Keynesiläinen lääke

Julkaistu: , Päivitetty:

Kolumni
Vielä tällä hetkellä ei ole kiveen hakattua, että maailmantalous joutuu lähivuosina pahaan lamaan. Me voimme vielä selviytyä, mutta valtioiden pitäisi nyt pelata varman päälle.
Valtioiden pitäisi ryhtyä uusiin toimiin puskuroimaan, pehmentämään ja lyhentämään korkean työttömyyden sekä hitaan kasvun tai talouden supistumisen ajanjaksoa, jonka tulo näyttää hyvin todennäköiseltä.

Jollain tietyllä hetkellä asiaankuuluvilta ja sopivilta tuntuvat toimet näyttävät myöhemmin väistämättä liioittelulta. Jossain vaiheessa maailmantalous alkaa jälleen kasvaa voimakkaasti. Olisi kuitenkin täysin sopimatonta olettaa, että käännekohta olisi tässä ja nyt, tai että tilanne ei enää muuttuisi pahemmaksi.

Ehkä paras tapa katsoa tilannetta on muistaa, että maailmantaloudella on ollut kolme veturia viimeisten viidentoista vuoden aikana.

Ensimmäinen veturi olivat Yhdysvaltoihin keskittyneet, tietotekniikan vallankumouksen synnyttämät isot investoinnit. Toinen veturi olivat asuntobuumin etenkin Yhdysvalloissa synnyttämät sijoitukset rakennuksiin. Kolmas veturi olivat muualla maailmassa – etenkin Aasiassa – teollisuustuotantoon tehdyt sijoitukset, kun Yhdysvalloista tuli maailmantalouden viime käden tuontimaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Viidentoista vuoden ajan nämä kolme veturia pitivät maailmantalouden nopeassa kasvussa ja lähellä täystyöllisyyden tilaa. Huipputekniikan buumin lopahdettua vuonna 2000 Yhdysvaltain keskuspankki järjesteli sen tilalle asuntobuumin, ja samaan aikaan investoinnit Aasiassa kasvoivat kasvamistaan Yhdysvaltain tuontitarpeiden tyydyttämiseksi.

Oliko Greenspan
”sarjakuplanpuhaltaja?”


Tänään monet valittavat keskuspankin entisen pääjohtajan Alan Greenspanin rahapoliittisesta ohjauksesta, joka piti mainitsemani kolme veturia lämpiminä. ”Sarjakuplanpuhaltaja” on kohteliain niistä fraaseista, jonka olen kuullut.

Olisiko maailmantalous kuitenkaan paremmassa jamassa, jos Yhdysvalloissa olisi noudatettu sellaista vaihtoehtoista rahapolitiikkaa, jossa työttömyysaste olisi viiden sijaan seitsemän prosenttia? Menisikö maailmantaloudella oikeasti paremmin, jos sieltä puuttuisi vuosittain noin kolmensadan miljardin dollarin verran yhdysvaltalaista kysyntää Euroopan, Aasian tai Latinalaisen Amerikan tuotteille?

Tietotekniikkaveturi menetti kuitenkin puhkunsa jo seitsemän vuotta sitten, eikä näkyvissä ole sellaista selvää teknologiavetoista sektoria, joka voisi innostaa vastaavanlaiseen kiihkoon, oli se sitten rationaalista tai ei.

Asuntobuumiveturi puolestaan alkoi yskiä pari vuotta sitten ja on nyt pysähtymässä kokonaan. Tämä tarkoittaa, että Yhdysvaltain tuontiveturi menettää myös vauhtiaan: heikko dollari ja asuntorahoitusmarkkinoiden romahdus tekevät viennin Yhdysvaltoihin kannattamattomaksi.

Maailmantalous kärsii moottoriviasta, kuten John Maynard Keynes 75 vuotta sitten sanoi. Se tarvitsee sysäyksen – eli lisää kokonaiskysyntää. Yhdysvalloissa heikko dollari tulee kasvattamaan vahvasti nettovientiä, mikä lisää kysyntää. Koko maailman näkökulmasta nettovienti tarkoittaa kuitenkin nollasummapeliä. Kokonaiskysynnän kasvattamiseksi on siis etsittävä muita lähteitä.

Ensimmäinen näistä lähteistä ovat valtiot. Finanssipoliittinen tarkkuus on keskipitkällä ja pitkällä tähtäyksellä yhtä tärkeää kuin aina ennenkin. Seuraavien kolmen vuoden aikana hallitusten pitäisi kuitenkin kasvattaa menojaan ja keventää verotusta – etenkin köyhien verotusta, koska köyhät todennäköisesti laittavat ylimääräiset rahansa kulutukseen.

Toinen kasvunlähde ovat yksityiset investoinnit. Maailman keskuspankit ovat jo alentaneet korkojaan ja alentavat niitä vielä lisää, kunhan maailmanlaajuisen alamäen tulo ja syvyys käyvät nykyistä selkeämmiksi.

Jos tuottovaatimukset pysyvät korkeina, alhaiset korot eivät estä talouden pysähtymistä tai lamaa – kuten maailma oppi 1930-luvulla ja Japani uudelleen 1990-luvulla. Kovin haaste hallituksille on kohentaa yksityisen sektorin todellista riskinsietokykyä niin, että yritykset voivat saada käyttöönsä pääomaa sellaisilla ehdoilla, jotka houkuttelevat niitä laajentumaan.


J. Bradford DeLong on Yhdysvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri. Hän toimii taloustieteen professorina Kalifornian yliopistossa (Berkeley).

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Panun sikala täyttyy pian sirkoista – ”Sirkkakeittoa, friteerattuja sirkkoja ja suklaasirkkoja on tullut syötyä”

    2. 2

      Nyt vienti vetää! Ministeriö: Kasvua koko maassa

    3. 3

      Kommentti: Minua höynäytettiin kotisohvallani – matkija nappasi helpot viisi euroa

    4. 4

      Aktia vähentää työntekijöitä ja yhdistää konttoreita uudistuksissaan

    5. 5

      Air Berlinin lentokoneiden ja henkilöstön tulevaisuus selviää tänään

    6. 6

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    7. 7

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    8. 8

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    9. 9

      Työttömyys laskenut lähes kaikilla alueilla

    10. 10

      Salkunhoitaja ei ymmärrä Tikkurilan hallituksen ratkaisua: ”Erkki Järvinen oli parhaimmistoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Löytyykö kaapistasi mahdollinen meripihka-aarre? Näin ammattilainen määrittelee ”itäblokin kullan” arvon

    2. 2

      Yle: Valtion omistama Terrafame järjestää hirvijahtiviikonlopun – yt-neuvottelut käynnissä samaan aikaan

    3. 3

      Francoise Bettencourt Meyers nousi maailman rikkaimmaksi naiseksi

    4. 4

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    5. 5

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    6. 6

      Kommentti: Minua höynäytettiin kotisohvallani – matkija nappasi helpot viisi euroa

    7. 7

      Näin pankit suojelevat asiakkaitaan nettihuijareilta: suomalaisten rahoja pelastettu jo miljoonia euroja

    8. 8

      Varo piilokuluja, asunnon myyntihinta ei kerro kaikkea – Kuluttajaliitto: Kun ilmiö kasvaa, ongelmia syntyy

    9. 9

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    10. 10

      Saksan vaalitulos syöksee euro­alueen yhden­tymisen epä­varmuuden aikaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    5. 5

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    6. 6

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    7. 7

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    8. 8

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    9. 9

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää