Friedmanin aikakauden loppu

Julkaistu: , Päivitetty:

Kolumni
Yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston professori Dani Rodrik – mahdollisesti sukupolveni hienoin kansantaloustieteilijä – kertoi hiljattain blogissaan kollegan julistaneen kolme viimeisintä vuosikymmentä ”Milton Friedmanin aikakaudeksi”.
Tämän näkemyksen mukaan Ronald Reaganin, Margaret Thatcherin ja Deng Xiaopingin nousu valtaan johti vapauden ja vaurauden valtavaan kasvuun. Minä sanon tälle väitteelle kyllä – ja ei.

Friedman julisti viittä perusperiaatetta:

1. Voimakas inflaation vastainen rahapolitiikka.
2. Valtio ymmärtää olevansa kansalaisten asiamies eikä palvelusten ja etujen jakelija.
3. Valtio pitää näppinsä irti kansalaisten talousasioista.
4. Valtio pitää näppinsä irti kansalaisten yksityiselämästä.
5. Innostunut ja optimistinen usko siihen, että avoin keskustelu ja poliittinen demokratia auttavat kansalaisia hyväksymään periaatteet 1.–4.

Tätä luetteloa vasten tarkasteltuna Reagan epäonnistui 2. ja 4. kohdissa ja omaksui ensimmäisen kohdan keskuspankin pääjohtajan Paul Volckerin 1980-luvun inflaation vastaisen linjan seurauksena. Volckerin politiikkahan suututti monet Reganin läheisimmät neuvonantajat.

Thatcher epäonnistui 4. periaatteessa. Deng puolestaan epäonnistui jokaisessa viidessä (paitsi ehkä kolmannessa), vaikka hän muuten edustikin huomattavaa edistystä suhteessa edeltäjiinsä Leniniin, Staliniin, Hrustseviin ja Maoon. Me emme tiedä, millaisia taloudellisia ulottuvuuksia Dengin kiinalaismalliseen sosialismiin liittyi. Kaikella todennäköisyydellä hänkään ei tiennyt.

Hyväksyn silti osittain ajatuksen ”Friedmanin aikakaudesta”, koska vain Friedmanin periaatteet olivat riittävän itseriittoisia sekä selittämään maailmaa että kertomaan meille, miten maailmaa pitäisi muuttaa.

Itse kuitenkin rakentaisin tasapainottavan joukon periaatteita, koska uskon, että Friedmanin periaatteet eivät, loppujen lopuksi, lunasta lupaustaan.

Omat periaatteeni alkaisivat siitä havainnosta, että markkinataloudet sekä vapaat ja demokraattiset yhteiskunnat rakentuvat inhimillisen yhteisöllisyyden, viestinnän ja keskinäisen riippuvuuden hyvin vanhalle perustalle.

Tätä perustaa koeteltiin jo silloin, kun ihmisyhteisöissä oli kuusikymmentä jäsentä – kahdeksan kertaluokkaa vähemmän kuin kuuden miljardin ihmisen maapallolla nyt. Niinpä käyttäisin periaatteideni kehityksen pohjalla Karl Polanyin vanhaa havaintoa, jonka mukaan markkinavaihdon logiikka asettaa huomattavia paineita tuolle perustalle.

Työmarkkinat pakottavat ihmiset muuttamaan parempien ansioiden perässä, vaikka sen hintana mahdollisesti ovat muukalaiset vierailla mailla. Kulutustavaroiden markkinat saavat ihmiset asettamaan toisiaan arvojärjestykseen sen perusteella, miten ihmiset vastaavat markkinavoimien kutsuun eivätkä sosiaalisten normien ja oikeudenmukaisuuskäsitysten mukaan.

Tämä markkinakritiikki on, luonnollisesti, yksipuolista. Loppujen lopuksi kaikki muut menetelmät, joilla työvoimaa jaetaan, näyttävät sisältävän enemmän vallankäyttöä ja vieraantumista kuin ne työmarkkinat, jotka tarjoavat ihmisille mahdollisuuksia eivätkä rajoituksia.

Samaan tapaan “sosiaaliset normit” ja “käsitykset oikeudenmukaisuudesta” suosivat yleensä niitä, joilla on isoimmat keihäät tai jotka voivat vakuuttaa muut siitä, että vahvojen tahdon noudattaminen on jumalan tahdon noudattamista.

Markkinajärjestelyt antavat vaihtoehtoja enemmän painoa pätevyydelle ja lahjakkuudelle, ja ne rohkaisevat kaikkia osapuolia hyödyttävää yritteliäisyyttä. Tämän ansiosta on helpompi menestyä tekemällä hyvää.

Markkinatalouden tuottama taloudellisen hyvinvoinnin jakautuminen ei silti vastaa kenenkään käsitystä oikeudenmukaisuudesta tai järkevyydestä. Olemme sitten oikeassa tai väärässä, mutta luotamme enemmän demokraattisesti valittujen edustajien tekemien poliittisten päätösten oikeellisuuteen ja sopivaisuuteen kuin sellaisiin päätöksiin, jotka syntyvät markkinaprosessien odottamattomina seurauksina.

Uskomme myös, että valtioiden tulisi ohjata vahvasti markkinoita syvien lamojen välttämiseksi, jakaa tuloja sosiaalisen hyvinvoinnin kohentamiseksi ja estää tarkoituksettomat teollisuusjärjestelyt, joita tuottavat rahoittajien keskuudessa leviävät villitykset ja muotipuuskat.

Sosiaalidemokraattisille periaatteille on myös konservatiivinen perustelu. Toisen maailmansodan jälkeinen sosiaalidemokratia tuotti vauraimmat ja oikeudenmukaisimmat milloinkaan nähdyt yhteiskunnat. Aina voi valittaa, että jako- ja teollisuuspolitiikka olivat taloudellisesti tehottomia, mutta epäsuosittuja ne eivät olleet.

Näyttää selvältä, että sodanjälkeisen ajan vakaus oli paljolti nopeasti kasvaneiden dynaamisten markkinatalouksien ja sosiaalidemokraattisen politiikan rinnaiselon ansiota.

Friedman vastaisi tähän sanomalla, että verrattuna maailman tilaan vuonna 1975, käännös hänen periaatteidensa suuntaan oli iso parannus. Minun on vaikea olla eri mieltä Friedmanin kanssa 1970-luvun puolivälin maailmasta, kun ajattelen Yhdysvaltain presidentin Jimmy Carterin energiapolitiikkaa, Arthur Scargillia brittiläisten kaivostyöläisten johdossa tai Maon kulttuurivallankumousta Kiinassa.

Siihen kuitenkin vetäisin rajan: vaikka liike Friedmanin suuntaan olikin edelliseltä sukupolvelta suurelta osin hyvä asia, samaan suuntaan kulkemisen hyödyt ovat nyt paljon epävarmemmat.

J. Bradford DeLong on Yhdyvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri. Hän toimii taloustieteen professorina Kalifornian yliopistossa (Berkeley).

  • Kommentti

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    2. 2

      Tutkimus vahvisti: suomalainen keksintö auttaa tupakoinnin lopettamisessa – kyselyjä tulvii Suomesta ja maailmalta

    3. 3

      Johtaja yllättyi Kyösti Kakkosen hyökkäyksestä – toivoo, ettei edusta Suomen yrityskulttuuria

    4. 4

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    5. 5

      Orpo Kreikka-päätöksestä: ”Inhottava tilanne”

    6. 6

      Osa työnantajista karttelee hakemustulvaa – ”Tarvetta avoimelle haulle ei oikein ole”

    7. 7

      Härkis nousi suosioon Suomessa – Kauhavalle tulee uusi tehdas

    8. 8

      Terex myy lisää Konecranesia

    9. 9

      USA haastaa Fiat Chryslerin oikeuteen

    10. 10

      Orpo Nordealle: Minkäänlaista erikoistarjousta ei ole luvassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Johtaja yllättyi Kyösti Kakkosen hyökkäyksestä – toivoo, ettei edusta Suomen yrityskulttuuria

    2. 2

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    3. 3

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    4. 4

      Osa työnantajista karttelee hakemustulvaa – ”Tarvetta avoimelle haulle ei oikein ole”

    5. 5

      Tutkimus vahvisti: suomalainen keksintö auttaa tupakoinnin lopettamisessa – kyselyjä tulvii Suomesta ja maailmalta

    6. 6

      Entinen välittäjä oikeudessa: pomot opettivat minut valehtelemaan asiakkaille

    7. 7

      Orpo Kreikka-päätöksestä: ”Inhottava tilanne”

    8. 8

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    9. 9

      Nokian osake ponkaisi rajuun nousuun – kertoi patenttisovusta Applen kanssa

    10. 10

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka jopa 4 000 e/kk – silti kehuttu yritys ei löydä duunareita

    2. 2

      Delta Auton mekaanikot marssivat ulos – ”Porukalle riitti”

    3. 3

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    4. 4

      Työttömät palkatta töihin yrityksiin – hallitus esittää kokeilua

    5. 5

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    6. 6

      Suomalaisyrittäjän tuote myy kuin häkä Kiinassa – jopa tuhat 600 euron laitetta päivässä

    7. 7

      SK: Kanadalainen kaivosyhtiö jätti miljoonalaskun suomalaisille veronmaksajille – ”Jättivät sotkun meidän hoidettavaksi”

    8. 8

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    9. 9

      ”Diesel on kuollut”, mutta Suomessa hinnat voivat yllättää

    10. 10

      Välittäjä: Kaksikerroksinen rivitalokoti sopii vain 42-vuotiaalle ostajalle

    11. Näytä lisää