Antti Herlin: Globalisaatiota ei tarvitse pelätä

Impivaaraan ei voi paeta, mutta globalisaation edessä ei ole syytä olla peloissaan, sanoo Antti Herlin.
Haastattelu ei ole edes alkanut ja jo hymyilyttää, niin Antti Herliniä kuin itseänikin. Aikaa on tunti ja meidän pitäisi tehdä selvää globalisaatiosta.

Teen jotain, mitä toimittajan ei koskaan pitäisi tehdä: tarjoan haastateltavalle mahdollisuutta rajoittaa aihetta.

Jos Herlin, Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja ja hissiyhtiö Koneen hallituksen puheenjohtaja vaikka poimisi globalisaatiosta pari lempiaihettaan. Onko hänellä tarve puhua jostain erityisesti?

– Ei kun ala kysellä. Shoot, Herlin sanoo.

Miten globalisaatio muuttaa työmarkkinoitamme seuraavan kymmenen vuoden aikana? Pärjäämmekö me? Jos kyllä, niin miten?

– Kun katsoo oikein laajasti, niin globalisaatio tarkoittaa työmarkkinoillekin, että maapallon eri puolet alkavat muistuttaa toisiaan, Herlin sanoo.

Seuraa kertaus historiaa, miten Suomi oli pitkään suljettu ja miten sen takia oli mahdollista synnyttää meille ominaisia toimintatapoja. Oli rajasuojaa ja tullia ja maksua ja ”kun mitään muuta ei enää keksitty, niin muutettiin valuutan arvoa”.

– Viime vuosina muutosvauhti on ollut niin kova, että ehkä muutoksen vauhti voi hieman hidastua. Ehkä. Mutta selvää on, että yhä vähemmän voimme päättää itse toimintaympäristöstämme.

– Ja koska muualla tehdyt päätökset vaikuttavat meihin niin paljon, meidän on tehtävä omia päätöksiämme nopeasti, jos haluamme vaikuttaa. Ja meidän on ehdottomasti ymmärrettävä muita maita ja niiden toimintatapoja.

Entäpä kun yksilöä kiinnostaa oma työpaikka ja sen pysyminen maassa? Ja minkä verran työstä saa palkkaa. Eikö EK-Herliniä huoleta, että tupo kuopattiin juuri kun suuret ikäluokat lähtevät eläkkeelle ja työvoimasta tulee pulaa? Silloin yksilön neuvottelumahdollisuudet paranevat huomattavasti.

– Ei tupoa ole tästä ikuisuuteen kuopattu. Mutta esimerkiksi teidän lehtenne painetaan Suomessa tehdylle paperille ja tehdään suomea osaaville ihmisille. Ja meidän hissit kilpailevat täysin globaalissa ympäristössä. Jos haluamme myös globaalisti kilpailevien alojen pysyvän Suomessa, on joustavuuden lisäännyttävä, vastaa Kone-Herlin.

Entäs se yksilön neuvotteluvoiman kasvu?

– Varmasti, kun tulee työvoimapulaa, niin yksilöllä on enemmän neuvotteluvoimaa.

– Tai varmaan minun pitäisi sanoa, että yksilön tulee tuntea vastuunsa työpaikan menestymismahdollisuuksista, Herlin naurahtaa ja kääntää takaisin EK-vaihteelle.

Pitäisikö koulutukselle tehdä jotain? Julkisessa keskustelussa yksi haluaa huippuyliopistoja, toinen laajaa yleissivistystä hoitavaa yliopistomallia ja kolmas yritykset tiiviimpään yhteistyöhön yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

– Kone tekee yhteistyötä yli 25 ulkomaisen yliopiston kanssa. Me haluamme löytää parhaita ihmisiä ja parasta osaamista.

– Hyvä koulutus on mahdollisuuksien antamista. Ei ole kapitalistista ahneutta, kun työnantajat vaativat koulutukselta erilaisia asioita. Meillä on suuri huoli ja pelko, että pärjäähän Suomi jatkossakin varmasti.

Herlinin vaimo on peruskoulunopettaja, joten hän sanoo kuulevansa paljon koulutuksen tilasta. Ja siitä, mihin suuntaan milloinkin mennään.

– Selvää on, että jos lukiosta ei tule ulos fiksuja nuoria, mikään yliopisto ei pysty sitä paikkaamaan. Ja sekin on selvää, että tässä maassa ei kannata pitää yhtään huonoa yliopistoa, hän sanoo, mutta kieltäytyy arvottamasta, onko sellaisia yliopistoja nyt.

Rakennemuutokset ovat ennenkin pyyhkäisseet pois kokonaisia ammattikuntia. Globalisaatio voi viedä niitä lisää – vai voiko.

– 1990-luvun alkupuolella piti kouluttaa suuri määrä insinöörejä ja nyt heistä osa ei ole koulutustaan vastaavassa työssä. Mutta jos heitä ei olisi alunperin koulutettu, niin olisiko päästy tännekään asti, Herlin ärtyy.

– Ei pidä surra, että jotkut ammattikunnat katoavat. Niin se vaan menee ja se pitää hyväksyä, vaikka siihen saattaa sisältyä yksilöille haastetta.

Herlin sanoo uskovansa, että työtä kyllä on, jos ihminen uskoo omiin kykyihinsä ja on valmis välillä joustamaan – siis vaihtamaan ammattia.

Sama rakennemuutos voi tietysti pyyhkäistä pois myös kokonaisia yrityksiä.

– Yritystenkin pitää muuttua, kehittyä ja pystyä nopeisiin päätöksiin. Ne yritykset, jotka osaavat asiansa, pärjäävät myös globalisaation aikoina. Helena Hiilivirta (tulevan Musiikkitalon suunnittelujohtaja) on hyvin sanonut, että ei maailmaa ole ennenkään pelolla rakennettu.

Jos ei arkuus rajoita, rajat voivat tulla vastaan ympäristöstä. Herlin sanoo olevansa huolissaan, miten esimerkiksi Aasian maiden valtavien kaupunkikeskittymien monenlainen ympäristökuormitus pystytään käsittelemään.

Talouskasvun tuoma vauraus laittaa ympäristön koville.

– Energian ja raaka-aineiden riittämisestä en ole huolissani. Mutta varmasti raaka-aineiden hinnat nousevat ja se pakottaa meidät muuttamaan elämäämme energiatehokkaammaksi, Herlin sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    2. 2

      Sarasvuo lahjoitti 2 miljoonaa Trainers’ Housen osaketta yhtiön toimitusjohtajalle

    3. 3

      Lehti: Komissio haluaa euron käyttöön kaikissa EU-maissa

    4. 4

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    5. 5

      Korruptioskandaali levisi lihapakkaamoon – kurssi syöksyi

    6. 6

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    7. 7

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    8. 8

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    9. 9

      Saksa ja Ranska perustivat kahden maan työryhmän – tarkoitus vauhdittaa euromaiden yhteistyötä

    10. 10

      Kiistellyn Sierilän voimalaitoksen saa sittenkin rakentaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    2. 2

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    3. 3

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    4. 4

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    5. 5

      Sarasvuo lahjoitti 2 miljoonaa Trainers’ Housen osaketta yhtiön toimitusjohtajalle

    6. 6

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    7. 7

      Ekonomisti povaa ”kasvuhumausta”: talouden jarrusta voi tulla vauhtipyörä

    8. 8

      Vie vapaa-ajan, palkintona yleensä palkannousu: Diplomi-insinööriksi etänä 1,5 vuodessa

    9. 9

      Korruptioskandaali levisi lihapakkaamoon – kurssi syöksyi

    10. 10

      Näkökulma: Kreikan piina pahenee taas – pelastavatko vain silmänkääntö­temput?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka jopa 4 000 e/kk – silti kehuttu yritys ei löydä duunareita

    2. 2

      Delta Auton mekaanikot marssivat ulos – ”Porukalle riitti”

    3. 3

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    4. 4

      Työttömät palkatta töihin yrityksiin – hallitus esittää kokeilua

    5. 5

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    6. 6

      Suomalaisyrittäjän tuote myy kuin häkä Kiinassa – jopa tuhat 600 euron laitetta päivässä

    7. 7

      Ilmainen porno palaa televisioon

    8. 8

      SK: Kanadalainen kaivosyhtiö jätti miljoonalaskun suomalaisille veronmaksajille – ”Jättivät sotkun meidän hoidettavaksi”

    9. 9

      Tamperelaisfirman työntekijöille bonuksina muhkea osakepotti: ”Kuuntelivat ällistyksestä mykkinä”

    10. 10

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    11. Näytä lisää