Osuustoiminnan ABC on ihminen, ihminen ja ihminen

Julkaistu: , Päivitetty:

Perustan oltava kunnossa ja kasvulla tarpeeksi aikaa. Omistajuus luo turvaa, josta syntyy liikevaihto.


Kvartaalien kilpa-ajossa on mukana Musta Hevonen. Osuustoiminnalliset liikkeet parantavat tulostaan paremmin kuin useat pörssiyhtiöt. Helsingin Osuuskauppa Elannon toimitusjohtaja Arto Hiltunen tarjoaa yksinkertaista selitystä – ihmistä.

Hiltunen myöntää kyllä, että alla on tiukkaakin tiukempi tuloskulttuuri. Sen juuret ovat historiassa. 1980-luvulle tultaessa S-ryhmä syöksyi kriisiin, joka pakotti tuloksen tekoon.

– Sen rinnalla on kuitenkin pystytty pitämään huolta myös ihmisistä. Toisaalta osuustoiminnan periaatteisiin kuuluvan asiakasomistajuuden kautta, toisaalta henkilöstöstä huolta pitämällä, Hiltunen toteaa tyynesti.

Organisaatio matalaksi

Hiltusen mukaan merkittävä osa isossakin tuloskulttuurissa viihtymistä on henkisesti matala organisaatiorakenne. Motivaatiota ja sitoutumista ei synny, jos pääjohtaja pönöttää varastomiehen tavoittamattomissa. Sama koskee yrityksen keskijohtoa.

Hiltunen on tyytyväinen, että oman organisaation pönötyskulttuuri on karsiutunut matkan varrella samaa tahtia kuin johtajat ovat nuortuneet.

Irrottautumista jähmeästä johtamisesta on helpottanut SOK:n oma kenttäkoulutusjärjestelmä. Sen avulla johtamista on järjestelmällisesti kehitetty vuosikymmenien ajan. Väliin on jäänyt vain yksi vuosi 1970-80 –lukujen taitteessa, jolloin järjestelmä uudistui.

Kenttäkolutusryhmä 1

Hiltusen oma henkilöhistoria S-ryhmässä alkaa juuri tästä taitteesta, vuoden 1980 kenttäkoulutusryhmä numero yhdestä. Nyt hän johtaa ryhmän suurinta alueosuuskauppa ja maamme laajimmin omistettua yritystä.

HOK-Elannolla on 500 000 asiakasomistajaa ja 280 toimipaikkaa pääkaupunkiseudulla. Kenttäkoulutusryhmistä on vuosien saatossa kasvattanut useita johtajia S-ketjuun aina ylintä paikkaa myöten.

– On aivan tarpeetonta sanoa, että joku osuuskaupan yksittäinen johtaja tai yksittäinen pääjohtaja saisi tämmöisen systeemin kehittymään, kasvattamaan 16 vuotta markkinaosuutta. Johtajan lisäksi tarvitaan iso joukko motivoituneita ja sitoutuneita ihmisiä. Mutta historia on opettanut, että jos se yksi ihminen osuu väärään paikkaan, hän pystyy raunioittamaan kaiken.

Järjestelmä on taannut senkin, että koko SOK:n hallinto on asiantuntevaa ja sisällä bisneksessään.

– Kyseessä on itse itseään kehittävä systeemi. Ajan kanssa koulutusmallista on tullut hyvä. On kaukaa haettua, että tällainen toimisi kertaluontoisesti, Hiltunen luonnehtii,

Puolitoista vuotta kestävään perusteelliseen koulutusjaksoon valitut on myös seulottu tarkkaan.

– On osuuskauppoihin palkattu väkeä ulkopuoleltakin, mutta jos päärekrytointi tapahtuisi ulkoa, olisi se ihan väärä signaali näille koulutusjärjestelmään otetuille ihmisille.

Asiakasomistajuus vetoapuna


HOK-Elannon viime vuoden 14 prosentin liikevaihdon kasvu ja peräti 28 uuden yksikön avaaminen on suurelta osin seurausta SOK:n tekemästä Spar-kaupasta. Huolella rakennettu pohja huomattavalla, nykyisin 61 prosentin, omavaraisuusasteella toimimiselle näemmä pitää suurissakin rakennemuutoksissa.

– Kauppa opetti ensinnäkin sen, mikä voima asiakasomistajuudessa ja konseptoinnissa on. Sparista S-ryhmän konseptiin muutettujen liikkeiden myynti on vuodessa kasvanut 30 – 40 prosenttia.

– Lisäoppia tuli myös siitä, miten tällainen monimutkainen yrityskauppa voidaan kokonaisuudessaan järjestää. Alla oli tuoreessa muistissa toinen järjestely, Helsingin Osuuskaupan ja Elannon fuusio. Kone oli siis vielä lämmin ja henkilökunnan muutokseen mukaan ottamiseen malli valmiina, Hiltunen kuvaa.

1980-luvun saneerauksien perua on myös oppi pienten asioiden johtamisesta. Hiltunen muistuttaa, että kaupankäynti ei ole rakettitiedettä. Aika ja energia on osattava sijoittaa oikein.

– Niihin pieneltä tuntuviin asioihin, jotka ovat merkittäviä asiakkaan kannalta. Ketjutoiminnan keskeinen periaate on, että pieniä asioita johdetaan keskitetysti. Käytännössä se tarkoittaa, että mietitään myymälän valikoimaa, tuotteiden hintaa, toimituserien kokoa...

– Aikaisemmin johto teki isot linjaukset ja jätti pienet asiat yksilöiden hoidettavaksi. Siinä on olennainen ero.

Osuustoiminnallisuuden tuloksellisuutta selittää myös pitkäjänteisyys, jota jokainen uusi liikepaikka vaatii. Aikaa osuustoiminnallisella yrityksellä on ihan eri tavalla kuin kvartaaleittain tulosta puristavilla yhtiöillä.

Osuustoiminta on vahvuus

Pelätyn maailman laajuisen markkina-alueen muodostuminen on kääntynyt paikallisen osuustoiminnan eduksi. Suomalaisten yritysten tipahdellessa yksi toisensa perään ulkomaalaisomistukseen ihmiset etsivät turvallisuutta ja varmuutta.

Hiltunen kysyykin, mikä olisi silloin parempi kuin 1,6 miljoonan asiakkaan omistama yritys, joka myös toimialarakenteensa takia on vaikea myydä tai siirtää ulkomaille.

Koko S-ryhmällä on jo vahva tunneside kuluttajiin. Kattaahan omistajuus jo 67 prosenttia kotitalouksista. Ei ole myöskään sattumaa, että osuuskaupat menestyvät myös niillä seuduilla, joissa väki vähenee ja talous on heikoissa kantimissa. Kun ympärillä menee heikosti, samaistuminen menestyjään on vahva.

HOK-Elannossa tunnesiltaa vahvistaa palvelujen ja tuotteiden kotimaisuus. Puolen miljoonan asiakasomistaja-alueen toimijan liikevaihdosta noin 80 prosenttia tulee Suomessa valmistettujen tuotteiden myynnistä, mistä hyvästä yritys sai vuoden vaihteessa Suomalaisen Työn Liitolta Avainlipun.

– Ihminen on parhaimmillaan aidosti mukana, kun kokee pystyvänsä vaikuttamaan. Ilmiö on kovasti nousussa. Näkeehän sen jo HOK:n ja Elannon fuusiosta. Sen jälkeen asiakasomistajien määrä kasvoi kolmessa vuodessa yli 100 000... Joku tilaushan tällä on.

Työntekijöiden vaihtuvuus kasvussa

Hiltusenkin johtaminen joutuu lähivuosina testiin, kun työntekijöiden vaihtuvuus kasvaa samoihin lukuihin kuin Baltian maissa. Tallinnassa työvoimankiertoa lasketaan jo kuukausittain ja pahimmillaan luku on kymmeniä prosentteja.

Vaikka pelkkää työn tekijöiden puutetta ei tuijottaisikaan, vaihtuvuus aiheuttaa omat ongelmansa. Se vaatii yrityksiä rakentamaan perehdyttämisjärjestelmät, jotka takaavat nopean työhön oppimisen.

– Hyvistä ihmisistä joudutaan taistelemaan. Silloin riski on, että palkkaliukumat karkaavat hallitsemattomaan kasvuun.

– Esimiestyö joutuu koville. Kun työperäinen maahanmuutto lisääntyy ja työpaikoista tulee monikulttuurisempia, esimiehen pitää kyetä hallitsemaan paitsi näitä monia kulttuureja myös useita kieliä.

– Töihin tuleva väki on lisäksi erilaista jo peruskriittisyydeltään, mikä osaltaan luo esimiestyön laatuun kovat paineet, Hiltunen sanoo ja pyytää miettimään mitä seuraa, kun työohjeet joudutaan tekemään kymmenelle eri kielelle tai kun pahimmillaan 1960-70 –lukujen koulutusjärjestelmän käyneellä esimiehellä on eri käsitys työnteosta kuin alaisellaan.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    2. 2

      Patria aloittaa yt-neuvottelut – vähentää jopa 130 työntekijää

    3. 3

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    4. 4

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    5. 5

      Työpaikkoja auki yhä enemmän, mutta tekijöitä ei löydy

    6. 6

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    7. 7

      Äänekosken suuri biotuotetehdas käynnistyi

    8. 8

      Air Berlinin osia havitellaan monelta suunnalta – Ryanair syyttää Lufthansan suosimisesta

    9. 9

      Viking Line kohensi tulostaan – uusi katamaraani ei ole tuottanut odotetusti

    10. 10

      Saksa: EU saattaa asettaa autonvalmistajille kiintiöt sähköautoille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    2. 2

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    3. 3

      Lakan jättisato johti poikkeukselliseen pyyntöön: Ostakaa marjaa ja myykää mahdollisimman halvalla

    4. 4

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    5. 5

      Työpaikkoja auki yhä enemmän, mutta tekijöitä ei löydy

    6. 6

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    7. 7

      Äänekosken suuri biotuotetehdas käynnistyi

    8. 8

      Suomalainen suosii lyhyttä lainakorkoa – onko taustalla kollektiivinen trauma?

    9. 9

      Asumistukiin palaa jo liki 2 miljardia vuodessa – summa uhkaa kasvaa lisää

    10. 10

      Saksa: EU saattaa asettaa autonvalmistajille kiintiöt sähköautoille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat?

    4. 4

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    5. 5

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    6. 6

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    7. 7

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    8. 8

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    9. 9

      Autoilija hämmästyi: Liikennevakuutuksen täysbonus nosti vakuutuksen hintaa

    10. 10

      Veturimiesten lakko kärjistyy – kuljetusalan liitot uhkaavat tukitoimilla

    11. Näytä lisää