USA opettajasta oppilaaksi

Julkaistu: , Päivitetty:

Kolumni
Yhdysvaltoja ravistelevasta talouskriisistä paljastuu yhä uusia piirteitä. Voi vain toivoa, että yhdysvaltalaiset päättäjät olisivat edes puoliksi niin hyviä kuuntelemaan neuvoja muilta mailta kuin he ovat antamaan niitä.
Yhdysvaltalaiset eivät näytä tajuavan, miten paljon subprime-katastrofilla on yhteistä sodan jälkeisiin pankkikriiseihin eri puolilla maailmaa.

Valoisa puoli asiassa on se, että etenkin kehittyvissä talouksissa on paljon nykyisiä ja entisiä päättäjiä, jotka ovat nähneet tämän kaiken jo aiemmin. Yhdysvaltain päättäjien kannattaisi kuunnella sellaisia asiantuntijoita, jotka ovat kokeneet tällaisia kriisejä ja vielä selvinneet niistä.

Nykyisellä Yhdysvaltain kriisillä ja aiemmilla rahoituskriiseillä on paljon yhteistä. Laadulliset yhtäläisyydet ovat ilmeisiä: pankkien käyttämät taseen ulkopuoliset lainat erittäin riskialttiiiden hankkeiden rahoitukseen, uudet ja eksoottiset rahoitusinstrumentit ja kohtuuton luottamus uusiin markkinoihin.

Tilanteesta löytyy kuitenkin myös määrällisiä yhtäläisyyksiä. Vertasimme Marylandin yliopiston professorin Carmen Reinhartin kanssa järjestelmällisesti Yhdysvaltain subprime-kriisiä yhdeksääntoista pahimpaan kriisiin, jotka ovat kohdanneet teollisuusmaita viimeksi kuluneiden kuudenkymmenen vuoden aikana. Näihin tapahtumiin kuuluivat muiden muassa Pohjoismaihin, Espanjaan ja Japaniin iskeneet kriisit sekä pienemmät ilmiöt, kuten yhdysvaltalaisten säästöpankkeihin kurimus 1980-luvulla.

Lähes kaikki merkittävät varoitusvalot – esimerkiksi osakkeiden ja asuntojen hintojen nousu, kauppavaje sekä valtion ja kotitalouksien velkaantumisen kasvu – vilkkuvat nyt Yhdysvaltain kohdalla punaisina.

Yksinkertaistettuna kyse oli siitä, että Yhdysvaltoihin tulvinut pääoma piti korkotason keinotekoisen alhaisena ja paisutti omaisuuserien hintoja, mikä johti ensin lepsuiluun pankki- ja viranomaistoiminnassa ja lopulta romahdukseen.

Aasian ja Latinalaisen Amerikan joutuessa rahoituskriiseihin 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ne hakivat Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lisäksi neuvoa useiden huomattavien ihmisten muodostamilta pieniltä ryhmiltä, jotka edustivat erilaisia taustoja ja kokemuksia.

Yhdysvaltain olisi nyt tehtävä samoin. IMF:n johtaja Dominique Strauss-Kahn saisi helposti koottua ryhmän, johon voisi kutsua asiantuntijoita esimerkiksi sellaisista entisistä kriisimaista kuin Brasiliasta, Etelä-Koreasta, Japanista, Meksikosta, Ruotsista ja Turkista sekä esimerkiksi Argentiinasta, Chilestä tai vaikka Venäjältä.

Tällaisen IMF:n ryhmän olisi pystyttävä näkemään Yhdysvaltoja vaivaavan tekopyhyyden läpi. Yhdysvaltain valtiovarainministeriö kannusti voimakkaasti Aasiaa kiristämään budjettipolitiikkaa 1990-luvun kriisissä.

Yhdysvalloissa sen sijaan kongressi ja presidentti suorastaan kilpailevat siitä, kuka saa nimiinsä huonosti suunnitellun elvytyspaketin, jonka suurin vaikutus tulee olemaan seuraavan presidentin käsien sitominen niin verotuksen yksinkertaistamisessa kuin budjettivajeen kutistamisessakin.

Yhdysvallat neuvoi vakaasti Japanille, että ainoa tie talouden saamiseksi kuntoon oli puhdistaa vaikeuksiin ajautuneet pankit ja järjestää rahoitusmarkkinoita uudelleen schumpeterilaisen ”luovan tuhon” kautta.

Nyt Yhdysvaltain viranomaiset näyttävät olevan valmiita harkitsemaan mitä tahansa keinoja – olivat ne miten inflatorisia hyvänsä – pitääkseen kaikki suuret pankit ja sijoitusyhtiöt pystyssä.

Vuosien ajan muiden maiden hallitukset valittivat, että yhdysvaltalaisten riskirahastojen läpinäkymättömät toimintatavat aiheuttivat liian isoja riskejä talouden vakaudelle.

Nyt monet yhdysvaltalaiset poliitikot valittavat, että Citibankin ja Merrill Lynchin kaltaisiin merkkiyrityksiin sijoittavien, lähinnä Aasiasta ja Lähi-idästä tulevien valtiollisten rahastojen tulisi toimia avoimemmin.

Itse asiassa Venäjän ja Kiinan kaltaisten maiden sitominen Yhdysvaltain talouden hyvinvointiin ei olisi ollenkaan huono asia. IMF:n pitäisi tietenkin laatia vapaaehtoiset käyttäytymissäännöt valtiollisille rahastoille, mutta tällaisia sääntöjä ei pitäisi käyttää rahoitusprotektionismin välineenä.

Minä ja monet muut olemme vuosia valittaneet, että kehittyvien talouksien pitäisi osallistua aiempaa näkyvämmin maailmantalouden hallinnoimiseen. Nyt kyse ei ole pelkästään symboliikasta. Yhdysvaltain talous on vaikeuksissa, eivätkä sen synnyttämät ongelmat todennäköisesti pysähdy Yhdysvaltain rajoille.

Muun maailman asiantuntijoilla olisi paljon sanottavaa rahoituskriisien hoitamisesta. Yhdysvaltain olisi alettava kuunnella ennen kuin on myöhäistä.

IMF:n entinen pääekonomisti Kenneth Rogoff toimii nykyisin professorina yhdysvaltalaisessa Harvardin yliopistossa.

  • Kommentti

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Johtaja yllättyi Kyösti Kakkosen hyökkäyksestä – toivoo, ettei edusta Suomen yrityskulttuuria

    2. 2

      Nokian osake jatkaa vahvassa nousussa – kurssi yli +7 %

    3. 3

      Härkis nousi suosioon Suomessa – Kauhavalle tulee uusi tehdas

    4. 4

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    5. 5

      Analyytikon arvio Nokian Apple-sopimuksesta: ”Sen täytyy olla todella merkittävä”

    6. 6

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    7. 7

      Entinen välittäjä oikeudessa: pomot opettivat minut valehtelemaan asiakkaille

    8. 8

      Orpo Kreikka-päätöksestä: ”Inhottava tilanne”

    9. 9

      Osa työnantajista karttelee hakemustulvaa – ”Tarvetta avoimelle haulle ei oikein ole”

    10. 10

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    2. 2

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    3. 3

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    4. 4

      Sarasvuo lahjoitti 2 miljoonaa Trainers’ Housen osaketta yhtiön toimitusjohtajalle

    5. 5

      Osa työnantajista karttelee hakemustulvaa – ”Tarvetta avoimelle haulle ei oikein ole”

    6. 6

      Johtaja yllättyi Kyösti Kakkosen hyökkäyksestä – toivoo, ettei edusta Suomen yrityskulttuuria

    7. 7

      Entinen välittäjä oikeudessa: pomot opettivat minut valehtelemaan asiakkaille

    8. 8

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    9. 9

      Nokian osake ponkaisi rajuun nousuun – kertoi patenttisovusta Applen kanssa

    10. 10

      Orpo Kreikka-päätöksestä: ”Inhottava tilanne”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka jopa 4 000 e/kk – silti kehuttu yritys ei löydä duunareita

    2. 2

      Delta Auton mekaanikot marssivat ulos – ”Porukalle riitti”

    3. 3

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    4. 4

      Työttömät palkatta töihin yrityksiin – hallitus esittää kokeilua

    5. 5

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    6. 6

      Suomalaisyrittäjän tuote myy kuin häkä Kiinassa – jopa tuhat 600 euron laitetta päivässä

    7. 7

      Ilmainen porno palaa televisioon

    8. 8

      SK: Kanadalainen kaivosyhtiö jätti miljoonalaskun suomalaisille veronmaksajille – ”Jättivät sotkun meidän hoidettavaksi”

    9. 9

      Tamperelaisfirman työntekijöille bonuksina muhkea osakepotti: ”Kuuntelivat ällistyksestä mykkinä”

    10. 10

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    11. Näytä lisää