Uudet sukupolvet saavat hallituspallon

Julkaistu: , Päivitetty:

Yhtiökokoukset poimivat pörssiyhtiöiden hallitusriveihin liki sata uutta vallankäyttäjää. Kysytäänpä hallitusten kuopuksilta, miten päättäjäksi oikein pääsee.


Vaikka neuvos on varma valinta, kevään hallitusnimityksissä pilkottaa jo muutama kolme-nelikymppisen ansioluettelo.

Ensikertalainen saa pörssiyhtiön hallituksessa usein asiantuntijan jakkaran. Niin kuin Marko Luoma, tutkija ja tekniikan lisensiaatti. Eforen omistajat valitsivat Luoman yhtiön hallitukseen.

Efore valmistaa teholähteitä, siis laitteita, jotka muuttavat sähkövirran juuri sopivaksi esimerkiksi tietoliikenteen laitteisiin. Ja juuri tietoliikenteen tulevia teknologioita Luoma ja hänen johtamansa ryhmä Teknillisessä korkeakoulussa tutkivat.

Ei Luoma itseään aina hallitusherraksi arvannut. Poikasena hän aikoi raksalle, mutta opiskelikin sitten elektroniikkaa. Toisena teekkarivuonna hän luki tietoliikennetekniikan perusteet.

– Se kaikki vain tuntui niin helpolta. Itsestään selvältä, hän muistelee.

Pallon pörssiyhtiössä saa tänä keväänä jotakuinkin 75 uutta hallitusjäsentä. Lukema perustuu tähän mennessä julkistettuihin yhtiökokousten päätöksiin ja hallitusten ehdotuksiin.

Pieni osa heistä on pörssiyhtiöiden hallitustyössä ensikertalaisia.

Joulukuussa espoolainen Luoma sai puhelun. Eforen hallitusta ja sen nimitysvaliokuntaa johtanut Timo Syrjälä pyysi häntä hallitukseen.

– Se tuli yllätyksenä, Luoma naurahtaa.

Ei niin, etteikö Luomalla haasteita olisi muutenkin. Ensin hän rakensi omakotitalon, talkoilla. Minä, faija, appiukko, hän luettelee. Ja vielä pitäisi saada kasaan väitöskirja.

– Minua oli kuulemma suositeltu hallitukseen useammalta taholta. Mutta Timo on vanha kettu, ei suostunut paljastamaan suosittelijoita.

Ainakin yksi linkki on helppo paikantaa: Entuudestaan Luoma tunsi Eforen toimitusjohtajan Reijo Mäihäniemen. Mäihäniemi on pienen teknologiayhtiön Creanordin hallituksen puheenjohtaja, ja Luoma hallituksen jäsen.

– Hallitustyö on luottamustehtävä. Miten kukaan voisi luottaa ihmiseen, joka on ventovieras? Täytyy tuntea ihminen, hänen motiivinsa, Luoma arvelee.

No, mitkä motiivisi sitten ovat?

Ei ainakaan raha, Luoma velmuilee. Tutkijan kaita leipä on riittänyt pian viisitoista vuotta.

– Olen kai hullu idealisti: uskon, että jakamalla tietoa voimme saada maan pyörimään oikeaan suuntaan. Jos kaikki juoksisivat rahan perässä, osaaminen keskittyisi suuriin yrityksiin, joilla on varaa maksaa paljon. Osaaminen jäisi kapeille hartioille, Luoma sanoo. Ja intoutuu sitten selvittämään ethernet-pohjaisten runkoverkkojen mahdollisuuksia. Ja mikä juttu voisikaan korvata ip-verkot. Asiantuntijan antaumuksella.

Eforen iso asiakasryhmä ovat tietoliikennelaitteiden valmistajat.

– Timon viesti oli, että yhtiö kaipaa hallitusjäseneksi ihmistä, jolla on visio ja ymmärrys asiakkaiden tarpeista ennen kuin asiakkaat itsekään niitä ymmärtävät.

Siitä pallosta Luoma otti kopin.

Mistä siis on hyvät hallitukset tehty? Toisiaan täydentävistä ihmisistä - joilla on yhteinen järki siitä, millä eväillä yritykset pärjäävät. Kyvystä keskustella. Isosta energiasta. Ja kyvystä uusiutua.

Muun muassa tällaiset ominaisuudet kuvaavat hyvää hallitusta. Hyvän hallituksen - tai huippuhallituksen - ovat tutkimuksessaan määritelleet Leenamaija Otala ja Timo Saini. Näin he kuvailevat:

Jos hallituksessa ovat aina samat tyypit, siitä tulee kahvikerho. Kuka nyt kaverinsa kyseenalaistaisi? Uuden on ansaittava paikkansa, mutta vanhojen myös tehtävä tilaa.

Eikä hallituspaikka ei saa olla kunniavirka. Vaikka niitäkin vielä on.

Jos hallituksen jäsenet eivät ole tarpeeksi perillä toimialasta, keskustelu leijuu yläilmoissa. Huippuhallituksessa kohtaavat suurten linjojen yleisjohtajat ja tiukat erikoisosaajat.

Sellaiset kuin Marko Luoma. Ja Atte Palomäki.

Hyvät asiat tulevat usein yllätyksenä. Ainakin, kun niitä jälkikäteen punnitsee.

Kun Atte Palomäki oli toimittaja, ei hän uskonut johtavansa vielä Nordean viestintää Suomessa. Eikä hän olisi vielä puoli vuotta sitten arvannut, että tulee kutsutuksi pörssiyhtiön hallitukseen.

– Ensimmäinen reaktioni oli, että tässä tarjotaan todellista näköalapaikkaa. Tämä on valtava opin paikka nähdä ja tehdä strategista työtä. Oli pysähdyttävä miettimään, mitä se minulta edellyttää, Palomäki sanoo.

Talentumin yhtiökokous valinnee Palomäen hallitukseen tiistaina.

Nordean johtaja Eira Palin-Lehtinen oli pitkään Talentumin hallituksen jäsen. Palinin mielipidettä Palomäki pyysi, kun pohti miten hallitustyö lomittuisi työhön Nordeassa.

Palomäki on televisiosta tuttu, entinen uutistoimittaja. Toimittajan ura alkoi, kun hän pääsi lukiopohjalta talviapulaiseksi Etelä-Suomen Sanomiin. Kesätoimittajan paikat rohmunneet opiskelijat kun lähtivät talveksi Lahdesta yliopistokaupunkeihin.

Syntyjään Palomäki tosin on helsinkiläinen, mutta asui pikkupoikana myös Yhdysvalloissa - isä työskenteli lähetystössä Washingtonissa. Lapsuusmuistoihin kuuluu rouva Nixonin kättely joulukuusen katveessa, Valkoisen talon joulujuhlissa.

Uusi hallitusjäsen kyseenalaistaa asioita. Niin Palomäki uskoo.

– Talentumin hallituksessa on vahvaa liiketoimintaosaamista. Se haluaa nyt laajentaa näkemystä mediasta. Tuon ruohonjuuritason tuntemusta, hän aloittaa.

– Minulla on tuntuma, mihin suomalainen talousmedia on menossa. Nordean kautta sormi on pulssilla myös muissa Pohjoismaissa. Media on isossa murroksessa, hän jatkaa –  ja innostuu pohtimaan talousmedioiden tulevaisuutta. Sillä asiantuntijan antaumuksella.

– Olen hirveän innoissani, Palomäki sanoo. Tyylillään, innosta huolimatta hyvin maltillisesti.

– Ja olen hyvin otettu. Ja otan haasteen tosissani.

Suurten yhtiöiden hallitukseen tuntuu olevan vaateena syntyminen 1950-luvun alussa tai mieluummin sitä ennen. Tanakka kokemus on arvossa.

Isojen yhtiöiden hallituksissa Vesa Puttonen on ikänsä puolesta nuorta polvea. Siis vuonna 1966 syntynyt Puttonen, professori ja kauppatieteiden tohtori, hallituksen jäsen Orionissa ja useassa yhtiössä pörssin ulkopuolella, puheenjohtajakin kolmessa.

Puttosen ansioluettelon tiivistelmäkin on läkähdyttävä. Aniharvalla nelikymppisellä sellaista on.

Suvut luottavat nuoriinsa aiemmin. Ehkä syy on omistajan oikeuden ja jatkajien koulimisen lisäksi juuri siinä tuntemisessa?

Fiskarsin hallituksessa istuu jo kolmatta kautta Alexander Ehrnrooth, 33. Penttien sukuyhtiö Lemminkäinen valitsi hallitukseensa Kristina Pentin, 28, ja Koneen hallitus varajäsenekseen Jussi Herlinin, 22. Antti Herlinin poika on Koneessa viidettä sukupolvea, Kristina Pentti Lemminkäisessä neljättä.

Jussi Herlin heittelee palloa kuvauksessa kotikadullaan Helsingin Kalliossa. Kun hiha nousee, sen alta vilahtaa niittiranneke.

– Varajäsenyyden kautta voin oppia: minulla on läsnäolo- ja puhumisoikeus, mutta ei päätösvaltaa. Toivottavasti pystyn tätä kautta kehittämään niitä taitoja ja ymmärrystä, joita Koneen toiminnassa tarvitaan, Herlin sanoo.

Isän ja isoisän jäljissä Kone on ollut aina liki, siksi myös kauppatieteiden opiskelu. Seuraavana on edessä pääaineen valinta Helsingin kauppakorkeakoulussa.

– En ole sitä vielä päättänyt. Olen harkinnut vakavasti, mikä on alaani. Kaikessa on plussansa ja miinuksensa, Herlin pähkäilee.

Kun Kone julkisti nimitysehdotukset, ehätti Talouselämä-lehti kirjoittamaan pätkän nuoresta Herlinistä. Tuskin numeroniilo, kun harrastaa niin paljon henkisiä asioita, lehti arvioi.

–  Siinä oli googlattu mun nimeä, ja löydetty lukioaikaisia harrastuksia. Lukiossa oli musiikki, rumpujen soitto, harrastuksena. Armeijan ja opiskelun myötä on jäänyt musiikin tuottaminen vähemmälle, olen keskittynyt vain nauttimaan musiikista, Herlin sanoo.

Onko varajäsenyys ura-avaus?

– Toivottavasti – jos osoittautuu että minulla on kykyjä ja rahkeita tähän hommaan.

Entäpä naiset? Ensi kertaa pörssiyhtiön hallitukseen nimitetyistä naisia on vain muutama. Miehet näyttävät pätevöityvän hallitustyöhön nelikymppisinä, naiset vuosikymmenen myöhemmin.

Piiri, josta naisia hallituksiin poimiutuu, levenee hiljalleen. Ensin hallituspaikkoja saivat vain naiset, jotka olivat jo vuosikymmeniä luovineet miesvaltaisissa johtajaporukoissa. Ehkä naisten hidas nousu hallituksiin johtuukin tottumuksesta, johtoporukoiden halusta pitää ryhmän tavat ennallaan?

Pätevien naisten löytämisen vaikeudesta on turha vängätä: uusia hallitusvaikuttajia ovat muun muassa Leinovalun hallituksen puheenjohtaja Liisa Leino sekä Procter & Gamblen Pohjoismaiden-johtaja Pirjo Väliaho.

Hallitusvaltaa käyttävät myös esimerkiksi Nordeasta uuden paikan Finnarin ja UPM:n päälle ottanut Ursula Ranin ja OMX:n hallitukseen ehdolla oleva Fortumin, Vasakronanin ja Åbo Akademin hallitusvaikuttaja Birgitta Kantola, samoin kuin Eva Liljeblom ja Sari Baldauf.

Uusia nimiä hallituksiin

  • Mika Aarnikka. TeliaSoneran Suomen-myyntijohtaja uutena Turvatiimin hallitukseen.
  • Thomas Ahlström. Helmi Capitalin toimitusjohtaja liittynee Ahlstromin hallitukseen, kun Johan Gullichsen jättää paikkansa.
  • Liisa Leino. Leinovalun hallituksen puheenjohtaja nimitettiin Rautaruukin hallitukseen.
  • Jarmo Niemi. Tecnomenin toimitusjohtaja liittyy QPR Softwaren hallitukseen.
  • Eeva Punta. Uutensa Keslan hallitukseen. Joensuulainen yrittäjä ja konsultti, ympäristö- ja kemikaalilakien ja viestinnän asiantuntija.
  • Harri Sivula. Uutena Olvin hallitukseen. Onnisen toimitusjohtaja, mutta Olville arvokasta kokemusta aiemmasta pestistä Ruokakeskon varatoimitusjohtajana.
  • Niklas Sonkin. Kuwaitilaisen Wataniya Telecomin johtaja liittyy QPR Softwaren hallitukseen.
  • Petteri Terho. Islantilaisen sijoitusyhtiön Suomen-johtaja Satama Interactiven hallitukseen.
    Pirjo Väliaho. Procter & Gamblen Pohjoismaiden-toimitusjohtaja uutena Amer Sportsin hallitukseen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    2. 2

      Työntekijä on ihanneiässä vain muutaman vuoden, tutkija sanoo – ”Aikaikkuna alkaa olla jo yllättävän pieni”

    3. 3

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    4. 4

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    5. 5

      Työttömyys jatkoi laskuaan – etenkin nuorten

    6. 6

      Risto E. J. Penttilä lähtee Keskuskauppakamarin johdosta

    7. 7

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    8. 8

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    9. 9

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    10. 10

      Harhaluulot ikääntyneistä jylläävät työelämässä – eivät sen sairaampia tai muutosvastaisempia kuin muutkaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    2. 2

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    3. 3

      Seppälää haetaan konkurssiin

    4. 4

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    5. 5

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    6. 6

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    7. 7

      Työntekijä on ihanneiässä vain muutaman vuoden, tutkija sanoo – ”Aikaikkuna alkaa olla jo yllättävän pieni”

    8. 8

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    9. 9

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    10. 10

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    7. 7

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    11. Näytä lisää