihin. Tällöin markkinoiden häiriöt eivät iskisi asuntovelkaisiin niin nopeasti kuin nyt.

Pitkä korko voi
tuoda mielenrauhaa


Pitkä viitekorko tarkoittaa, että asiakas tietää korkokulunsa. Jos vaikka sitoo velkansa 15 vuoden pitkään korkoon, luoton korko pysyy samana koko tämän ajan.

– Kiinteän koron hyvä puoli on, että sen avulla pystyy vakioimaan taloutensa ja tekemään asumiskuluistaan ennustettavia, sanoo yksikönjohtaja Jussi Mekkonen Nordeasta.

Vaikka kiinteä korko toimii kuin vakuutus, lainanottajan on mietittävä, miten paljon on valmis maksamaan mielenrauhastaan ja mikä itselle merkitsee mielenrauhaa.

Ennakkoon kannatta pohtia, miltä tuntuu, jos nyt ottaa lainaa pitkällä kiinteällä noin 5,5 prosentin korolla, ja markkinakorot painuvat muutaman vuoden kuluttua puoleen.

Isossa lainassa tämä voi tarkoittaa, että pitkään korkoon lainansa sitonut velallinen maksaa tuhansia euroja vuodessa enemmän kuin vaihtuvan koron valinnut. Voi toki käydä niinkin päin, että muutaman vuoden kuluttua korot huitelevat seitsemässä prosentissa ja pitkään korkoon velkansa sitonut ottanut voittaa selvästi.

– Kiinteän koron edullisuus tiedetään vasta kiinteän korkojakson päätyttyä, huomauttaa pankinjohtaja Mikko Hyttinen Osuuspankkikeskuksesta.

Hänen mielestään laina kannattaa suojata täysin korkoriskiltä ainoastaan silloin, jos tietää, että ei halua elää riskin kanssa.

Kiinteää korkoa ei
ole pakko ottaa heti


Liikasen kehotusta sitoa laina pitkään korkoon ei ehkä kannata noudattaa juuri nyt, kun markkinakorot ovat nousseet jo kolmatta vuotta yhteen menoon kaikkien aikojen alimmasta, vajaan kahden prosentin tasostaan.

– Nyt ei välttämättä ole oikea hetki, mutta se tiedetään vasta jälkeenpäin, huomauttaa Hyttinen.

Sampo Pankin aluejohtajan Kenneth Kaarnimon mukaan markkinakorkojen normaali vaihteluväli on 3–6 prosenttia ja tässä haarukassa ollaan edelleen.

– Jos inflaatiokehitys tasaantuu, voisi kuvitella, että korot eivät enää nouse. Tällöin voidaan miettiä, onko lainan sitominen kiinteään korkoon turhaa, kun korot todennäköisesti laskevat, sanoo Kaarnimo.

Hänen mukaansa jokaisen kannattaa elää oman taloutensa mukaan. Hän suosittelee kiinteää korkoa henkilölle, joka pystyy kyllä rahoittamaan asuntonsa, mutta jonka maksuvara on tiukalla eikä rahatilanne siedä sovittua suurempia kuukausieriä.

Jos uskoo, että korot lähtevät laskuun, voi olla järkevää sitoa ensin velka lyhyeen korkoon. Jos ja kun korot laskevat, kiinteää korkojaksoa voi harkita uudelleen. Voi olla myös järkevää hajauttaa korkoriskiä ja sitoa vain osa lainaa kiinteään korkoon.

Uusi korko sovitaan
kiinteän jälkeen


Kun kiinteä korkojakso loppuu, pankki sopii asiakkaan kanssa siitä, mitä korkoa noudatetaan tämän jälkeen.

– Jos asiakas ottaa asuntolainan vaikkapa 18 vuodeksi ja sopii kymmenestä vuodesta kiinteällä korolla, sen jälkeen hän voi valita viitekoroksi oikeastaan minkä tahansa koron, kertoo Mekkonen.

Hyttinen ei ihmettele, miksi suomalaiset ovat mieltyneet lyhyisiin viitekorkoihin.

– Omistusasumiseen liittyy joitakin riskejä, joista lainan korkoriski on vain yksi. Vaikka lyhyet korot nousevat viiden prosentin tietämille, sekään ei ole vielä kauhean paljon, vaan niiden kanssa pystytään elämään, sanoo Hyttinen.

Sampo Pankin pitkät asuntolainakorot ovat halvimmat
5, 10 ja 15 vuoden lainojen korkoprosentteja

Pankki5 vuotta10 vuotta15 vuotta
Sampo Pankki5,455,355,35
Nordea5,585,475,49
Op-keskus5,555,485,52
Lähde: Pankit

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työeläkkeelle jäi ennätysmäärä väkeä – keskieläke 1 771 euroa

    2. 2

      Irkut MC-21 teki ensilentonsa – ensimmäinen iso venäläinen matkustajakone sitten Neuvostoliiton hajoamisen

    3. 3

      Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

    4. 4

      Tesco-yhteistyö laajentaa S-ryhmän valikoimaa – etenkin erityisruokavalioita noudattaville

    5. 5

      Uusi pankki yrittää Suomeen – norjalainen Monobank toimii vain netissä

    6. 6

      Täältä saat parhaan koron talletukselle – ”On houkuteltava asiakkaita”

    7. 7

      AL: Taloyhtiö vastuussa leikkipaikan turvallisuudesta – vaikkei talossa edes asuisi lapsia

    8. 8

      Aktia: Suomen talouskasvu vaatii nyt uusia rakennuspalikoita

    9. 9

      Medialiitto: Viime vuonna alkanut kasvu jatkuu media-alalla

    10. 10

      Suomen ensimmäinen sähkölautta starttaa juhannuksena

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

    2. 2

      Täältä saat parhaan koron talletukselle – ”On houkuteltava asiakkaita”

    3. 3

      Työeläkkeelle jäi ennätysmäärä väkeä – keskieläke 1 771 euroa

    4. 4

      Hypo: Uusi ilmiö uhkaa Suomen asuntomarkkinoilla – nollan asunnon loukku

    5. 5

      Irkut MC-21 teki ensilentonsa – ensimmäinen iso venäläinen matkustajakone sitten Neuvostoliiton hajoamisen

    6. 6

      Venäjä antoi luvan: Helsingistä saa lentää kolmeen uuteen kohteeseen – Finnair kiinnostunut reiteistä

    7. 7

      Näkökulma: Bitcoineja syntyy biteistä, mutta mistä onkaan eurot tehty?

    8. 8

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    9. 9

      AL: Taloyhtiö vastuussa leikkipaikan turvallisuudesta – vaikkei talossa edes asuisi lapsia

    10. 10

      Tesco-yhteistyö laajentaa S-ryhmän valikoimaa – etenkin erityisruokavalioita noudattaville

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

    2. 2

      Yle: Ravintolan käsittämätön ”kokeilu” paljastui Lahdessa – kaikilla työntekijöillä palkka 0 euroa

    3. 3

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    4. 4

      Hypo: Uusi ilmiö uhkaa Suomen asuntomarkkinoilla – nollan asunnon loukku

    5. 5

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    6. 6

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    7. 7

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    8. 8

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    9. 9

      Tutkimus vahvisti: suomalainen keksintö auttaa tupakoinnin lopettamisessa – kyselyjä tulvii Suomesta ja maailmalta

    10. 10

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    11. Näytä lisää