Moni pankki päältä kaunis

Julkaistu:

Kolumni
Toisen maailmansodan jälkeen on koettu useita suuria pankkikriisejä: vuoden 1982 velkakriisi, 1980-luvun loppupuolen säästöpankkikriisi Yhdysvalloissa, vuoden 1997 talouskriisi Aasiassa. Neljäs – ja ehdottomasti suurin – pankkikriisi on yhdysvaltalainen subprime-asuntoluottokriisi.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF laskee, että subprime-kriisi johtaa maailmanlaajuisesti taseiden alaskirjauksiin lähes tuhannen miljardin dollarin edestä. Suurin osa alaskirjauksista tehdään todennäköisesti yhdysvaltalaisissa yhtiöissä.

Subprime-kriisin koko salpaa hengen, kun otetaan huomioon, että kaikkien yhdysvaltalaisten rahamarkkinoilla toimivien yritysten yhteenlaskettu oma pääoma on karkean arvion mukaan 1 200 miljardia dollaria.

Miksi pankkikriisejä sattuu? Ovatko pankinjohtajat tolloja? Miksi pankkiirit hyväksyvät riskejä, jotka ajavat heidän pankkinsa vararikon partaalle?

Vastaus löytyy huonojen kirjanpitokäytäntöjen ja erilaisten, niin kutsuttujen moral hazard (moraalinen riski) -vaikutusten yhdistelmästä, jota nykyiset sääntelyjärjestelmät eivät suitsi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Huonolla kirjanpitokäytännöllä tarkoitan kansainvälistä tilinpäätöskäytäntöä IFRS:ää, jota nykyisin käyttävät suuryritykset kautta maailman. IFRS:n suuri puute koskee omaisuuserien hintojen vaihtelusta aiheutuvaa ”saastumista”.

Kun omaisuuserien hinnat muuttuvat, näitä eriä omistavien yritysten on pakko arvostaa ne taseissaan aina uudelleen neljännes neljännekseltä. Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden ajantasainen raportointi altistaa yritysten osakekurssit voimakkaalle heilunnalle, mikä voi lähettää sokkiaaltoja läpi koko rahoitusjärjestelmän.

Vaihtoehto olisi sellainen varovaisuusperiaatteella tehty kirjanpito, joka oli käytössä kaikissa saksalaisissa yrityksissä ennen kuin siirtymä IFRS:ään alkoi. Saksan perinteisessä järjestelmässä yrityksen varat arvostettiin ”alhaisimman arvon periaatteella”: kirjanpidossa käytettiin historiallisesta hinnasta ja nykyisestä markkinahinnasta sitä vaihtoehtoa, joka oli alempi.

Tämän ansiosta johtajat pystyivät tavoittelemaan pitkän tähtäyksen tavoitteita. Järjestelmä oli tehokas estämään edellä mainittua ”saastumisvaikutusta”, ja se oli merkittävä syy saksalaisen rahoitusjärjestelmän vakaudelle.

Investointipankeilla
liikaa valtaa


Nykyisessä kriisissä kolme moral hazard -ilmiön vaikutusta ovat erityisen merkittäviä.

Ensinnäkin johtoportaan palkkaus riippuu liikaa osakekurssien kehityksestä lyhyellä tähtäyksellä. Tämä johtunee siitä, että investointipankeilla on liikaa vaikutusvaltaa liikepankkien toimintamenetelmiin. Investointipankit voivat ansaita suuria tuottoja vain sellaisessa maailmassa, jossa omaisuuserien hinnat vaihtelevat voimakkaasti ja tavoitteet kohdistuvat lyhyen tähtäyksen toimintaan.

Toiseksi pankkien ottamat liioitellut sijoitusriskit heijastavat pankkiirien odotusta, että valtiot tarvittaessa pelastavat pankit. Juuri näin tapahtui Yhdysvaltain säästöpankkikriisissä, kun valtio otti vastatakseen pankkien talletussuojasta. Pankit saattoivat ryhtyä todella kovan riskin hankkeisiin ilman, että ne säikäyttivät sijoittajat tiehensä, koska valtio tulisi joka tapauksessa hätiin kriisiaikojen hätärahoittajan roolissaan.

Subprime-kriisissä toimi samanlainen ilmiö. Pankit olettivat olevansa liian suuria, jotta valtiot antaisivat niiden kaatua. Oletus on osoitettu oikeaksi niin Britanniassa kuin Yhdysvalloissakin. Englannin keskuspankki piti Northern Rockin jaloillaan, ja Yhdysvaltain keskuspankki puolestaan pelasti Bear Stearnsin kolmenkymmenen miljardin dollarin operaatiolla.

Pankit tietävät
asiakkaita enemmän


Kolmas – ja todennäköisesti kaikkein tärkein – moral hazard -ilmiö on seurausta siitä, että pankkien ja niiden luotottajien välinen informaatio on epäsymmetristä.

Pankit laskevat liikkeelle arvopapereita, joilla on houkuttelevat nimelliskorot, mutta joiden takaisinmaksutodennäköisyys on tuntematon. Usein luodaan sellaisia arvopapereita, joiden takuuna on hienostuneita yhdistelmiä hyviä ja huonoja omaisuuseriä. Näiden omaisuuserien todellista riskiä on vaikea arvioida.

Nykyisessä kriisissä jopa yksityiset luottoluokitusyhtiöt aliarvioivat dramaattisesti tällaisten arvopapereiden riskejä. Luokittajien arviot houkuttivat kansainvälisiä finanssisijoittajia ostamaan asuntolainoilla paketoituja arvopapereita liian kovilla hinnoilla.

Mikään ei siis estänyt pankkeja myymästä tällaisia ”Moni kakku päältä kaunis” -sijoituksia. Tällaisten arvopapereiden kauppiaat saattoivat asiakkaiden tietämättä huonontaa tuotteensa laatua ja alentaa kustannuksia – kävi samaan tapaan kuin silloin, kun käytetty auto hajoaa tielle heti kaupan jälkeen, tai kaupassa herkullisilta näyttävät tomaatit ja omenat maistuvatkin kotona vetisiltä.

Kun heikkolaatuiset tuotteet menevät kaupaksi samaan hintaan kuin korkealuokkaiset tuotteet, jälkimmäiset alkavat kadota markkinoilta.

Rahoitusmarkkinoilla informaation epäsymmetrisyys ostajien ja myyjien välillä on normaalia jyrkempi. Pankeilla onkin erittäin suuri houkutus laskea liikkeelle sellaisia arvopapereita, jotka nostavat niiden voitto-odotuksia alentamalla arvopapereiden takaisinmaksun todennäköisyyden ostajien odotuksia alemmaksi.

Tämän tehdäkseen pankit kehittelevät monimutkaisia sijoitusrakennelmia, joita vain harva todella ymmärtää ja joiden takana oleva pääoma ei kata riskejä. Tällainen toiminta tuhoaa kunnollisten rahoitusinstrumenttien markkinat ja heikentää kapitalistisen järjestelmän elinkelpoisuutta.

Pankkeja säädeltävä
nykyistä tiukemmin


Ongelman ratkaisu edellyttää nykyistä tiukempaa pankkisääntelyä, jolla sijoitusten takaisinmaksun todennäköisyyttä nostettaisiin ja niiden laatua kohennettaisiin.

Finanssituotteista on tehtävä läpinäkyviä, taseen ulkopuolisia toimintoja on rajoitettava, ja – ennen kaikkea – velkavivulla toimivien operaatioiden laajuutta on vähennettävä vaatimalla nykyistä korkeampaa oman pääoman suhdetta kokonaispääomaan.

Pankit usein vastustavat oman pääoman osuuden korottamista, koska oma pääoma on kalliimpaa kuin velkapääoma. Tämä johtuu juuri tuosta ”Moni kakku päältä kaunis” -ilmiöstä.

Kansainvälinen valuuttarahasto, rikkaimpien maiden G7-ryhmä tai jonkinlainen Yhdysvaltain ja Euroopan yhteiselin voisivat olla oikeita foorumeita määrittämään finanssimarkkinoille sellaiset uudet säännöt, jotka vahvistaisivat maailmantalouden tehokuutta ja vakautta.

Sääntöjen asettaminen yksipuolisesti sen sijaan johtaisi maailmanlaajuiseen katastrofiin. Valtioiden välinen kilpailu johtaisi oman pankkisektorin tukemiseen ja tuottaisi uudelleen sellaiset riittämättömät säännöt, jotka alunperinkin johtivat ”Moni kakku päältä kaunis” -pankkitoimintaan.

Hans-Werner Sinn toimii Münchenin yliopiston taloustieteen professorina ja Ifo-instituutin johtajana.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kauppa pelmahti täyteen Star Wars -korusta innostuneita kiinalaisia – yrittäjälle tuhansien eurojen potti

    2. 2

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    5. 5

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    6. 6

      Suomeen suunnitellaan uutta 50 miljoonan euron datakeskusta

    7. 7

      Kiinalle toinen luottoluokituksen pudotus – paisuva velka lisännyt riskejä

    8. 8

      Lännen Media: Posti on kiinnostunut saattohoidon järjestämisestä Turussa

    9. 9

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    10. 10

      200 000 euron matkat myytiin loppuun 17 sekunnissa – Suomella olisi opittavaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    4. 4

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    5. 5

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    6. 6

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    7. 7

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    8. 8

      Nella, 16, johtaa pian Kotipizzaa – yhden päivän

    9. 9

      ”Hän sanoi hinnan ja ajattelin, että ei helkkari” – välittäjän arvio talosta järkytti Pakarisen pariskuntaa

    10. 10

      Tikkurila antoi toimitusjohtajalleen lähtöpassit

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    5. 5

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    6. 6

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    7. 7

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    8. 8

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    9. 9

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    10. 10

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    11. Näytä lisää