Johtoryhmän katsottava yhtenäisenä tulevaisuuteen

Julkaistu: , Päivitetty:

Johtoryhmä on organisaation tärkein päättävä toimielin, koska siellä on organisaation eri osa-alueiden ylin tietämys ja yksiköiden johtamisen kautta vastuu. Mutta miten johtoryhmä toimii tänä päivänä ja mitkä ovat sen pahimmat puutteet?
Talent Partnersin toteuttamassa kyselyssä vastaajat katsoivat johtoryhmän informoivan ja koordinoivan roolin toteutuvan kohtuullisen hyvin.

Johtoryhmältä kaivataan kuitenkin nykyistä enemmän asiakasnäkökulmaa, organisaation kehittämistä, strategian ja tulevaisuuden luotausta sekä ennen kaikkea päätöksiä sekä niiden toimeenpanoa ja seurantaa.

- Moninaisessa maailmassa on tullut kova tarve tehdä töitä sen eteen, että syntyy yhteinen näkemys ja toimitaan yhtenäisesti. Se on haastava juttu, koska monet asiat muuttuvat niin nopeasti, että yhtenäisyys tarvitaan yhä nopeammin, Senior Partner, MBA Martti Tyynismaa ja johtaja, PsykM, FM Mia Ylitalo Talent Partnersista tiivistävät.

- Usein henkilöstö valittaa sitä, että johtoryhmä ei saa aikaiseksi päätöksiä. Ja vaikka päätös on saatu aikaiseksi, sen toimeenpanoa ei valvota. Viiveen pitää olla lyhyt siihen, miten päätös näkyy ja vaikuttaa esimerkiksi asiakkaisiin, Tyynismaa sanoo.

Kolleegio koolle

Johtoryhmissä kaivataan aiempaa enemmän kollegiaalista yhteistyötä ja toisen roolin ja bisneksen ymmärtämistä niin, että jäsenet eivät edusta vaan omaa funktiotaan, vaan oppivat katsomaan ja kommentoimaan kokonaisuutta. Yksi Talent Partnersin kysymys johtoryhmälle liittyy aina toiminnan fokukseen.

- Jotkut johtoryhmät katsovat vain taaksepäin ikään kuin kaikki asiat johdettaisiin menneestä. Nykyhetki pitää olla mukana, koska siinä ratkotaan operatiivisia tämän päivän kysymyksiä. Johtoryhmän painopisteen pitää olla kuitenkin tulevaisuudessa. Sen pitää katsoa eteenpäin ja sitä kautta tarkentaa yrityksen strategisia valintoja, Tyynismaa ja Ylitalo korostavat.

- On olemassa kaksi heikkoa johtoryhmää. Toinen on sellainen, jossa jokainen on vain edustamassa omaa vastuualuettaan eikä katso asioita kokonaisuuden kannalta.

- Toisen rakenne on sellainen, että kokouksista alkaa tulla ennustettavaa rutiinia, jolloin se menettää paljon innovatiivisuuden voimavarasta ja kyvystä tarttua ajankohtaisiin tilanteisiin. Silloin kun yrityksellä menee oikein hyvin, pitää olla eniten huolissaan. Samoin pitää ajatella johtoryhmätyössä, Tyynismaa pohtii.

Pelisäännöt ja toimintamallit

Tyynismaa ja Ylitalo sparraavat johtoryhmiä työparina niin, että vuosien varrella monia johtamisjärjestelmiä kehittänyt Tyynismaa hakee työskentelyyn yhteisiä pelisääntöjä ja toimintatapoja. Ylitalo tuo oman panoksensa johtoryhmän ryhmädynamiikan ja ihmisten välisten suhteiden kehittämiseen.

- Näiden yhteensovittaminen on ollut meidän valttimme, Tyynismaa luonnehtii.

Johtoryhmä on toimitusjohtajan ja vastuualuejohtajien ympärilleen kokoama strateginen ja toimeenpaneva, vaan ei juridinen elin. Valittua strategiaa voi ja pitääkin matkan varrella tarkentaa.

- Yksi toimitusjohtaja sanoi kerran, että eniten hänen pitäisi parantaa strategian toimeenpanossa operatiiviselle tasolle. Johtoryhmä antaa herkästi suuntia johtamiseen ja muihin asioihin, mutta ei muista itse alkuunkaan toimia niin kuin se määrittelee, Tyynismaa kertoo.

Tyynismaa uudistaisi kokouskäytäntöä esimeriksi niin, että muistio tehtäisiin kokouksessa valmiiksi videotykillä kaikkien nähtäväksi ja samalla hyväksyttäväksi.

Tyynismaa haluaa, että johtoryhmään tuodaan tärkeät ja ”oikeat” asiat. Hän on lanseerannut mallia, jossa päätettävät asiat tulevat heti ensimmäisenä aamun kokouksessa. Sen jälkeen tulevat valmisteltavat asiat, lyhyt katsaus, ja viimeiseksi ”uudet vallattomat jutut”, joista sitten seuloutuvat seuraavien kokousten käsittelyyn otettavat asiat.

- Muutama asia pitää olla joka kerta kokouksessa esillä niin, että niiden edistymistä myös seurataan. Jokaisessa kokouksessa tulee myös tarkistaa, missä vaiheessa strategiahankkeet ovat menossa, Tyynismaa sanoo.

Talent Partnersin ohje on, että johtoryhmän kokous saa kestää enintään kaksi tuntia. Jos se kestää neljä tuntia, silloin on syytä pitää energiaa palauttava tauko välillä.

Jäsenyys statusta

Johtoryhmään kuulumisella on statusta. Jäsenyys mainitaan mieluusti nimitysuutisissa. Tyynismaan kokemuksen mukaan jopa puolet johtoryhmistä on kuitenkin jonkinlaisia salaseuroja, joista ei kuulu, eivätkä työntekijät juuri tiedä niistä mitään. Avoimmuutta ja viestintää siis tarvitaan paljon nykyistä enemmän.

Johtoryhmän tulee asemoitua suhteessa koko organisaatioon tai konserniin. Ryhmän tulee määritellä käsiteltävät asiat, tehtävät, tavoitteet ja roolit. Johtoryhmän tulee asemoitua myös sen ulkoisen kuvan suhteen. Voisi puhua johtoryhmän imagosta.

- Kysymys on myös ryhmäidentiteetistä. Siinä on usein paljonkin tekemistä, kun mennään vähän syvemmälle. Johtoryhmä ei ole mikä tahansa palaveri, vaan sillä on aina joku erityinen tehtävä, Ylitalo korostaa.

Keskeisiä asioita ryhmätyöskentelyssä ovat jäsenten odotukset, ryhmän henki, jäsenten väliset suhteet ja ennen kaikkea luottamus. Ryhmän sparraus on herkkää hommaa, jossa tunteita ei provosoida, vaan rakentavasti lähestytään asioita kunkin työroolista käsin.

Ylitalo sparraa pareja keskenään sekä koko ryhmää aitojen, luottamuksellisten aiheiden kautta. Palaute muilta on olennaista. Jäsenet arvioivat toistensa ja itsensä työskentelytapoja ja käytöstä.

Asennemuutosta tarvitaan

Johtoryhmät ovat usein hyvin kehittymisorientoituneita. Johtoryhmän kehittyminen lähtee asenteen muutoksesta niin, että yksittäiset johtajat alkavat toimia kokouksissa uudella tavalla, jota haetaan käytännön harjoitteiden kautta.

- Ryhmä sinällään on vaativa. Johtoryhmän kehittäminen on pitemmän ajan prosessi, jossa on mukana sekä yksilötaso että kollegiaalinen toiminta, Ylitalo kertoo.

Ylitalo havainnoi mielenkiinnolla sitä, minkälaisen roolin kukin valitsee johtoryhmässä - edustaako hän pääasiassa omaa vastuualuettaan vai osoittaako kiinnostuksensa ja antaa ajattelupääomastaan myös muita kohtaan.

- Tärkeää koko ryhmän onnistumisen kannalta on jokaisen johtajan sitoutuminen ryhmätason kehittämiseen. Erityisesti innovatiivisessa liiketoiminnassa lunastat paikan johtoryhmässä vain jos pystyt palvelemaan kokonaisuutta, etkä jää liian pieneen ruutuun, Ylitalo toteaa.

- Johtajia yksilöinä kiinnostaa luontaisesti vaikuttaminen ja halu johtaa. Johtoryhmä on ryhmädynaamisesti haastavampi kuin tiimi, koska siinä on keskinäistä kilpailua sekä voimakkaita, teräviä, kunnianhimoisia ja uudistumishaluisia tyyppejä, Ylitalo kertoo.


Talent Partnersin kysymykset johtoryhmälle?

Miten johtoryhmä johtaa valittua strategiaa?
Missä johtoryhmän toiminnan fokus on: menneisyydessä, nykyhetkessä vai tulevaisuudessa?
Miten johtoryhmä ohjaa strategian operatiivista toimeenpanoa?
Miten johtoryhmä suuntaa omalla toiminnallaan koko organisaation johtamista?
Miten yhtenäinen näkemys koko johtoryhmällä on johtoryhmän tehtävistä, asemoinnista, tavoitteista ja rooleista?
Millainen henki johtoryhmässä on ja millaiset ovat jäsenten väliset suhteet ja toisten arvostaminen?
Millaista henkeä ja ilmapiiriä johtoryhmä luo organisaatioon ja millaiseen käyttäytymiseen ja kulttuuriin se johtaa?


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    2. 2

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    3. 3

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    4. 4

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    5. 5

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    6. 6

      Seppälää haetaan konkurssiin

    7. 7

      Kurja kesäsää iski pahasti Seppälään – ”poikkeuksellisen onnistuneet” kululeikkaukset eivät auttaneet

    8. 8

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    9. 9

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    10. 10

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    2. 2

      Seppälää haetaan konkurssiin

    3. 3

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    4. 4

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    5. 5

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    6. 6

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    7. 7

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    8. 8

      Seppälässä vaarassa 270 työpaikkaa – ”Olemme kiitollisia pitkämielisyydestä”

    9. 9

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    10. 10

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    7. 7

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    11. Näytä lisää