Sitä olen, miten asun

Julkaistu:

Hyvään asumiseen liittyy niin paljon mielikuvia, mielihaluja ja ristiriitoja, että arki tahtoo unohtua kaikilta toimijoilta. Vaikka juuri arkitaloudesta löytyvät hyvän asumisen avaimet, tietää Päivi Timonen.
Grillaus, se on yllättäen tämän jutun avainsana. Sillä siihen kiteytyy paljon hyvään asumiseen liittyviä asioita. Ja se saa Päivi Timosen kiukustumaan – Helsingin kaupunki kun lukee huonosti heikkoja signaaleja.

Mutta peruutetaan hieman. Päivi Timonen on tutkimuspäällikkö Kuluttajatutkimuskeskuksessa ja hän miettii työkseen asumiseen ja arkitalouteen liittyviä asioita. Sitä, mitä hyvä asuminen on nyt ja mitä se voisi jatkossa olla. Mitä ihmiset kodeiltaan ja asuinympäristöltään odottavat? Ja kun ihmiset toteuttavat asumiseen liittyviä haaveitaan, mihin suuntaan se yhteiskuntaa vie.

– Grillaus on mainio esimerkki. Ihmiset liittävät hyvään asumiseen sellaisia asioita kuin joutilaisuus, väljyys ja tila olla yhdessä perheen kanssa. Jotta nämä haaveet eivät vaatisi omaa pihaa, myös puistoissa tai rannoilla pitäisi olla mahdollisuus päästä joutilaisuuden tilaan. Ja mitä tekee kaupunki, kieltää grillaamisen ja avotulen tekemisen puistoissa, kihisee Timonen.

– Ymmärrän täysin palokunnan käytöstä, sillä kuumina roskakoreihin laitetut kertakäyttögrillit ovat kuulemma sytyttäneet tulipaloja. Viranomainen toimii täsmälleen niin kuin pitää. Mutta laajemmasta näkökulmasta, mistä löytyy sellainen paikka ihmisille, että he voivat toteuttaa näinkin yksinkertaisia haaveitaan muuttamatta pois kaupungista.

Laajemmin kyse on siitä, että ihmisten arki ja elämänkaari ovat muuttuneet.

– Kaikki on nykyisin niin tarkkaan suunniteltua ja täynnä merkityksiä: työ, ura ja miten eletään. Esimerkiksi lapsenteko tuntuu olevan uskomattoman tarkasti ajoitettua. Kun asiat tehdään tarkan suunnitelman mukaan, suhtautuminen niihin muuttuu. Lapsuusaikaan esimerkiksi suhtaudutaan erilailla kuin ennen. Ja lapset vaikuttavat hyvin paljon siihen, miten ihmiset haluavat asua, Timonen sanoo.

Myös koti on tarkasti suunniteltu ja siihen liitetään paljon merkityksiä. Vaurastumisen vuoksi ihmisillä on yhä enemmän mahdollisuuksia valita asumistyylinsä.

– Koti on monille niin kallis, myös konkreettisesti, että sen pitää tuntua ja näyttää siltä. Rivi- ja omakotitaloissa on merkillepantavaa, miten paljon ihmiset käyttävät rahaa puutarhanhoitoon – lähes 50 prosenttia siitä rahamäärästä, minkä he käyttävät huonekaluihin.

Unelma on edelleen omakotitalo ja se saa Timosen mietteliääksi.

– Miten sen omakotitalon tuoman asumiskokemuksen saisi siirrettyä kaupunkirakentamiseen, hän pohtii.

– Ihmiset haaveilevat omakotitalosta, koska se mahdollistaa tilan lapsille ja koiralle, ja antaa tunteen joutilaisuudesta. Moni kiirehtii pois töistä, että vielä ehtii muutamaksi tunniksi omalle pihalle lekottelemaan.

Asialla on kääntöpuoli.

– Jos ihmisiltä kysytään, onko unelmasi istua kaksi tuntia vuorokaudessa ruuhkassa ja käydä päälle kaupassa ja stressata, ehditkö hakea lapset hoidosta. Ja lisäksi haluatko, että puolisosi lähtee aamuvarhaisella töihin ja itse tulet illalla myöhään kotiin, kun se on ainoa tapa saada arki rullaamaan, niin aika moni sanoo, ettei unelman tällaista pitänyt olla.

Tähän kuitenkin Timosen mukaan ajaudutaan ainakin pääkaupunkiseudulla, koska kaupungit eivät pysty vastaamaan ihmisten asumishaaveisiin.

Se grillaus, muistattehan, joten kehyskunnat, täältä tullaan.

Arki voisi olla muutakin. Varsinkin kun ihmisten haaveet eivät Timosen mielestä ole vaikeita.

– Uskon, että väljien lähiöiden arvo kasvaa tulevaisuudessa huimasti. Niissä on aika hyvä arjen integraatio. Ne mahdollistavat tehokkaan rakentamisen, mutta silti ihmisillä on tilaa ja pihaa, eivätkä työmatkat ole mahdottoman pitkiä.

Jos kerros- ja pientaloalueet ovat hyvin rytmitettyjä, se mahdollistaa myös sukupolvien dynamiikan. Isovanhemmat haluavat usein asua lähellä lapsiaan ja lapsenlapsiaan, mutta vanhenevien ihmisten asumistarpeet muuttuvat.

– Pitäisi pohtia myös kaupungin sisäistä dynamiikkaa, onko tilaa vanhuksille, aktiivisille eläkeläisille ja lapsiperheille.

– Nyt esimerkiksi Helsingin vastaus kehyskuntien vetovoimalle on, että rakennetaan kaupunkivilloja, Timonen ärtyy uudelleen ja kysyy onko ratkaisu ongelmiin se, että rakennetaan asuntoja, joihin on varaa 20 erittäin rikkaalla perheellä.

Niinpä nyt siirrytään politiikkaan. Suomessa puhutaan asuntopolitiikasta ja rakennuspolitiikasta, mutta Timosen mielestä kukaan ei puhu asumisen politiikasta. Ja sellaista puhetta hän kaipaisi.

– Millaisia alueita suunnitellaan, kenelle suunnitellaan ja millaiset toimijat pääsevät kertomaan toiveensa, kuka toiveita välittää eteenpäin, miten urbaania luontotilaa tarjotaan? Timonen kysyy.

– Ettei käy niin, että ihmisten arkiset toiveet kilpistyvät kieltoihin.

Asumispolitiikassa on turha huutaa apuun rakennusliikkeitä. Ehdottomasti tärkein toimija on Timosen mielestä kunta. Ymmärtääkö kunta, mitä kuntalaiset haluavat ja osaavatko asukkaat kertoa toiveensa selvästi?

– Ymmärrän hyvin kuntien velvoitteet, on päivähoitovelvoitetta ja kunnossapitovelvoitetta ja vaikka mitä. On suuri asia kääntää ajattelu toisinpäin ja kysyä, mitä me voimme tässä kunnassa tehdä, että ihmiset voisivat olla arkeensa tyytyväisiä.

Jos käännös ajattelussa onnistuu, millainen paikka elää pääkaupunkiseutu on 15 vuoden kuluttua.

– Minun unelmani on, että tänne luodaan paikkoja, joissa ihmiset voivat toimia. Uskon, että julkisista tiloista, rannoista, puistoista ja keskuspuiston metsästä ollaan paljon ylpeämpiä kuin nyt. Että ne tuottavat kollektiivista iloa.

Timonen näkee myös, miten julkisten liikenteen päässä olevasta ranta-alueesta Vuosaaressa saisi tehtyä kaupunkilaisille kesäparatiisin.

– Ja Helsingin saaret ovat 15 vuoden kuluttua säännöllisen julkisen reittiliikenteen päässä, että merellinenkin kaupunki aukeaa ihmisille.

Kaupunkilaisuuden ytimeen liittyy Timosen mielestä vahva luontosuhde.

– Kunpa se vain ymmärrettäisiin alueita rakennettaessa. Nyt liian monet signaalit ovat sellaisia, ettei ihmisten arki ole minkään arvoinen. Kun se arki on sitä, että olisi kiva päästä grillaamaan.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Asuntojen hintakehityksessä valtavat erot – onnekas omistaa hyvältä alueelta

    2. 2

      Pankki jättää huomioimatta kolmanneksen yli 60-vuotiaiden lainanhakijoiden tuloista – perustelee direktiivillä

    3. 3

      Kommentti: Tulot nousivat tukien varassa – siivooja-Marian tarinan pitäisi herättää koko Suomi

    4. 4

      Eikö Posti tiedä, kuinka paljon se säästää kirjeiden jakelua karsimalla?

    5. 5

      Sijoittajat pettyivät: Tulosjulkistajien osakkeet halpenivat rajusti

    6. 6

      Työllisyys parani, mutta ”toive kesätyöstä jäi monelta saavuttamatta”

    7. 7

      Nyt on Viron vuoro – maassa pelätään viinarallia

    8. 8

      Kommentti: Sukupolvien tuloerot paljastavat myrkyllisen yhtälön – Suomi on matkalla kohti konkurssia

    9. 9

      Yleensä bensa kallistuu kesäksi – tänä vuonna ei

    10. 10

      Outokummulta erittäin hyvä tulos

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Tulot nousivat tukien varassa – siivooja-Marian tarinan pitäisi herättää koko Suomi

    2. 2

      Nyt on Viron vuoro – maassa pelätään viinarallia

    3. 3

      Yksi kikka: Näin voit välttyä asumistuen pienenemiseltä

    4. 4

      Outokummulta erittäin hyvä tulos

    5. 5

      Katso, oletko rikas vai köyhä – tämän verran keskimääräinen suomalainen omistaa

    6. 6

      Eikö Posti tiedä, kuinka paljon se säästää kirjeiden jakelua karsimalla?

    7. 7

      Poliisin opas varoittaa vanhuksia huijareista: Viemäritarkastaja suositti 34 000 euron turhaa remonttia

    8. 8

      Sijoittajat pettyivät: Tulosjulkistajien osakkeet halpenivat rajusti

    9. 9

      Pankki jättää huomioimatta kolmanneksen yli 60-vuotiaiden lainanhakijoiden tuloista – perustelee direktiivillä

    10. 10

      Minä vuonna synnyit? Katso, kuulutko voittajien vai häviäjien sukupolveen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso, oletko rikas vai köyhä – tämän verran keskimääräinen suomalainen omistaa

    2. 2

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    3. 3

      Katso, kuinka arvokas kesämökkisi voi olla – kuntalista kertoo hinnat eri puolilla Suomea

    4. 4

      Sulatejuustokiista! Ratsastaako Lidl tunnetun tuotemerkin maineella?

    5. 5

      Eläkkeelle ”armahdettu” Helena, 61, pettyi ostaessaan matkalippua: ”Olen täysin toisarvoisessa asemassa”

    6. 6

      Tiedätkö, mitä omaisuudellesi tapahtuu? 10 tärkeää neuvoa, joilla turvaat oman ja läheistesi talouden

    7. 7

      Kommentti: Tulot nousivat tukien varassa – siivooja-Marian tarinan pitäisi herättää koko Suomi

    8. 8

      1 200 euroa käteen ilman velvoitteita – huippuvirkamies lyttää perustulon: ”Nuorille karhunpalvelus”

    9. 9

      Pankilta ikävä yllätys espoolaismiehelle: kortti vanhenee yllättäen – ja todella huonoon aikaan

    10. 10

      Näin paljon rahaa suomalaisella on keskimäärin tilillä – löytyykö sinulta tämä summa?

    11. Näytä lisää