Yritysten resurssit ovat aina niukat

Julkaistu: , Päivitetty:

Hyvinäkin aikoina elämä yrityksissä on tiukkaa. Ihmiset reagoivat tilanteeseen eri tavalla, ja johtamisen tehtävä on saada nämä eri tavalla toimivat ja reagoivat yksilöt toimimaan yhteisen yrityshyvän eteen.
Kun kansainvälisellä teknologiakonserni Metsolla on takanaan varsin hyvä vuosi 2006, on tietysti hieman yllättävää kuulla konsernijohtaja Jorma Elorannan puhetta niukoista resursseista.

- Tosiasia on, että elämme kilpailutaloudessa ja että sen myötä yritysten elämä on niukkojen resurssien kanssa taistelua.
Niin, ne ajat ovat ohi, jolloin riitti, kun palveli asiakkaita niin hyvin kuin osasi.

- Metso on hyvä esimerkki maailman muuttumisesta: suomalaislähtöisellä yrityksellä, jonka osake noteerataan paitsi Helsingin myös New Yorkin pörssissä, on asiakkaita 145:ssä ja toimintaa 50 maassa. Kaikki maailmalla tapahtuva koskettaa myös Metsoa, ja se kilpailee maailmanlaajuisesti, ei juurikaan suomalaisyritysten kesken.

Suhde niukkuutteen vaihtelee

Eloranta tietää, että yksilöiden tapa suhtautua resurssien niukkuuteen, kilpailuun ja työelämän paineisiin vaihtelevat. Työhyvinvointi ei synny syyttelystä. Johtaja saa vaatia, mutta johtamisen on oltava reilua ja oikeudenmukaista. Vaativuuskin ymmärretään, jos sen perustelut ovat selvät.

– Joku kokee tilanteen vaikeaksi ja stressaantuu, joku taas pitää haasteista ja haluaa näyttää, mitä osaa ja mihin kykenee. Sukupolvetkin ovat erilaisia esimerkiksi suhtautumisessaan ahkeruuteen, sitoutumiseen ja itsensä likoon laittamiseen.

– Yrityksen menestymisen kannalta se, että työntekijät ovat erilaisia, on hyvä asia. Johtajien on vain osattava johtaa erilaisia ihmisiä eri tavalla.

Metsossa työntekijöiden hyvinvointiin kiinnitetään paljon huomiota. Saavutuksista kertoo esimerkiksi se, että Suomessa, jossa Metsolla on noi yhdeksäntuhatta työntekijää, vain 20 henkeä jäi viime vuonna varhaiseläkkeelle.

– Se kertoo, että olemme pystyneet viemään työssä viihtymisen ja kunnossa pysymisen periaatteita käytäntöön, Eloranta huomauttaa.

– Henkilöstön hyvinvointi ymmärretään Metsossa laajasti. Mutta miten johtaja pitää omasta jaksamisestaan huolta?, Elorannan kanssa keskustellut Talent Partnersin hallituksen puheenjohtaja Jouko Hannus kysyy.

– Toimitusjohtajan hyvinvointiin vaikuttaa kaikkein eniten yrityksen tulos. Jos se on huono, vointikin on huono. Tietysti liikuntaa pitää harrastaa, ja elämän on oltava muutenkin tasapainossa, Eloranta vastaa.

Ikääntyvä Suomi pelkää radikaaleja ratkaisuja

Yrityksissä globaalistuminen ja sen mukanaan tuoma tiukkuus on arkipäivää. Elorannan mukaan Suomessa ei vielä perinpohjin ole ymmärretty, mitä globalisaatio merkitsee.

– Sen heittämää haastetta ei ole oikein tajuttu. Asiat ovat kyllä tiedossa ja raportteja syntyy, mutta johtopäätöksiksi ja käytännön teoiksi tiedot eivät tahdo muuttua.

Mitä nyt sitten tarvitaan?

– Radikaaleja ratkaisuja, jotka veisivät asioita oikeaan suuntaan. Meillä Suomessa on korkea kustannustaso, paljon osaamista, hieno infrastruktuuri, rämettymässä oleva korkeakoulutus, vankka peruskoulutus ja kilpailukyvytön verotus. Globaalin kilpailukyvyn kannalta yhtälö on vaikea, Eloranta vastaa.

Hänen mukaansa poliitikoilla on tässä asiassa omat tehtävänsä eikä yritysten kannata ryhtyä niitä hoitamaan. Mutta politikointi vaikuttaa siihen, miten tähänkin asiaan suhtaudutaan.

– Demokratiassa on saatava kannatusta, ja Suomessa haetaan helposti ratkaisuja, jotka ovat eduksi vanhenevalle väestölle, koska se muodostaa yhä suuremman osa äänestäjistä. Jos tämä jatkuu, Suomi menettää yhä kilpailukykyään. Nyt pitäisi hakea uusia palkkausrakenteita ja veroratkaisuja ja saada julkisen sektorin tuottavuutta radikaalisti parannettua, Eloranta sanoo.

Maailma pelikenttänä

Metsolaiset ympäri maailman joutuvat tarkastelemaan maailmaa faktojen mukaan. Liiketoimintaa kehitetään siellä, missä siihen on parhaat edellytykset.

– Emme voi asettaa Suomea tai Ruotsia vaikkapa Intian edelle, Eloranta huomauttaa.

– Mitkä asiat suomalaisessa yhteiskunnassa sitten ovat tärkeitä sen kannalta, että tämä olisi Metsolle hyvä paikka toimia?, Hannus kysyy.

– Suomi on kallis maa. Täällä on oltava hirvittävän tuottava, muuten panos ei tuota. Tuottavuus isossa mitassa voi syntyä vain innovaatioiden kautta, joko teknisten tai liiketoimintakonsepti-innovaatioiden tai niiden yhdistelmän kautta. Valmistavalta teollisuudelta tarvitaan rohkeutta hakea uusia ratkaisuja, ja olemassa olevaa tekniikkaakin pitäisi käyttää tehokkaammin hyväksi, Eloranta vastaa.

Metsossa, kuten niin monessa muussakin yrityksessä, kasvava osa liikevaihdosta tulee jälkimarkkinoista eli useimmiten Metson tuottamiin ratkaisuihin liittyvistä palveluista. Mitä se tarkoittaa Metsolle?

– Ydinkompetensseja kuten projektijohtamista ja teknologiaosaamista on vahvistettava jatkuvasti. Samalla meidän on kyettävä omaksumaan parhaita käytäntöjä muilta aloilta. Jälkimarkkinaliiketoiminnassa on panostettava erityisesti asiakasrajapinnassa tarvittaviin kompetensseihin. Palveluliiketoiminnassahan päätöksiä tehdään lähellä toteutusta, asiakasrajapinnan tuntumassa, Eloranta vastaa.

Suunnitella osataan, toimeenpano tökkii

Samoin kuin politiikassa, myös yrityksissä tuntuu joskus olevan puutetta toimeenpanokyvystä. Aloittaessaan Metson toimitusjohtajana Eloranta korosti vahvan toimeenpanokyvyn merkitystä.

– Päteekö tämä edelleen, Hannus kysyy.

– Niin isoissa kuin pienissäkin yrityksissä tahtoo joskus olla vaikeampi saada tapahtumaan kuin tehdä suunnitelmia, Eloranta vastaa.

Ongelman taklaamiseksi Metsossa määritellään johtamisen painopistealueet ja vuosikellot, joiden mukaan asioita viedään eteenpäin. Hankkeita ei myöskään pelätä keskeyttää tai lopettaa, jos se näyttää järkevältä.

– Kun aloitin kolme vuotta sitten, asetimme tavoitteeksi, että tarkastelemme asioita vain vuoden 2005 loppuun ulottuvalla aikajänteellä. Keväällä 2005 huomasimme, että osa tavoitteista oli saavutettu ja muutimme johtamisen fokusta. Nyt pohdimme, mitä Metso voi olla vuonna 2015. Mutta vaikka pohdimme asioita näin pitkälle, operatiivisen toiminnan tehokkuutta ja laatua ei saa unohtaa, vaan meidän pitää elää tänäänkin.

Johtajuus muutoksessa

Myös johtaminen muuttuu maailman myötä. Eloranta muistelee 1970-luvun työmatkoja, jolloin laitettiin poissaolon ajaksi ”olen ulkomailla” -lappu työpöydälle. Siellä sitä sitten oltiin. Nyt sähköpostinsa voi lukea taksissa New Yorkissa, eivätkä asiat viivästy matkojen vuoksi.

– Esimerkiksi huoltoliiketoimintaa 24/7-ajattelua noudattava tapa toimia on tehostanut huomattavasti.

Eloranta uskoo, että vuonna 2015 johtamisessa korostuvat entisestään arvot ja pelisäännöt, se, että ymmärretään erilaisten ihmisten arvopohjat.

– Johtajuuden ydinasioita on ymmärtää, mikä panee ihmiset tikittämään. Käytännön johtaminen muuttuu; kannustaminen, kompetenssien kehittäminen, palkitseminen, tavoitteiden asettaminen ja vaatiminen kokevat kaikki muutoksen. Johtaminen on jatkossakin sitä, että muiden kautta saadaan tapahtumaan oikeita asioita. Oman haasteensa tähän tuo se, että johtaminen on yhä enemmän kansainvälistä ja monikulttuurista.

Jorma Eloranta on ollut johtaja 21-vuotiaasta lähtien – tuolloin liiketoimintaa pyörittäneen Teknisen korkeakoulun ylioppilaskunnan pääsihteeri.

–27-vuotiaana olin ensimmäisen kerran toimitusjohtaja ja tuolloin omasta mielestäni hirveän kypsä ja kokenut. Näin jälkeenpäin katsottuna en kyllä ollut, Eloranta nauraa.

Mutta samat johtamisen periaatteet ovat voimassa edelleen. Keskeistä on se, ettei yritä olla mitään muuta kuin on.

– Ole niin transparentti kuin voit. Johtamisessa ei voi olla pikkunäppärä eikä luottamusta voi pettää. Olen yrittänyt leikkisästi todeta, että itse en koskaan puukota selkään vaan sanon suoraan, mieluiten kahden kesken. Se, että tietää hyvän ja pahan tulevan suoraan päin naamaa, synnyttää turvallisuutta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Näin kesätyöntekijää vedätetään: Viikkojen työstä käteen vain provisiot, jotka nekin hupenevat työmatkoihin

    2. 2

      S-ryhmä lisää itsepalvelukassoja – tulevat nyt pikkukauppoihin

    3. 3

      Superin puheenjohtaja: Sote-säästöt toivat työttömyyspiikin – kassa ruuhkautui hakemuksista

    4. 4

      Kommentti: Lukion ensimmäisen viikon kulut 860 euroa – onko koulutus enää kaikille mahdollista?

    5. 5

      Näitä töitä te-toimisto välittää ”tiskin alta” – katso 20 ammatin lista

    6. 6

      Oletko superduunissa vai ongelmatyössä? Kysely paljastaa parhaat ammatit – katso lista

    7. 7

      Viranomainen tarkasti Onnibusin: yhdessä kuussa ajettiin 25 000 kilometriä ilman kuljettajakorttia

    8. 8

      Palta: Suomen talouden kasvukausi jää lyhyeksi – ”Talvi on tulossa”

    9. 9

      Uuden pörssitulokkaan nimi selvisi

    10. 10

      Asuntokaupan piti vetää, mutta katsopa rivitaloja – kolme syytä selittää heikompaa myyntiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Viranomainen tarkasti Onnibusin: yhdessä kuussa ajettiin 25 000 kilometriä ilman kuljettajakorttia

    2. 2

      Näitä töitä te-toimisto välittää ”tiskin alta” – katso 20 ammatin lista

    3. 3

      Oletko superduunissa vai ongelmatyössä? Kysely paljastaa parhaat ammatit – katso lista

    4. 4

      Kommentti: Lukion ensimmäisen viikon kulut 860 euroa – onko koulutus enää kaikille mahdollista?

    5. 5

      Asuntokaupan piti vetää, mutta katsopa rivitaloja – kolme syytä selittää heikompaa myyntiä

    6. 6

      Mullistus Suomen käteisautomaateilla: pankeille luvassa merkittävästi lisää kuluja – ilmaiset nostot vaarassa

    7. 7

      Vannetukku teki rikosilmoituksen Nokian Renkaista

    8. 8

      Pikavippifirma vaati tiedot tilitapahtumista lainan saamiseksi – ”Iso kysymys on se, mihin tietoja aiotaan käyttää”

    9. 9

      Metalliliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Per-Erik Lundh on kuollut

    10. 10

      Kommentti: Päättäjät hehkuttavat Ahvenanmaan työllisyysihmettä – oikeasti sen kustantaa muu Suomi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Näitä töitä te-toimisto välittää ”tiskin alta” – katso 20 ammatin lista

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    7. 7

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    10. 10

      Seppälää haetaan konkurssiin

    11. Näytä lisää