Ilmastokeskustelu ei ole rehtiä

Julkaistu: , Päivitetty:

Professori Atte Korholan mukaan ilmastokeskustelu ei ole aina rehellistä. Suomessa ilmastonmuutoksella tehdään maatalouspolitiikkaa. Biopolttoaineet ovat siitä oiva esimerkki. Korholan haastattelu aloittaa Taloussanomien 10-vuotissarjan.


Lämpötila kohoaa, jäätiköt sulavat, merenpinta nousee, saasteet pilaavat hengitysilman.

On epätavallisen lämmin maaliskuun neljäs perjantai. Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola huokaa hiljaa työhuoneessaan Viikissä. Ikkunasta näkyy muutaman sadan metrin päässä valtava likainen jääsohjo.

– Viime syksyn rankkasateiden ja myrskyjen aikana vesi nousi pellolle. Se muistutti järveä, Korhola sanoo.

Viimeisen jääkauden aikana Viikin päällä oli kolme kilometriä jäätä. Silloin maapallon keskilämpötila oli viisi-kuusi astetta nykyistä alhaisempi.

Keskilämpötilan ennustettu kohoaminen jopa neljällä asteella tällä vuosisadalla merkitsisi valtavia muutoksia ilmastossa ja elinympäristössämme.

– Tutkimusten mukaan maailman keskilämpötila nousee nyt 0,2 astetta vuosikymmenessä. Ei tässä onneksi mitään kohtalokasta ole vielä tapahtunut, Korhola sanoo.

Nykyisellä vauhdilla kohtalokkaat ajat saapuvat nopeammin kuin vielä kymmenen vuotta sitten osattiin ennakoida.

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ilmastonmuutos on kiihtynyt lähes kaikkia tieteellisiä arvioita nopeammin.

Kysymys on koko maapallon yhteiskunnallisia, taloudellisia ja inhimillisiä rakenteita ravistelevasta ilmiöstä.

– Jos pystymme pian vähentämään päästöjä merkittävästi, ilmasto lämpenee tällä vuosisadalla noin kaksi astetta. Jos pääsemme fossiilisista energialähteistä eroon, ongelma on taitettavissa.

Pulmana vain on se jos.

Mittaustulokset vahvistavat, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä purkautuvien hiilidioksidipäästöjen hurja kasvu vain jatkuu. Yksityisautoilu ja lentoliikenne kasvavat, Kiinassa perustetaan joka kolmas päivä uusi tuhannen megawatin hiilivoimala.

Eniten lämpötila nousee tutkimusten mukaan maapallon pohjoisilla alueilla.

– Kun lämpötila nousee, pohjoisen lumipeite- ja jääalue supistuvat.

Sen seurauksena paljastuu enemmän tummia pintoja, jotka imevät tehokkaasti säteilyä. Vastasatanut lumi heijastaa säteilystä takaisin 80 prosenttia, joskus jopa 90 prosenttia.

Vakavin seuraus ilmaston lämpenemisestä on merenpinnan nouseminen.

Seuraavan vuosisadan aikana merenpinta nousee tutkimusten mukaan keskimäärin 20-60 senttimetriä. Lisäksi äärimmäiset sääilmiöt kuten hirmumyrskyt yleistyvät.

– Yli 60 prosenttia ihmiskunnasta asuu alle 100 kilometrin päässä rannikolta. Meriveden nousemisella on todella merkittäviä vaikutuksia.

Pahimmat seuraukset meriveden pinnannousulla olisi tiheästi asutuilla, alavilla ja taloudellisesti epävakailla alueilla kuten Bangladeshissa, Niilin alueella ja Kiinassa.

Merenveden pinnan kohoaminen 60 senttimetrillä tarkoittaisi 150 miljoonaa uutta pakolaista.

Talouskasvu on helppo vihollinen, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta.

Mitä enemmän yrityksillä ja kuluttajilla on rahaa, sitä enemmän he käyttävät sitä ympäristöä kuormittavalla tavalla kuluttamiseen. Se on sinänsä totta, mutta on asiassa toinenkin puoli.

Kun kuluttajilla on varallisuutta, heidän ei ole pakko ostaa kaikista halvinta. Kuluttajat voivat hankinnoillaan ohjata teollisuustuotantoa valitsemalla kestäviä materiaaleja.

Yleinen vauraus puolestaan tekee mahdolliseksi hyödyntää uusinta ja kallista teknologiaa päästöjen vähentämisessä.

– Tieteellisten tutkimusten mukaan energiatehokkuuden ja -säästön lisäyksellä ja olemassa olevilla tekniikoilla voisimme 50 vuoden aikana stabiloida päästöt viime vuosisadan lopun tasolle. Yksi tekniikoista on hiilidioksidipäästöjä tuottamaton hiilivoima.

Useat ympäristöä ja ilmastoa koskevat ongelmat kytkeytyvät toisiinsa. Jos yksi ongelma ratkaistaan täsmäkeinolla, voi kyseisen keinon käytöstä aiheutuvat seuraukset pulpahtaa pinnalle muualla ekosysteemissä.

Biopolttoaineet ovat tästä yksi esimerkki. Niiden käyttö liikenteessä ei Korholan mukaan välttämättä ole niin hyvä asia kuin miltä se on saatu näyttämään.

– Suomessa puhtaasti maatalouspoliittisista asioista puhutaan ilmastopoliittisina kysymyksinä. Se ei ole rehellistä.

Tärkeintä olisi nopeasti vähentää öljyn käyttöä maailmassa. Biopolttoaineet ovat siihen yksi keino. Korholan mielestä olisi viisaampaa siirtyä suoraan vetytalouteen.

Nykytekniikalla vetyä voi käyttää polttoaineena. Vety ei aiheuta päästöjä, mutta sen valmistaminen polttoaineeksi kulutttaa energiaa.

– Uusiutuvia energiavaroja kuten aalto- ja tuulivoimaa voi käyttää vedyn tuotannon polttoaineena. Vedyllä voitaisiin vähentää liikenteen päästöjä huomattavasti ja EU:n kasvihuonepäästöjä jopa 20 prosenttia.

Lue lisää perjantain Taloussanomat-lehdestä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Britannia teki historiallisen päätöksen: kieltää uudet bensiini- ja dieselautot

    2. 2

      Huijari esittäytyy poliisiksi ja pyytää pankkitunnuksia – 5 karua tapaa, joilla vanhuksia huijataan

    3. 3

      Kova autopäätös tulossa tänään – Britannia kieltämässä uudet bensiini- ja dieselautot

    4. 4

      Asuntojen hintakehityksessä valtavat erot – onnekas omistaa hyvältä alueelta

    5. 5

      Kommentti: Tulot nousivat tukien varassa – siivooja-Marian tarinan pitäisi herättää koko Suomi

    6. 6

      Jos haluat matkustaa varman päälle: ”Älä jättäydy yhden kortin varaan”

    7. 7

      Jopa 400 000 asiakasta pankin tietoturvaloukkauksen kohteena

    8. 8

      Eikö Posti tiedä, kuinka paljon se säästää kirjeiden jakelua karsimalla?

    9. 9

      Vastaliike Amazonille – eurooppalaiset toimijat yhdistävät voimansa

    10. 10

      Kommentti: Sukupolvien tuloerot paljastavat myrkyllisen yhtälön – Suomi on matkalla kohti konkurssia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Tulot nousivat tukien varassa – siivooja-Marian tarinan pitäisi herättää koko Suomi

    2. 2

      Asuntojen hintakehityksessä valtavat erot – onnekas omistaa hyvältä alueelta

    3. 3

      Kova autopäätös tulossa tänään – Britannia kieltämässä uudet bensiini- ja dieselautot

    4. 4

      Pankki jättää huomioimatta kolmanneksen yli 60-vuotiaiden lainanhakijoiden tuloista – perustelee direktiivillä

    5. 5

      Eikö Posti tiedä, kuinka paljon se säästää kirjeiden jakelua karsimalla?

    6. 6

      Sijoittajat pettyivät: Tulosjulkistajien osakkeet halpenivat rajusti

    7. 7

      Huijari esittäytyy poliisiksi ja pyytää pankkitunnuksia – 5 karua tapaa, joilla vanhuksia huijataan

    8. 8

      Outokummulta erittäin hyvä tulos

    9. 9

      Nyt on Viron vuoro – maassa pelätään viinarallia

    10. 10

      Kommentti: Sukupolvien tuloerot paljastavat myrkyllisen yhtälön – Suomi on matkalla kohti konkurssia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso, oletko rikas vai köyhä – tämän verran keskimääräinen suomalainen omistaa

    2. 2

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    3. 3

      Katso, kuinka arvokas kesämökkisi voi olla – kuntalista kertoo hinnat eri puolilla Suomea

    4. 4

      Sulatejuustokiista! Ratsastaako Lidl tunnetun tuotemerkin maineella?

    5. 5

      Eläkkeelle ”armahdettu” Helena, 61, pettyi ostaessaan matkalippua: ”Olen täysin toisarvoisessa asemassa”

    6. 6

      Kommentti: Tulot nousivat tukien varassa – siivooja-Marian tarinan pitäisi herättää koko Suomi

    7. 7

      Tiedätkö, mitä omaisuudellesi tapahtuu? 10 tärkeää neuvoa, joilla turvaat oman ja läheistesi talouden

    8. 8

      1 200 euroa käteen ilman velvoitteita – huippuvirkamies lyttää perustulon: ”Nuorille karhunpalvelus”

    9. 9

      Pankilta ikävä yllätys espoolaismiehelle: kortti vanhenee yllättäen – ja todella huonoon aikaan

    10. 10

      Näin paljon rahaa suomalaisella on keskimäärin tilillä – löytyykö sinulta tämä summa?

    11. Näytä lisää