Projektihelvetti kertoo huonosta johtamisesta

Jospa ratkaistaisiin tämä pulma erillisellä projektilla. Siinä lausahdus, joka heitetään monen iltapäiväpalaverin päätteeksi.


Osa kokousväestä voi olla puheenjohtajansa ideasta oikeasti innostunut. Toiset sen sijaan miettivät jo kuumeisesti, miten vielä kesken olevat projektit ja hankkeet saisi viedyksi kunnialla loppuun.

Espoolaisen Projekti-instituutin toimitusjohtajalle Tuomo Saarelle edellä kuvattu tilanne on tuttu. Ja valitettavasti sen lopputuloskin on arvattavissa.

– Todennäköisesti kyseinen hanke venyy ja vanuu, koska sille ei rakenneta selkeää organisaatiota ja nimetä vastuuhenkilöä eli omistajaa, jolla olisi mahdollisuuksia panostaa asiaan. Jos toimitusjohtajallakaan ei ole riittävää kiinnostusta seurata sen edistymistä ja tivata välituloksia, on lopputuloksena mössöä, johon palaa sekä rahaa että henkilöresursseja, tiivistää Saari.

Projektityöskentelyllä on Suomessakin pitkät perinteet. Sitä on hyödynnetty niin tuotantoinvestointien suunnittelussa ja toteutuksessa kuin uusien tuoteinnovaatioidenkin luomisessa.

Myös organisaatiouudistuksia viedään yhä useammin läpi projektijohtoisilla työskentelymalleilla. Lisäuskoa on saatu suuryrityksistä, jotka ovat menestyksellä soveltaneet projektijohtamista ja lyhentäneet uusien tuotteiden kehitysaikaa.

Mikä onnistuu isoilta yhtiöiltä, ei välttämättä onnistu samalla tavalla keskisuurilta, painottavat Tuomo Saari ja hänen konsulttikollegansa Matti Haukka. Pörssiyhtiöissä kvartaalirytmi pakottaa jatkuvaan muutokseen, mutta varsinkin keskikokoiset yritykset haukkaavat liian isoja paloja ja liian monta yhdellä kertaa, kun käsitys omista resursseista on puutteellinen.

Lopputulemana on pahimmillaan henkilöstöä rasittava ja heidän muuta työaikaansa syövä palaveriputki, jossa yksikään hanke ei lopulta etene odotetusti.

– Ei ole harvinaista, että 80 prosenttia henkilöstön työajasta kuluu erilaisten projektien parissa. Samalla heidän pitää kuitenkin hoitaa myös normaalit työtehtävät. Jos projekteille on asetettu tiukat tavoitteet eikä niiden ajaksi voi irrottautua vanhoista tehtävistä, on koossa burn outin ainekset, Haukka huomauttaa.

Projektit voivatkin olla oiva työkalu, jolla peitellä organisaation työnjohdollisia pulmia. Monia asioita on helpompi viedä eteenpäin kehitysprojektin nimissä ja toisaalta hakea vastatuulen kohdatessa myös syntipukkeja. Jos hanke ei etene, syy on helppo panna projektipäällikön piikkiin.

Organisaation alemmilla portailla koko projekti-sanasta tulee kuitenkin palaveri- ja raportointiputkessa suoranainen kirosana. Kissan nostaminen pöydälle on silti hankalaa, sillä jäljet johtavat useimmiten projektien omistajiin, kulmahuoneeseen ja yhtiön ylimpään johtoon.

– Projektijohtaminen ei missään nimessä tarkoita, että ylimmälle johdolle kuuluvat työt sälytetään toisten vastuulle. Päinvastoin se vaatii johtotehtävissä olevilta aktiivista osallistumista päätöksentekoon, vastuunottoa, etenemisen seurantaa ja tarvittaessa nopeitakin päätöksiä, tähdentää Haukka.

Projektijohtaminen on salkunhoitoa, jossa salkun sisältöä on tarkkailtava ja päivitettävä säännöllisesti, mielellään noin kuukauden välein.

Johtajalta se vaatii aitoa paneutumista ja myös aikaa. Se on otettava kalenterista priorisoimalla muita töitä.

– Johtajuutta on se, että tärkeät ja hyvin etenevät kehitysprojektit saavat riittävästi tukea ja panoksia. Toisaalta paikallaan junnaavat ja kituvat projektit pitää pystyä tappamaan ajoissa. Se on kaikkien etu, muistuttaa Haukka.

Kulmahuoneen ja sitä kautta myös hallitusten vastuulla on, että projektien käynnistykset ovat alusta lähtien pitävällä pohjalla. Projektipäällikölle pitää antaa tulosvastuuta ja riittävästi toimivaltaa, ettei organisaatioon jää epämääräisiä harmaita alueita. Vetäjiksi pitää lisäksi valita henkilöitä, joilla on riittävästi osaamista ja henkilöstön tuki takanaan.

– Pahimmillaan nuo päälliköt voivat olla täysin kokemattomia sekä suunnittelemaan että johtamaan projekteja. Toisaalta heitä on sitten helppo syyttää epäonnistumisesta, huokaa Saari.

Projektien keulaan voi pestata myös ulkopuolisia ammattilaisia. Myynti- ja tuotekehityshankkeissa he voivat tuoda uusia ideoita ja ryhtiä, mutta organisaatiouudistuksissa he eivät välttämättä saa talon omaa väkeä täysin taakseen.

Haukan mielestä juuri organisaation heräämisen pitäisi olla kaikissa projekteissa avainasia.

– Suomalaisyrityksissä on käynnistetty lukuisia hienoja kehityshankkeita, joihin yhtiön oma organisaatio ei ole taipunut lähellekään tavoiteaikataulussa.

Konsulttikaksikko onkin harmissaan siitä, ettei projektipäällikön tehtäviin löydy yrityksissä riittävästi halukkuutta. Moni kokee sen suorastaan koiran viraksi, jossa saa paljon vastuuta ja vähän valtaa. Johtokaan ei yleensä tarjoa työhön juuri tukea.

– Niiden pitäisi kuitenkin olla yhtiön kehittämisen avainpaikkoja, jos ylin johto sen vain ymmärtää, Saari ja Haukka tähdentävät.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    2. 2

      Lehti: Komissio haluaa euron käyttöön kaikissa EU-maissa

    3. 3

      Sarasvuo lahjoitti 2 miljoonaa Trainers’ Housen osaketta yhtiön toimitusjohtajalle

    4. 4

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    5. 5

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    6. 6

      Korruptioskandaali levisi lihapakkaamoon – kurssi syöksyi

    7. 7

      Ekonomisti povaa ”kasvuhumausta”: talouden jarrusta voi tulla vauhtipyörä

    8. 8

      Saksa ja Ranska perustivat kahden maan työryhmän – tarkoitus vauhdittaa euromaiden yhteistyötä

    9. 9

      Spiegel: Saksa junttaa omaa ehdokastaan EKP:n seuraavaksi pääjohtajaksi

    10. 10

      Lidlin linja alkoholiin muuttuu – "kahdesta pahasta pienempi"

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    2. 2

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    3. 3

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    4. 4

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    5. 5

      Sarasvuo lahjoitti 2 miljoonaa Trainers’ Housen osaketta yhtiön toimitusjohtajalle

    6. 6

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    7. 7

      Ekonomisti povaa ”kasvuhumausta”: talouden jarrusta voi tulla vauhtipyörä

    8. 8

      Vie vapaa-ajan, palkintona yleensä palkannousu: Diplomi-insinööriksi etänä 1,5 vuodessa

    9. 9

      Näkökulma: Kreikan piina pahenee taas – pelastavatko vain silmänkääntö­temput?

    10. 10

      Korruptioskandaali levisi lihapakkaamoon – kurssi syöksyi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka jopa 4 000 e/kk – silti kehuttu yritys ei löydä duunareita

    2. 2

      Delta Auton mekaanikot marssivat ulos – ”Porukalle riitti”

    3. 3

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    4. 4

      Työttömät palkatta töihin yrityksiin – hallitus esittää kokeilua

    5. 5

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    6. 6

      Suomalaisyrittäjän tuote myy kuin häkä Kiinassa – jopa tuhat 600 euron laitetta päivässä

    7. 7

      Ilmainen porno palaa televisioon

    8. 8

      SK: Kanadalainen kaivosyhtiö jätti miljoonalaskun suomalaisille veronmaksajille – ”Jättivät sotkun meidän hoidettavaksi”

    9. 9

      Tamperelaisfirman työntekijöille bonuksina muhkea osakepotti: ”Kuuntelivat ällistyksestä mykkinä”

    10. 10

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    11. Näytä lisää