Yritykset ottivat lainaa huipputahtia

Julkaistu:

Yritysjärjestelyt kasvattavat luottokantaa. Rahoituslaitosten vaikea markkinatilanne voi suosia pohjoismaisia pankkeja, joilla on vahva talletuskanta.
Turbulenssi rahoitusmarkkinoilla on nostanut yritysten lainojen hintoja ja pankkien varainhankinnan kustannuksia. Tästä huolimatta Suomen rahoituslaitosten yrityksille myöntämien luottojen kanta kasvoi syyskuussa kovinta vauhtia sitten vuoden 1999 teknokuplan.

Yrityslainakanta kasvoi Suomen Pankin tilastojen mukaan 12,1 prosenttia edellisvuodesta ja jopa hiukan nopeammin kuin kotitalouksille myönnettyjen lainojen kanta. Syyskuun rahoitusjärjestelyistä osa on sovittu jo kesällä. Toisaalta vakaa talletusvarainhankinta on helpottanut suomalaisten ja muiden pohjoismaisten pankkien luotonmyöntöä.

Pankinjohtajat pitävät syyskuun poikkeuksellisen korkeita lukuja osittain sattumana, mutta luotonanto on kuitenkin pysynyt vilkkaana rahamarkkinoiden hermostuneisuudesta huolimatta.

Sampo Pankin luotonannosta vastaava johtaja Aki Palo huomauttaa, että luottokantaa kasvattavat erityisesti yritysjärjestelyt. Hyvää tulosta tekevät yritykset pystyvät rahoittamaan suurimman osan investoinneistaan tulorahoituksella.

Nordean Suomen suuryritysrahoituksesta vastaava varatoimitusjohtaja Olli-Petteri Lehtinen korostaa, että yritysluottokannan kasvu kertoo normaalista taloudellisen toimeliaisuuden kasvusta. Suomalaiset pankit ja yritykset eivät ole kärsineet merkittävästi rahoitusmarkkinoiden levottomuudesta.

– Kansainvälisillä lainamarkkinoilla marginaalit ovat nousseet selvästi, mutta Suomessa lainoja myydään yhä lähes samoilla hinnoilla kuin keväällä. Lontoolaispankit eivät ole nykyisellä suomalaisella hintatasolla kovin innokkaita kilpailemaan ja tämä voi lisätä paikallisten pankkien mahdollisuuksia, Lehtinen sanoo.

– Emme kuitenkaan toivo markkinahäiriöitä. Häiriötilanteessa myös meidän rahoituksemme kallistuu. Suurissa järjestelyissä tarvitaan aina myös suurpankkeja, Lehtinen muistuttaa.

Nordean osavuosikatsauksen mukaan pankin pohjoismaisten yritysasiakkaiden keskimääräinen asiakasmarginaali oli noussut syyskuun lopussa 0,94 prosenttiyksikköön edellisvuoden 0,88 prosenttiyksiköstä. Katsauksen mukaan huomion kiinnittyminen markkinariskeihin tuo pankille mahdollisuuksia aiempaa kannattavampaan hinnoitteluun joissakin tuoteryhmissä.

Suuryritykset hakevat pankkilainojen lisäksi rahoitusta joukkolainojen avulla suoraan markkinoilta. Rahoituskriisi säikäytti juuri joukkolainamarkkinat, mutta ensijärkytyksen jälkeen yritykset ovat voineet saada rahoitusta myös suoraan markkinoilta.

Lehtisen mukaan osa rahoitusjohtajista on halunnut varmistaa pankkilainan saatavuuden, jos rahan saatavuus joukkolainamarkkinoilta tyssää.

– Näistä keskusteluista ei ole kuitenkaan konkretisoitunut mitään. Myös joukkolainamarkkinat toimivat, Lehtinen sanoo.

OKO Pankin varatoimitusjohtajan Timo Ritakallion mukaan yritysten lainamarkkinat ovat toimineet hyvin. Hän uskoo syyskuun voimakkaan kasvun perustuvan kuitenkin suureksi osaksi poikkeustekijöihin.

– Syyskuussa päätettiin muutamien isojen yrityskauppojen rahoitusjärjestelyjä, Ritakallio sanoo.

OKO Pankin yritysasiakkaiden luottomarginaali on heilahdellut osavuosikatsausten mukaan 0,8 prosenttiyksikön molemmin puolin. Nordeaan verrattuna OKO:n asiakaskunnasta puuttuvat pienet yritykset, jotka ovat ryhmässä osuuspankkien vastuulla. Ritakallion mukaan isot rahoitusjärjestelyt heiluttavat OKO:n lukuja ennen kuin luotot syndikoidaan eteenpäin.

Ritakallio arvioi, että yritysluottojen kasvu hidastuu lähikuukausina. Toisaalta pankkimiestä ovat lämmittäneet teollisten ostajien tekemien yrityskauppojen lisääntyminen. Voimakkaasti velkavetoiset pääomasijoittajien tekemät ostot ovat vähentyneet.

Pankinjohtajat odottavat, että rahoitusmarkkinoiden tilanne nostaa vähitellen yrityslainojen marginaaleja myös Suomessa.

– Oma jälleenrahoituskulumme on noussut 0,2 prosenttiyksikköä. Pyrimme siirtämään sen vähitellen myös asiakkaiden hintoihin, OKO:n Timo Ritakallio sanoo.

Vakavaraisuuslaskennan muutokset lisäävät jatkossa eri yritysten maksamien marginaalien eroja. Eri riskitason lainoille lasketaan jatkossa eri pääomavaade sitoutuneen pääoman tuotto ja lainamarginaalista on katettava. Tämän pitäisi vaikuttaa marginaaleihin.

– Toistaiseksi riskisuhteutettu hinnoittelu toimii Suomessa aika huonosti. Se näkyy esimerkiksi yritystodistusmarkkinoilla, missä yritykset saavat rahoituksensa suunnilleen samaan hintaan, Sampo Pankin luotonannosta vastaava johtaja Aki Palo sanoo.

Palon mukaan yrityslainojen hinta riippuu tällä hetkellä enemmän yrityksen koosta kuin luottoriskistä. Sampo Pankki ja osuuspankit soveltavat edelleen siirtymäsäännösten sallimaa Basel I -vakavaraisuuslaskentaa, missä yrityslainan pääomavaade ei vielä riipu arvioidusta riskitasosta.

Nordea on kesäkuun lopussa ottanut käyttöön Basel II:n mukaisen sisäisen luottoluokituksen perusmenetelmän luottoriskien laskemiseksi.

Sisäisen luottoluokituksen mallit mahdollistavat pääomavaatimusten keskimääräisen alentamisen, mikä on pankeille hyvä porkkana luottoluokitusmallien rakentamiseen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Näitä töitä te-toimisto välittää ”tiskin alta” – katso 20 ammatin lista

    2. 2

      Kommentti: Päättäjät hehkuttavat Ahvenanmaan työllisyysihmettä – oikeasti sen kustantaa muu Suomi

    3. 3

      Trump uhkaa hallinnon sulkemisella, jos Meksikon muuria ei rakenneta

    4. 4

      Mullistus Suomen käteisautomaateilla: pankeille luvassa merkittävästi lisää kuluja – ilmaiset nostot vaarassa

    5. 5

      Vannetukku teki rikosilmoituksen Nokian Renkaista

    6. 6

      Asuntokaupan piti vetää, mutta katsopa rivitaloja – kolme syytä selittää heikompaa myyntiä

    7. 7

      Suomi luopui omasta järjestelmästä: eroaminen eurosta vaikeutui huomattavasti – kaikki maksut kulkevat EKP:n kautta

    8. 8

      Pauligin päällikkö: ”Hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän

    9. 9

      Tutkimus: Ihminen alkaa inhota työtään 35-vuotiaana

    10. 10

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Päättäjät hehkuttavat Ahvenanmaan työllisyysihmettä – oikeasti sen kustantaa muu Suomi

    2. 2

      Näitä töitä te-toimisto välittää ”tiskin alta” – katso 20 ammatin lista

    3. 3

      Tutkimus: Ihminen alkaa inhota työtään 35-vuotiaana

    4. 4

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    5. 5

      Työntekijä on ihanneiässä vain muutaman vuoden, tutkija sanoo – ”Aikaikkuna alkaa olla jo yllättävän pieni”

    6. 6

      Vannetukku teki rikosilmoituksen Nokian Renkaista

    7. 7

      Pauligin päällikkö: ”Hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän

    8. 8

      Oikeusasiamies: Merkittävä määrä velallisia saanut virheellisesti maksuhäiriömerkinnän

    9. 9

      Suomi luopui omasta järjestelmästä: eroaminen eurosta vaikeutui huomattavasti – kaikki maksut kulkevat EKP:n kautta

    10. 10

      Asuntokaupan piti vetää, mutta katsopa rivitaloja – kolme syytä selittää heikompaa myyntiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    7. 7

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    10. 10

      Seppälää haetaan konkurssiin

    11. Näytä lisää