Loppukiri yhteisön katon alla

Julkaistu:

Erakko ei pärjää Asunto Oy Loppukirissä, sillä yhteisöasuminen helsinkiläisessä kerrostalossa vaatii sosiaalista luonteenlaatua. Palkinto yhdessä hoidetuista tehtävistä tulee myös alentuneina asumiskustannuksina.


Ulkona on harmaa ja kostea marraskuinen iltapäivä, kun istumme Arabianrannassa Asunto Oy Helsingin Loppukirin avarassa, viihtyisässä ruokasalissa. Asukkaat valmistavat ruokaa yhteiskeittiössä. Kaiuttimista tunnelmoi Kari Tapio.

Loppukiri on Aktiiviset Seniorit ry:n talo, joka valmistui keväällä 2006. Sen esikuvana on Ruotsissa 13 vuotta toiminut Färdknäppen-senioritalo, jossa asukkaat muun muassa valmistavat vuoroviikon ruokaa ja huolehtivat talon puhtaanapidosta.

Taloprojekti sai alkunsa, kun suomalaiset aktivistiseniorit perustivat elokuussa 2000 yhdistyksen lisäämään seniori-ikäisten arvostusta yhteiskunnan aktiivisina toimijoina. Ensimmäinen etappi oli luoda Suomeen seniori-ikäisille sopiva, omaan ja naapuriapuun perustuva yhteisöllinen asumismuoto.

– Meillä on laajemmat tavoitteet siitä, mitä vanhoille ihmisille on tapahtumassa. Taloyhtiön  yhtiöjärjestyksessä on samat idealistiset tavoitteet kuin yhdistyksellä, kiteyttää yksi avainhenkilöistä ja organisaattoreista Eila Puotila.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Lajissaan ensimmäinen hanke Suomessa on herättänyt kovasti kiinnostusta. Sitä seuraavat muun muassa Taideteollinen korkeakoulu, Helsingin yliopiston sosiologian ja sosiaalipolitiikan laitokset sekä Stadia muun muassa erilaisin tutkimuksin. Opinnäytetöitäkin talosta on jo tehty.

Ihmetys oli suuri Helsingin kaupungin päättäjien kasvoilla, kun Aktiivisten Seniorien topakat naiset marssivat pyytämään tonttia talolle.

Virkamiehet suhtautuivat kuitenkin myönteisesti, koska näkivät sen yhtenä uutena suurten ikäluokkien asumisratkaisuna.

Yhdistys sai Hitas-tontin Helsingin Arabianrannasta vuoden 2001 alussa. Kolme rakennuttajaa ilmaisi kiinnostuksensa kohteesta. Valituksi tuli Sato-Rakennuttajat.

Iso yllätys puuhaihmisille oli rakentajien suhtautuminen: Loppukirin urakkakilpailuun keväällä 2003 tuli vain yksi tarjous. Talon rakentajaksi valittiin NCC.

Yhdistyksellä oli edustus työmaakokouksissa. Jo ennen urakkatarjouspyyntöjä asukkaat osallistuivat arkkitehti Kirsti Sivénin johdolla suunnitteluun. Näin he pääsivät päättämään niin materiaalivalinnoista kuin huoneratkaisuista. Arkkitehti laati kahdesta neljään pohjapiirustusta kustakin asuntotyypistä.  Näistä tulevat asukkaat saattoivat valita mieleisensä. Kahta samanlaista asuntoa talosta ei juuri löydy.

– Säästyimme uudelleensuunnittelulta, kun urakkatarjouspyynnöissä oli mukana valmiit huoneistokortit. Maksoimme vain materiaalien erotuksia. Se oli iso juttu, talon asukas Sirkka Minkkinen muistelee.

Kiertelemme talon suorastaan hulppeissa yhteistiloissa, kuten saunaosastossa, kuntohuoneessa ja talopesulassa. Yhteistiloissa on neliöitä runsaasti, samalla isoja asuntoja on pienennetty alkuperäisestä kustannusten tasaamiseksi.

– Tarkoitus ei ole se, että ihmisten kodeissa on eri toimintojen täystarjonta, vaan saamme nekin neliöt asumiseen, talon puuhamies ja talonmies Leo Perisalo sanoo.

Loppukirin suunnitteluvaiheessa tutkittiin useita eri yhtiömuotoja, ja lopulta päädyttiin normaaliin asunto-osakeyhtiöön. Yhteistiloille haettiin investointitukea Raha-automaattiyhdistykseltä, joka kuitenkin eväsi tuen EU:n kilpailusäännöksiin viitaten.

Sosiaali- ja terveysministeriöltä yhdistys sentään sai tukea Loppukirin toimintamallin kehittämiselle.

Urakkakilpailun jälkeen asuntojen hinta kohosi viidenneksen alkuperäisestä. Velattomaksi hinnaksi yhteistilat mukaan lukien tuli keskimäärin noin 3000 euroa neliöltä. Asunnon neliöhinta ilman yhteistiloja on noin 2 500 euroa neliöltä, mikä vastaa alueen saman ajan hitas-asuntojen hintaa. Loppukirin viereen rakentuvassa kovan rahan talossa neliöhinta liikkuu noin 5 000 euron tietämissä.

Asuntorahasto myönsi asuntorakentamisen osalta lainalle korkotukea. Yhteistiloja varten otettiin pankkilainaa. Lainat ovat taloyhtiön nimissä. Lainojen maksuaika on 25 vuotta, ja ARA:n korkotuki on myönnetty 15 vuodeksi.

Hitas-tontin vuokra on noin 1,5 euroa asuinneliötä kohti. Tontinvuokran sisältävä hoitovastike on tällä hetkellä 3,75 euroa neliöltä. Sen lisäksi tulevat asuntokohtaiset rahoitusvastikkeet niiltä osin kuin kullakin asukkaalla on maksamatonta yhtiölainaa. Yhteisten tilojen investoinnit on maksettu asunnon hinnassa ja ylläpito maksetaan yhtiövastikkeessa.

– Neliöhintoja ei voi sellaisenaan vertailla vapaarahoitteisiin taloihin, sillä ne sisältävät osuuden yhteistiloista. Yhtiövastike on jonkin verran korkeampi kuin entisessä omistusasunnossani vanhassa kerrostalossa, mutta tätä tasapainottaa ateriakustannusten aleneminen. Loppukirin asumiskustannukset ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan huomattavasti edullisemmat kuin palvelutaloissa, Minkkinen laskeskelee.

Asumiskustannuksissa säästöä kertyy, kun asukkaat tekevät ruuan ja siivouksen itse. Pidetty, työteliäs talonmies tekee huolto- ja kunnostustöitä sekä valvoo takuukorjauksia.

Ulkotyöt tekee Arabianrannan Palveluyhtiö. Ruokakirjanpitoa hoitaa talon toinen toimistonhoitaja Tuula Talvela.
Talossa ei ole palvelutalojen tapaan ruokapalveluyrityksiä tai lääkäripalveluja. Toki Loppukirikin voi niitä hankkia, jos asukkaat niin yhtiökokouksessa haluavat.

Asukasdemokratiaa korostaa sekin, että asukasyhteisön kokous päättää enemmän sellaisista asioista, joista asunto-osakeyhtiössä päättää yleensä taloyhtiön hallitus.
Asukkaat kiistävät puheet eliittitalosta. Talossa toki asuu paljon akateemisesti koulutettuja, mutta myös siivoojia, kotiapulaisia, rekkakuskeja ja kirvesmiehiä.

Ovi on käynyt molempiin suuntiin. Osa asukkaista jättäytyi pois jo alkuvaiheessa ja uusia tuli tilalle. Kaikki eivät katsoneet sopeutuvansa taloon: yhteisöllinen asuminen ei sovi erakoille. Asukkaat ovat käyneet yhdistyksen haastattelussa ja osallistuneet psykologin johtamiin ryhmäkeskusteluihin ja käyneet yhteisöllisyyskursseja.

– Minä olen ihan tyytyväinen. Osallistumista voi säädellä itse kukin omien voimavarojensa mukaan. Asennoitumisen yhteistoimintaan täytyy olla alun perin positiivinen. Tähän täytyy lähteä rohkealla mielellä kuten kaikkeen uuteen. Varman päälle ei voi pelata eikä elämää voi vakuuttaa. Jos pelkää susia, ei saa sieniä, Minkkinen tiivistää. Lause on yksi talon ulkoseinän taideteokseen kirjatuista asukkaiden mietelauseista.

– Se erehtyy, joka luulee, että tämä on vanhainkoti tai hoivalaitos. Tämä on normaali kerrostaloyhtiö, joka tuottaa palvelut toinen toisilleen, ja pitää henkistä vireyttä yllä. Täällä ei kukaan joudu hukkaan, mutta jos yhteisöllisyyttä ei ole, täällä ei ole hyvä olla, Periaho sanoo.

Vapaaehtoistyö on kuulunut olennaisesti hankkeeseen.

Puuhanaiset ja -miehet ovat ahertaneet talonsa eteen niin, että uupumuskin on jo uhannut. Talvelan mukaan suurin haaste oli löytää kanavat ja henkilöt, joita lähestyä käynnein ja anomuksin.  Aktiivisissa Senioreissa erityisesti toimittaja Anna-Liisa Mikkelällä oli Talvelan mukaan valmiina hyvä henkilöverkosto.

– Sitran raportissa on todettu, ja itsekin olemme todenneet, että yhteisöllisen asumisen ajatus vaatii aikaa kypsyäkseen. Kaipaisin tahoa, joka junailisi tällaisia hankkeita ilman poliittisia sidonnaisuuksia. Esimerkiksi Sitra voisi tutkia yhteisen luukun perustamista, Tuula Talvela ehdottaa.

Puotila pitää mallia oivana ratkaisuna tämän vuosituhannen haasteisiin, ja kannustaa kiinnostuneita kyselemään talon asukkaiden kokemuksia.

– Toivomme,  että yhteiskunta olisi nykyistä myönteisempi, ja että sieltä tulisi tietyissä asioissa asiantuntija-apua. Parhaimmillaan tässä toteutuu yhteiskunnan ja yksilön win–win-periaate. Molemmat hyötyvät, kun asiat hoidetaan yhdessä, Puotila korostaa.

– Ikääntyvien tulee olla tasavertaisessa asemassa yhteiskunnassa.

Talvela toivoo, että mallin konkreettiset hyödyt laskettaisiin vaikkapa vain yhden tai kahden tekijän suhteen. Hän uskoo, että yhteiskunta voisi säästää sairaanhoidossa ja muissa palveluissa, kun ikääntyvä väestö hoitaa itseään ja ottaa oman elämänsä hallintaan.

Samalla ikääntyvien fyysinen ja psyykkinen vireys pysyy niin pitkään kuin mahdollista.

– Niin sanotun kolmannen sektorin hankkeilla on kaikilla tarkoitus lisätä henkisiä voimavaroja, koska masennus ja yksinäisyys tuovat niin paljon myös fyysistä huonoa vointia.

Asunto-osakeyhtiö Loppukiri

Hitas-omistusasuintalo
  • 58 asuntoa
  • Asunnot yksiöistä kolmeen huoneeseen
  • Asunnot kooltaan 36–80 m2
  • Yhteistiloja noin 450 m2 terassit mukaan lukien
  • 72 asukasta, joista 19 miestä
  • 15 pariskuntaa
  • Alaikäraja 48 vuotta

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    2. 2

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    3. 3

      Lontoon Uber-kuskit huolissaan perheistään – "He ovat pahoin velkaantuneita"

    4. 4

      3 kk:n koulutus ja varma työpaikka? Teemun, 35, työtilanne on nyt parempi kuin koskaan: ”Poikkeuksellista aikaa”

    5. 5

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    6. 6

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    7. 7

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    8. 8

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    9. 9

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    10. 10

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    2. 2

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    3. 3

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    4. 4

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    5. 5

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    6. 6

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    7. 7

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    8. 8

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    9. 9

      3 kk:n koulutus ja varma työpaikka? Teemun, 35, työtilanne on nyt parempi kuin koskaan: ”Poikkeuksellista aikaa”

    10. 10

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää