Moni pankki päältä kaunis

Kolumni
Toisen maailmansodan jälkeen on koettu useita suuria pankkikriisejä: vuoden 1982 velkakriisi, 1980-luvun loppupuolen säästöpankkikriisi Yhdysvalloissa, vuoden 1997 talouskriisi Aasiassa. Neljäs – ja ehdottomasti suurin – pankkikriisi on yhdysvaltalainen subprime-asuntoluottokriisi.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF laskee, että subprime-kriisi johtaa maailmanlaajuisesti taseiden alaskirjauksiin lähes tuhannen miljardin dollarin edestä. Suurin osa alaskirjauksista tehdään todennäköisesti yhdysvaltalaisissa yhtiöissä.

Subprime-kriisin koko salpaa hengen, kun otetaan huomioon, että kaikkien yhdysvaltalaisten rahamarkkinoilla toimivien yritysten yhteenlaskettu oma pääoma on karkean arvion mukaan 1 200 miljardia dollaria.

Miksi pankkikriisejä sattuu? Ovatko pankinjohtajat tolloja? Miksi pankkiirit hyväksyvät riskejä, jotka ajavat heidän pankkinsa vararikon partaalle?

Vastaus löytyy huonojen kirjanpitokäytäntöjen ja erilaisten, niin kutsuttujen moral hazard (moraalinen riski) -vaikutusten yhdistelmästä, jota nykyiset sääntelyjärjestelmät eivät suitsi.

Huonolla kirjanpitokäytännöllä tarkoitan kansainvälistä tilinpäätöskäytäntöä IFRS:ää, jota nykyisin käyttävät suuryritykset kautta maailman. IFRS:n suuri puute koskee omaisuuserien hintojen vaihtelusta aiheutuvaa ”saastumista”.

Kun omaisuuserien hinnat muuttuvat, näitä eriä omistavien yritysten on pakko arvostaa ne taseissaan aina uudelleen neljännes neljännekseltä. Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden ajantasainen raportointi altistaa yritysten osakekurssit voimakkaalle heilunnalle, mikä voi lähettää sokkiaaltoja läpi koko rahoitusjärjestelmän.

Vaihtoehto olisi sellainen varovaisuusperiaatteella tehty kirjanpito, joka oli käytössä kaikissa saksalaisissa yrityksissä ennen kuin siirtymä IFRS:ään alkoi. Saksan perinteisessä järjestelmässä yrityksen varat arvostettiin ”alhaisimman arvon periaatteella”: kirjanpidossa käytettiin historiallisesta hinnasta ja nykyisestä markkinahinnasta sitä vaihtoehtoa, joka oli alempi.

Tämän ansiosta johtajat pystyivät tavoittelemaan pitkän tähtäyksen tavoitteita. Järjestelmä oli tehokas estämään edellä mainittua ”saastumisvaikutusta”, ja se oli merkittävä syy saksalaisen rahoitusjärjestelmän vakaudelle.

Investointipankeilla
liikaa valtaa


Nykyisessä kriisissä kolme moral hazard -ilmiön vaikutusta ovat erityisen merkittäviä.

Ensinnäkin johtoportaan palkkaus riippuu liikaa osakekurssien kehityksestä lyhyellä tähtäyksellä. Tämä johtunee siitä, että investointipankeilla on liikaa vaikutusvaltaa liikepankkien toimintamenetelmiin. Investointipankit voivat ansaita suuria tuottoja vain sellaisessa maailmassa, jossa omaisuuserien hinnat vaihtelevat voimakkaasti ja tavoitteet kohdistuvat lyhyen tähtäyksen toimintaan.

Toiseksi pankkien ottamat liioitellut sijoitusriskit heijastavat pankkiirien odotusta, että valtiot tarvittaessa pelastavat pankit. Juuri näin tapahtui Yhdysvaltain säästöpankkikriisissä, kun valtio otti vastatakseen pankkien talletussuojasta. Pankit saattoivat ryhtyä todella kovan riskin hankkeisiin ilman, että ne säikäyttivät sijoittajat tiehensä, koska valtio tulisi joka tapauksessa hätiin kriisiaikojen hätärahoittajan roolissaan.

Subprime-kriisissä toimi samanlainen ilmiö. Pankit olettivat olevansa liian suuria, jotta valtiot antaisivat niiden kaatua. Oletus on osoitettu oikeaksi niin Britanniassa kuin Yhdysvalloissakin. Englannin keskuspankki piti Northern Rockin jaloillaan, ja Yhdysvaltain keskuspankki puolestaan pelasti Bear Stearnsin kolmenkymmenen miljardin dollarin operaatiolla.

Pankit tietävät
asiakkaita enemmän


Kolmas – ja todennäköisesti kaikkein tärkein – moral hazard -ilmiö on seurausta siitä, että pankkien ja niiden luotottajien välinen informaatio on epäsymmetristä.

Pankit laskevat liikkeelle arvopapereita, joilla on houkuttelevat nimelliskorot, mutta joiden takaisinmaksutodennäköisyys on tuntematon. Usein luodaan sellaisia arvopapereita, joiden takuuna on hienostuneita yhdistelmiä hyviä ja huonoja omaisuuseriä. Näiden omaisuuserien todellista riskiä on vaikea arvioida.

Nykyisessä kriisissä jopa yksityiset luottoluokitusyhtiöt aliarvioivat dramaattisesti tällaisten arvopapereiden riskejä. Luokittajien arviot houkuttivat kansainvälisiä finanssisijoittajia ostamaan asuntolainoilla paketoituja arvopapereita liian kovilla hinnoilla.

Mikään ei siis estänyt pankkeja myymästä tällaisia ”Moni kakku päältä kaunis” -sijoituksia. Tällaisten arvopapereiden kauppiaat saattoivat asiakkaiden tietämättä huonontaa tuotteensa laatua ja alentaa kustannuksia – kävi samaan tapaan kuin silloin, kun käytetty auto hajoaa tielle heti kaupan jälkeen, tai kaupassa herkullisilta näyttävät tomaatit ja omenat maistuvatkin kotona vetisiltä.

Kun heikkolaatuiset tuotteet menevät kaupaksi samaan hintaan kuin korkealuokkaiset tuotteet, jälkimmäiset alkavat kadota markkinoilta.

Rahoitusmarkkinoilla informaation epäsymmetrisyys ostajien ja myyjien välillä on normaalia jyrkempi. Pankeilla onkin erittäin suuri houkutus laskea liikkeelle sellaisia arvopapereita, jotka nostavat niiden voitto-odotuksia alentamalla arvopapereiden takaisinmaksun todennäköisyyden ostajien odotuksia alemmaksi.

Tämän tehdäkseen pankit kehittelevät monimutkaisia sijoitusrakennelmia, joita vain harva todella ymmärtää ja joiden takana oleva pääoma ei kata riskejä. Tällainen toiminta tuhoaa kunnollisten rahoitusinstrumenttien markkinat ja heikentää kapitalistisen järjestelmän elinkelpoisuutta.

Pankkeja säädeltävä
nykyistä tiukemmin


Ongelman ratkaisu edellyttää nykyistä tiukempaa pankkisääntelyä, jolla sijoitusten takaisinmaksun todennäköisyyttä nostettaisiin ja niiden laatua kohennettaisiin.

Finanssituotteista on tehtävä läpinäkyviä, taseen ulkopuolisia toimintoja on rajoitettava, ja – ennen kaikkea – velkavivulla toimivien operaatioiden laajuutta on vähennettävä vaatimalla nykyistä korkeampaa oman pääoman suhdetta kokonaispääomaan.

Pankit usein vastustavat oman pääoman osuuden korottamista, koska oma pääoma on kalliimpaa kuin velkapääoma. Tämä johtuu juuri tuosta ”Moni kakku päältä kaunis” -ilmiöstä.

Kansainvälinen valuuttarahasto, rikkaimpien maiden G7-ryhmä tai jonkinlainen Yhdysvaltain ja Euroopan yhteiselin voisivat olla oikeita foorumeita määrittämään finanssimarkkinoille sellaiset uudet säännöt, jotka vahvistaisivat maailmantalouden tehokuutta ja vakautta.

Sääntöjen asettaminen yksipuolisesti sen sijaan johtaisi maailmanlaajuiseen katastrofiin. Valtioiden välinen kilpailu johtaisi oman pankkisektorin tukemiseen ja tuottaisi uudelleen sellaiset riittämättömät säännöt, jotka alunperinkin johtivat ”Moni kakku päältä kaunis” -pankkitoimintaan.

Hans-Werner Sinn toimii Münchenin yliopiston taloustieteen professorina ja Ifo-instituutin johtajana.

  • Kommentti

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Yrittäjäperheen Joel Harkimo rynnistää politiikkaan – ”Joskus toivon, että olisin enemmän kuin isä”

    2. 2

      Näkökulma: Tästä syystä talouskasvu on vahvistunut edes vähän

    3. 3

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    4. 4

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    5. 5

      Rauman telakka sai ison tilauksen puolustusvoimilta

    6. 6

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    7. 7

      Lähdössä reissuun? Mieti minä päivänä tankkaat

    8. 8

      Sijoitusneuvonnassa ihmisellä ja robotilla on samat säännöt – mutta kumpi on luotettavampi?

    9. 9

      Eduskunta hyväksyi taksiliikenteen avaamisen kilpailulle

    10. 10

      Nordean pääanalyytikko: ”Yksin Trump voi aiheuttaa lähinnä harmia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    2. 2

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    3. 3

      Rauman telakka sai ison tilauksen puolustusvoimilta

    4. 4

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    5. 5

      Lähdössä reissuun? Mieti minä päivänä tankkaat

    6. 6

      Yrittäjäperheen Joel Harkimo rynnistää politiikkaan – ”Joskus toivon, että olisin enemmän kuin isä”

    7. 7

      Sijoitusneuvonnassa ihmisellä ja robotilla on samat säännöt – mutta kumpi on luotettavampi?

    8. 8

      Verohallinto: Vastikkeeton talkooruoka edelleen verotonta, makkarametreissä muistettava kohtuullisuus

    9. 9

      Sadat ovat saaneet ajokortin reilulla tonnilla – ”Tulokset näyttävät hyviltä”

    10. 10

      Näkökulma: Tästä syystä talouskasvu on vahvistunut edes vähän

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    2. 2

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    3. 3

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    4. 4

      Sijoittajat tulppana asuntomarkkinoilla – ”Yksi varasi 20 asuntoa”

    5. 5

      Eurojackpot-voitolla on kolme jakajaa – Epäuskottava sopimus voisi lohkaista siitä jättiverot

    6. 6

      Uskomus kalliista bensasta elää Suomessa – näin asia oikeasti on

    7. 7

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    8. 8

      Jopa 15 000 euron lisätulot vuodessa – näin mökillä voi tienata

    9. 9

      Maailman kallein lääke vedetään pois markkinoilta

    10. 10

      277 miljoonan euron kohtalo ratkeaa Helsingissä torstaina klo 14 – ”vastuu myös Suomen valtiolla”

    11. Näytä lisää