Katainen tyrmää eurotuen kriisipankeille

Julkaistu: , Päivitetty:

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen vierastaa ajatusta kansainvälisestä pankkituesta rahoituskriisin hoitamiseksi. Ministeriön mukaan IMF:n pääjohtajan visioima kriisipaketti vaatisi tilanteen vakavaa heikkenemistä.
Valtiovarainministeriössä ei uskota, että, suomalaisenveronmaksajan pitäisi rientää ulkomaisten pankkien avuksi.

Uhkakuva sai alkunsa kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtajan haastattelusta Financial Timesissa. Siinä Dominique Strauss-Kahn uskoo, että rahoituskriisin ratkaisemiksi tarvitaan kansainvälistä julkista apua.

– Kansainvälinen puuttuminen on pitkälle menevä esitys enkä lämpene sille yhtään, sanoo valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) Taloussanomille.

Strauss-Kahn ei yksilöinyt haastattelussa, millaisia tukimahdollisuuksia hän näkee mielessään. Kataisen mukaan kansainvälinen pelastusoperaatio voisi tarkoittaa esimerkiksi, että Euroopan keskuspankki ostaisi roskaluottoja. Sen jälkeen kustannukset jyvitettäisiin kansallisille keskuspankeille.

Katainen vierastaa muutenkin pankkien virheiden korjaamista verovaroilla.

– Jos virheitä paikataan julkisen rahan voimilla, heikentää se moraalia taloudessa, Katainen sanoo.

Suomalaisia pankkeja Katainen kiittää siitä, että ne ovat oppineet menneistä.

– Olen tyytyväinen, että suomalaiset pankit ovat toimineet ainakin kohtuullisen vastuullisesti. Meillä ei pitäisi nyt olla samanlaisia ongelmia kuin joissain muissa maissa.

Kansainvälisen rahoituskriisin aallot tulevat kuitenkin Kataisen arvion mukaan heiluttamaan nykyistä enemmän Suomeakin.

– Subprime-paketteja on yhä perkaamatta ja se luo epäluottamusta markkinoilla. Siitä tulee olemaan vaikutuksia reaalitalouteen täälläkin, sanoo Katainen, joka uskoo hitaan kasvun ajan kestävän Yhdysvalloissa pikemminkin vuosia kuin kuukausia.

Valtiovarainministeriössä ei uskota, että kansainvälinen pankkikriisi olisi niin syvä, että monikansallista pelastusoperaatiota tarvittaisiin.

– Tilanteen täytyisi heiketä nykyisestä runsaasti, todella vakavaksi, kuvailee VM:n rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja Peter Nyberg tilannetta, jossa uhkakuva voisi toteutua.

Nybergin mukaan pääsääntöinen lähtökohta on, että rahoituslaitosten huonoja päätöksiä ei korjata veronmaksajien rahoilla.

Vielä uudempaa olisi, jos apuun rientäisivät koko maailman veronmaksajat.

– Jos joku joutuu vaikeuksiin, paremmassa jamassa olevat pankit saavat ostaa toivottavasti halvalla vaikeuksissa olevat. Tähän on integraation edettyä entistä paremmat edellytykset. Jos yleinen etu ei vaarannu, saavat pankit mennä selvitystilaankin.

Veronmaksajat ovat toki joutuneet pankkitukitalkoisiin vähän väliä. Sen muistavat 1990-luvun alussa eläneet suomalaisetkin valitettavan hyvin.

Nykyisessä kriisissä valtio on joutunut hätiin jo ainakin Britanniassa ja USA:ssa.

– Se on kuitenkin poikkeuksellinen toimenpide, josta löytyy useita esimerkkejä siksi, että maita on niin paljon, muistuttaa Nyberg.

Nyberg myöntää, että IMF:n pääjohtajan keskusteluavaus kertoo vakavasta huolesta, jonka taustalla on muutakin kuin loppuviikosta pidettävä IMF:n ja Maailmanpankin kevätkokous.

– Oletan että hänellä on riittävät syyt ulostuloon, mutta meidän silmin ei toistaiseksi näytä siltä, että tällaisia toimia tarvittaisiin, sanoo Nyberg.

Kansainvälisen valuuttarahaston kokoukseen osallistuu Suomesta valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin edustajia.

Maailmanpankin kokoukseen lähtee valtiovarainministeriön ja ulkoministeriön ihmisiä. VM:stä korkein virkamies on alivaltiosihteeri Martti Hetemäki.

Virkamiehet eivät kuitenkaan päätä esimerkiksi Suomen osallistumisesta mahdolliseen kansainväliseen tukioperaatioon. Eikä sellaista päätöstä kukaan odotakaan, kun ei edes ole mitään muuta aloitetta kuin keskustelunavaus.

Jos kansainvälisestä yhteisoperaatiosta tulisi jokin virallinen aloite, tekisivät päätöksen Suomen hallitus ja eduskunta.

Keskustelu yhteisestä pelastusoperaatiosta on kuitenkin paikallaan, jotta pelisäännöt ovat olemassa mahdollisen suurhädän hetkellä.

Nyberg jakaa pohdiskelun kahteen osaan. Ensinnäkin pitäisi päättää, pitääkö pankkijärjestelmää ylipäätänsä tukea ongelmatilanteissa. Toiseksi pitäisi ratkaista, toimiiko kukin maa yksin vain yhdessä muiden kanssa.

Molemmista kysymyksistä voi perustellusti olla montaa mieltä, mutta toiseen on ainakin EU:ssa helpompi vastata myönteisesti kuin ensimmäiseen.

Nyberg ei ota kantaa siihen, onko pankkeja ylipäätänsä syytä tukea.

– Mutta jos päätetään tukea, voi olla järkevää hoitaa asioita yhdessä muiden kohdemaiden kanssa kuten äsken on sovittu tehtävän esimerkiksi EU-tasolla niiden pankkien osalta, joiden toiminta ylittää jäsenmaiden rajat, sanoo Nyberg.

Tukemisen lisäksi on syytä keskustella jälleen siitä, miten pankkien valvontaa voisi tehostaa.

Nykyinen vakavaraisuussäännöstö ontuu siksi, että omaisuusarvojen nopea kasvu parantaa pankkien vakavaraisuutta, mikä puolestaan mahdollistaa lisäluotonannon. Näin vakavaraisuussäännöt ruokkivat ylikuumenemista.

Siksi monet ovat ehdottaneet järjestelmää, jossa pankkien taseen nopea kasvu pakottaisi kasvattamaan puskureita.

– Siinäkin on ongelma, koska se pakottaisi kaikki pankit juoksemaan samalla vauhdilla. On vaikea sanoa, että vauhdin pitää olla juuri tietynlainen, sanoo Nyberg.

USA:n keskuspankin entinen pääjohtaja Alan Greenspan puolestaan esitti maanantaina Financial Timesissa, että rahoitusvalvojat eivät voi ennakoida kriisejä sen paremmin kuin markkinatkaan.

Säätelyyn liittäviä asioita pohtii kansainvälinen rahoitusmarkkinoita säätelevä Baselin komitea, jossa on muun muassa EU.n ja suurten kansantalouksien edustajia.

– Nämä asiat pitää ratkoa kansainvälisesti. Jos kaikilla mailla olisi omat säännöt, voisivat jonkin maan pankit joutua huonompaan asemaan kilpailussa, sanoo Nyberg.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    2. 2

      Asiakkaan allekirjoitus paperissa ei vapauta yrittäjää vastuusta, jos jotain sattuu

    3. 3

      Brexitin seuraus: Frankfurt alkaa käydä ahtaaksi

    4. 4

      Kilpailu Aasian-reiteillä kiristyy – Finnairin täytyy vakuuttaa nihkeät koneenvaihtajat

    5. 5

      Kävitkö työhaastattelussa? Nämä kahdeksan merkkiä kertovat, miten sujui

    6. 6

      1 200 euroa käteen ilman velvoitteita – huippuvirkamies lyttää perustulon: ”Nuorille karhunpalvelus”

    7. 7

      Pankit myyvät mielenrauhaa, mutta se voi käydä kalliiksi

    8. 8

      TVO otti taas osavoiton Olkiluodon ydinvoimalan miljardien arvoisessa kiistassa

    9. 9

      Teräsyhtiö SSAB tuplasi tuloksensa

    10. 10

      Audi-mainos meni pieleen: ”Naista verrataan eläimeen ja käytettyyn autoon”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    2. 2

      Audi-mainos meni pieleen: ”Naista verrataan eläimeen ja käytettyyn autoon”

    3. 3

      1 200 euroa käteen ilman velvoitteita – huippuvirkamies lyttää perustulon: ”Nuorille karhunpalvelus”

    4. 4

      Pankit myyvät mielenrauhaa, mutta se voi käydä kalliiksi

    5. 5

      Kävitkö työhaastattelussa? Nämä kahdeksan merkkiä kertovat, miten sujui

    6. 6

      Nordean Kaperi varoittelee puhumasta ”normaalista” korkotasosta

    7. 7

      Teollisuusliitto harkitsee painostustoimia Delta Autoa vastaan

    8. 8

      Kovan tulosaamun saldo pörssissä: Finnair ja Wärtsilä kiitävät, Fortum ja Nordea putoavat

    9. 9

      Finnair kovassa nousukiidossa: kaikkien aikojen paras toisen neljänneksen tulos

    10. 10

      Telian tulos jäi odotuksista – aloittaa 850 työntekijää koskevat yt-neuvottelut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uskomaton päivä: kuusi suomalaisyhtiötä antoi tulosvaroituksen – yksi romahti pörssissä täysin

    2. 2

      S-ryhmän 60 prosentin ”happy hour” leviää koko maahan

    3. 3

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    4. 4

      Ei mitään muutosta 43 vuodessa – suomalaisten suosikkijuoma maksaa lähes tismalleen yhtä paljon

    5. 5

      Haluatko rikastua? Sijoitusguru kertoo, mitä tilillä makaaville rahoille kannattaisi oikeasti tehdä

    6. 6

      ”Nuori nainen on aikamoinen riski pienelle firmalle” – kokemukset työhaastatteluista kirvoittivat kovia kommentteja

    7. 7

      Tässä ovat maailman suurimmat yritykset, joista et ole kuullutkaan – tiesitkö Lidlin takaa löytyvästä monimiljardööristä?

    8. 8

      Kuivan maan mökeillä on uusi, suuri ostajajoukko: ”Se on varasuunnitelma”

    9. 9

      Bernerin ehdotus: 14 muutosta ajo-opetukseen – ”Tulee olemaan ajokorttiluokkia, joissa hinta voi puolittua”

    10. 10

      Näin säästät 100 euroa kuussa – katso 14 helppoa vinkkiä

    11. Näytä lisää