Poliitikot pahentavat pankkikriisejä

Kirjat
Poliitikkojen kannattaisi pitää näppinsä erossa pankkikriiseistä elleivät halua aiheuttaa lisää vahinkoa, varoittaa uutuuskirja Why Are There So Many Banking Crises?
Ajankohtainen rahoituskriisi on jo nostanut keskustelua hallitusten voimakkaammasta roolista pankkien valvonnassa ja jo syntyneiden ongelmien ratkomisessa. Aiempien pankkikriisien perusteella poliitikkojen kriisinhallinta luultavasti tälläkin kertaa vain pahentaisi asioita.

Näin väittää ranskalaisprofessori Jean-Charles Rochet uunituoreessa kirjassaan Why Are There So Many Banking Crises? – The Politics and Policy of Bank Regulation (Miksi pankkikriisejä on niin usein – Pankkitoiminnan sääntelyn politiikkaa ja periaatteita).

Rochet on keskuspankkitoiminnan ja rahoitusvalvonnan keskeisiä nykyteoreetikkoja.

Kirja tarkastelee pankkikriisejä, pankkitoiminnan valvontaa ja keskuspankkien roolia monipuolisesti eri näkökulmista. Erittäin suuri paino on pankkivalvontaan ja keskuspankin hätärahoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Kirjan kappaleet ovat pääosin parin viime vuoden kuluessa julkaistuja tutkimuspapereita.

Pankkitoiminta
on kriisiherkkää

Pankkikriisejä on aika ajoin ilmennyt niin kauan kuin edes joten kuten nykyisenkaltaista pankkitoimintaa on ylipäätään harjoitettu. Pelkästään muutaman viime vuosikymmenen kuluessa maailmalla on riehunut lähemmäs 150 eriasteista pankkikriisiä.

Pohjimmiltaan pankkitoiminnan kriisiherkkyys johtuu Rochet’n mukaan pankeille luonteenomaisesta eripituisten saatavien ja vastuiden epätasapainosta. Tyypillisesti pankkien vastuut kuten talletukset ovat lyhytaikaisia ja saatavat kuten asiakkaille myönnetyt lainat ovat pitkäaikaisia. Lisäksi pankkien omat pääomat ovat suhteellisen niukat.

Normaalioloissa saatavien ja vastuiden eriparisuus ei aiheuta ongelmia, kunhan pankki kykenee luotettavasti hoitamaan asiakkaidensa arkisen rahahuollon ja kestää rajoitettuja luottotappioita. Epänormaaleissa oloissa häiriöitä sen sijaan syntyy herkästi. Rochet'n mukaan pankkien häiriöherkkyys voisi olla pienempikin.

Talouden äkkikäänne
käynnistää kriisin


Pankkikriisien taustalla on Rochet’n mukaan usein ollut sääntelyn purkamista ja talouden ja pankkitoiminnan kansainvälistymistä. Sääntelyn purkaminen on monissa maissa nopeasti kasvattanut velkaantumista, kiihdyttänyt talouskasvun ylikierroksille ja usein myös synnyttänyt osake- ja kiinteistökuplia.

Yhden tai useamman pankin, pahimmillaan jopa kokonaisen kansallisen pankkijärjestelmän kriisi on usein alkanut talouden äkkikäänteestä, kuten osake- tai kiinteistökuplan puhkeamisesta tai ulkomaisen pääoman paosta. Suomen pankkikriisissä karvasta llisämaustetta soppaan antoi ulkomaankaupalle keskeisen vientimaan Neuvostoliiton kaatuminen.

Pankikriisi alkaa, kun esimerkiksi uutiset pankin suurista luottottappioista alkavat herättää asiakkaissa epäilyä pankin maksukyvystä. Paniikki leviää tallettajien ja muiden rahoittajien keskuudessa kulovalkean tavoin ja tuota pikaa kaikki haluavat nostaa talletuksensa. Pian pankki on pinteessä ja joutuu sulkemaan ovensa, elleivät viranomaiset tule hätiin.

Vahinkojen laajuus
riippuu poliitikoista


Kriisin leimahdettua seuraa Rochet'n mukaan yleensä joko kallista vahinkoa tai erittäin kallista vahinkoa sen mukaan, kuinka keskeinen rooli poliitikoilla eli yleensä maan hallituksella on kriisin ratkomisessa. Samoin veronmaksajien kärsimät kustannukset ovat usein olleet suoraan verrannollisia poliitikkojen toimeliaisuuteen.

Kalleimmissa kriiseissä poliitikoilla on Rochet'n mukaan ollut keskeinen osuus kriisin pitkittymisessä ja syvenemisessä, joskus jopa sen aiheuttamisessa.

Pahimmillaan poliitikot ovat painostaneet pankkivalvontaa ja keskuspankkia keinotekoisesti pönkittämään tappiollista pankkitoimintaa sellaisissakin tapauksissa, joissa olisi ollut parasta päästää kriisipankki kaatumaan. Lisäksi poliitikot hidastavat ratkaisevasti keskuspankin toimia eli aiheuttavat kriisinhallintaan erittäin kallista tehottomuutta.

Rochet ei erityisesti käytä Suomen 1990-luvun alun pankkikriisiä varoittavana esimerkkinä poliitikkojen virheistä, joskin mainitsee meikäläisen säästöpankkikriisin yhdeksi länsimaiden kalleimmista pankkikriiseistä vuosikymmeniin.

Kriisinhallinta kuuluu vain
valvojalle ja keskuspankille


Pankkitoiminnan valvonta ja mahdollisten kriisien hoitaminen pitäisi Rochet'n mukaan jättää yksinomaan niille viranomaisille, joille se kuuluu eli pankkivalvonnalle ja keskuspankille.

Normaaliolojen pankkitoiminnan valvonta eli tavallaan kriisien ennaltaehkäisy kuuluu Rochet’n mukaan pankkivalvonnalle. Hän uskoo myös pankkien kykenevän nykyistä laajempaan toinen toistensa valvontaan. Pankithan tekevät tätä työtä jo nyt, kun ne sijoittavat varojaan toinen toistensa velkakirjoihin ja arvioivat näihin liittyviä riskejä.

Kriisiaikojen hätärahoittajan rooli (lender of last resort) kuuluu klassisten keskuspankkioppien mukaan Rochet'nkin mielestä keskuspankille. Mutta erityisesti juuri hätärahoituksessa hän pitää äärimmäisen tärkeänä keskuspankin täydellistä itsenäisyyttä ja riippumattomuutta kulloinkin vallassa olevista poliitikoista.

Moraaliongelmakin
johtuu poliitikoista


Poliitikkojen arvaamattomuus kriisitilanteissa on Rochet’n mukaan omiaan heikentämään pankkivalvonnan ja keskuspankkien uskottavuutta. Nämä eivät voi luotettavasti ja tehokkaasti hoitaa omia tehtäviään, jos poliitikot tiukan paikan tullen voivat sekaantua niiden toimiin.

Rochet’n kärjistyksen mukaan juuri poliitikkojen toimet ovat omiaan heikentämään pankkiirien varovaisuutta ja jopa moraalia luotonannossa (moral hazard).

Sen sijaan Rochet kiistää yleisemmän tulkinnan, jonka mukaan pankkiirien tietoisuus keskuspankin hätärahoituksen saatavuudesta ja jopa talletussuojajärjestelmien olemassaolo heikentäisivät pankkiirien moraalia. Pankkiirit pysyisivät hänen mukaansa nykyistä varmemmin valppaina ja varuillaan, jos keskuspankit voisivat täysin itsenäisesti hoitaa tehtävänsä vailla poliittisia paineita.

Valtavirrasta poikkeava on myös Rochet’n suositus, jonka mukaan keskuspankkien pitäisi jo ennen kriisin puhkeamista tehdä kaikille selväksi hätärahoituksen saatavuus ja rahoituksen periaatteet. Tämä hillitsisi tehokkaasti paniikkeja, mutta samalla pankkien tieto hätärahoituksen ankarista ehdoista kannustaisi näitä välttämään vaikeuksia.

Hätärahoituksen resepti
kirjoitettiin vuonna 1873


Keskuspankin hätärahoittajan roolin Rochet kuvailee pääpiirteissään samaan tapaan kuin ammoinen brittiekonomisti Walter Bagehot jo vuonna 1873 ilmestyneessä klassikkoteoksessaan Lombard Street – A Description of the Money Market (Lombard Street – Rahamarkkinoiden kuvaus). Rochet antaa Bagehotille luonnollisesti asiaankuuluvan tunnustuksen.

Pankkikriisit olivat perin tavallisia jo Bagehotin aikoihin, joten myös hän käsittelee kriisien syitä, seurauksia ja hallintaa varsin laajasti. Ilmeisesti juuri Bagehot määritteli ensimmäisen kerran periaatteet keskuspankin kriisiajan hätärahoitukselle.

Hänenkin keskeinen neuvonsa oli, että hätärahoituksen saatavuus ja ehdot kannattaa kertoa pankeille ja niiden rahoittajille jo ennen paniikin puhkeamista – ja näin välttää paniikki.

Bagehotin teosta pidetään ensimmäisenä nykyaikaisen pankkijärjestelmän ja keskuspankkitoiminnan seikkaperäisenä kuvauksena. Toisin kuin Rochet’n maallikolle osin turhankin tekninen kirja Bagehotin teksti on varsin helppotajuista, paikoin jopa hauskaa.

Jean-Charles Rochet: Why Are There So Many Banking Crises?, Princeton University Press 2008

Walter Bagehot: Lombard Street, Wiley 1999 (alkup. 1873)

  • Kommentti

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    2. 2

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    3. 3

      Rauman telakka sai ison tilauksen puolustusvoimilta

    4. 4

      Verohallinto: Vastikkeeton talkooruoka edelleen verotonta, makkarametreissä muistettava kohtuullisuus

    5. 5

      Lähdössä reissuun? Mieti minä päivänä tankkaat

    6. 6

      Sadat ovat saaneet ajokortin reilulla tonnilla – ”Tulokset näyttävät hyviltä”

    7. 7

      Sädesieni on talojen pahimpia mikrobeja

    8. 8

      Google ja Facebook myönsivät: lankesivat massiiviseen huijaukseen

    9. 9

      Eräät lasten harrastukset maksavat jo maltaita

    10. 10

      Näin toimii uusi mobiilimaksu Suomessa – yksi iso pankki puuttuu joukosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    2. 2

      Stockmann päästää asiakkaat katolle – vanhasta tupakkapaikasta tehdään hulppea terassi

    3. 3

      Tällainen on Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi ”sauna-bussi”

    4. 4

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    5. 5

      Verohallinto: Vastikkeeton talkooruoka edelleen verotonta, makkarametreissä muistettava kohtuullisuus

    6. 6

      Rauman telakka sai ison tilauksen puolustusvoimilta

    7. 7

      Pörssiin pyrkivän autokauppias Kamuxin arvo selvisi

    8. 8

      Euroja on enemmän kuin ikinä – jos summa olisi Suomella, valtion rahoitus olisi turvattu vuosisadoiksi

    9. 9

      Nordean muutto näyttää todennäköiseltä – Wahlroos vihjaili uudesta sijainnista

    10. 10

      Google ja Facebook myönsivät: lankesivat massiiviseen huijaukseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    2. 2

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    3. 3

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    4. 4

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    5. 5

      Sijoittajat tulppana asuntomarkkinoilla – ”Yksi varasi 20 asuntoa”

    6. 6

      Eurojackpot-voitolla on kolme jakajaa – Epäuskottava sopimus voisi lohkaista siitä jättiverot

    7. 7

      Uskomus kalliista bensasta elää Suomessa – näin asia oikeasti on

    8. 8

      Jopa 15 000 euron lisätulot vuodessa – näin mökillä voi tienata

    9. 9

      Maailman kallein lääke vedetään pois markkinoilta

    10. 10

      Puhelimet pois turisteilta – tässäkö Suomen uusi matkailuvaltti?

    11. Näytä lisää