Tietotekniikan osaaminen on kansallinen voimavara

Syksy on ollut suurten osaamislinjausten aikaa. Digitaalistuminen ja tietotekniikan osaaminen ovat kaikissa linjauksissa isossa osassa.
Kansallisten osaamislinjausten syysvedon aloitti Elinkeinoelämän keskusliitto EK 18. lokakuuta. Silloin julkistettiin loppuraportit kahdesta pitkän aikavälin osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeesta: teollisuus- ja rakentamistaustaisia klustereita selvittänyt Tulevaisuusluotain sekä Palvelut 2020.

Reilua kahta viikkoa myöhemmin asialla oli Teknologiateollisuus ry, joka julkisti 3. marraskuuta 200 000 henkilöä työllistävän toimialansa uuden koulutuslinjauksen.

Sitten myös Tietoalat STTK -ammattiliiton hallitus lausui julki huolensa tieto-osaamisen, toimivien tietoliikennejärjestelmien ja -palveluiden sekä niihin liittyvän osaamisen puolesta; sen mielestä on jäänyt liian vähälle huomiolle tietoalan toimintojen ja osaamisen kansallinen merkitys.

EK:n hankkeiden loppuraporteissa painotetaan liiketoiminta- ja palveluosaamisen lisäksi kykyä hyödyntää kehittyvää teknologiaa globaalissa toimintaympäristössä.

Tulevaisuuden teknologia on sulautunut osaksi ympäristöä ja suuria odotuksia kohdistuu tulevaisuuden avainteknologioihin eli tieto- ja viestintätekniikan lisäksi bio-, materiaali-, nano- ja ympäristöteknologiaan.

Suomesta verkkopalveluyhteiskunta

EK visioi Suomen myös muuttuvan vuoteen 2020 mennessä aidoksi palvelu- ja verkostoyhteiskunnaksi. Digitalisoitavissa olevat palvelut siirtyvät verkkoon ja lisäävät merkittävästi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ja näiden palveluiden markkinat ovat globaalit.

EK:n kaavailujen mukaan tulevaisuuden koulutusjärjestelmän haasteena on toisaalta antaa työelämävalmiudet koko ikäluokalle ja toisaalta tuottaa korkeatasoista ja nykyistä laaja-alaisempaa osaamista sekä ammatillisessa että korkea-asteen koulutuksessa.

Tämän EK katsoo edellyttävän muun muassa, että nykyisiä tutkintoja pilkotaan pienempiin osakokonaisuuksiin joita voidaan suorittaa koulutusta ja työtä yhdistellen.

Ammatillisessa koulutuksessa työelämän perusvalmiudet voitaisiin hankkia kolmivuotista koulutusta lyhyemmässä ajassa, ja myöhemmin tätä osaamista voisi täydentää tutkintoon saakka. Ammattikorkeakouluissa moduuleja tulisi voida valita yhtä koulutusalaa laajemmalta alueelta, ja myös yliopistoissa tulisi olla nykyistä laajempi mahdollisuus poikkitieteellisiin opintoihin.

Laskettua näkymää 10-20 vuoden päähän

EK:n hankkeiden yhteydessä on kehitetty myös osaamistarpeen ennakointijärjestelmä EIS, education intelligence system, jonka avulla voidaan paikallistaa ne globaalit trendit, jotka antavat mahdollisimman luotettavan näkemyksen seuraavista 10-20 vuodesta.

Järjestelmän taustakartoituksessa on käyty läpi tärkeimmät kansalliset ja kansainväliset ennakointiin ja trendianalyysiin soveltuvia indikaattoreita tai tilastoja tuottavat organisaatiot.

EIS-mallissa globaalit trendit, kansallinen kilpailukyky ja tietopääoma ovat tekijöitä, joita voidaan kuvata tilastomuuttujilla. Ne muodostavat sen tilastomassan, joka yhdessä klusteriin tai toimialaan liitetyn varhaisen varoitusjärjestelmän sekä nousevaan teknologiaan, avainteknologiaan tai globaaliin trendiin liittyvän heikkojen signaalien seurantajärjestelmän kanssa mahdollistaa klusteri- tai toimialakohtaisen ennakoinnin.

Innovaatioyliopistosta mallia koko maalle

Teknologiateollisuuden uusi koulutuslinjaus puolestaan esittää, että kaikilla tasoilla eli peruskouluista yliopistoihin panostettaisiin nykyistä enemmin modernien opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämiseen ja hyödyntämiseen.

Pääkaupunkiseudun innovaatioyliopisto tulee liiton mukaan toteuttaa alkuperäisen suunnitelman laajuudessa.

Pääkaupunkiseudulle perustettava innovaatioyliopiston se arvioi voivan toimia myös mallina suomalaisen yliopistojärjestelmän kehittämisessä vastaamaan kaikilta osin yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeita.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    2. 2

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    3. 3

      Jopa 15 000 euron erot eläkeläisten keskituloissa – näin eri ryhmät pärjäävät vertailussa

    4. 4

      Näin Finnairin lentäjät pysyvät hereillä pitkillä lennoilla

    5. 5

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    6. 6

      Bonukset paisuivat – Alkon toimitusjohtaja tienasi viime vuonna liki 454 000 euroa

    7. 7

      Lindström setvii sotkua: Yksityiset yritykset eivät haastattele työttömiä

    8. 8

      Talvivaaran velkojien kärsivällisyys loppui: menot 400 000 euroa kuussa – ei tuloja

    9. 9

      Valiokunnan puheenjohtaja: Uber joutuu hakemaan taksiluvat kuten muutkin

    10. 10

      Nordea siirsi Suomi-rahastojen hoidon Ruotsiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    2. 2

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    3. 3

      Talvivaaran velkojien kärsivällisyys loppui: menot 400 000 euroa kuussa – ei tuloja

    4. 4

      Jopa 15 000 euron erot eläkeläisten keskituloissa – näin eri ryhmät pärjäävät vertailussa

    5. 5

      Lindström setvii sotkua: Yksityiset yritykset eivät haastattele työttömiä

    6. 6

      Professori vertaa Sipilän hallitusta Trumpiin: ”Tulee sutta ja sekundaa, haukkua ja parkua”

    7. 7

      Velkojat hakevat Talvivaaraa konkurssiin

    8. 8

      Onnibusin perustaja tarjoaa taksimatkaa jopa 2 eurolla – tällainen kyyti on luvassa

    9. 9

      Yksi kuva kertoo, miten asuminen kallistuu – näillä eläkeläisillä jo 44 % tuloista

    10. 10

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    2. 2

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    3. 3

      Kiinalainen verkkokauppa koukuttaa – Suvi, 28: ”Haluan, että minulle on koko ajan tulossa paketteja”

    4. 4

      ”Omat rahat menneet ja ehkä vieraatkin” – toimi näin, jos epäilet katalaa +44 -huijausta

    5. 5

      Wahlroos lahjoitti yli 60 miljoonan osakepotin perheenjäsenilleen – myi Sammon osakkeita yhden sentin hinnalla

    6. 6

      Uusi suomalainen nousi Forbesin miljardöörilistalle

    7. 7

      Bruce Oreck: Tätä Suomen suurinta ongelmaa Slush ja Supercell eivät ratkaise

    8. 8

      Autotehdas palkkaa yli tuhat – näin paljon he saavat palkkaa

    9. 9

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    10. 10

      Sote-uudistus: Jopa 60 000 suomalaista voi saada tuhansia euroja kuukaudessa omaan käyttöön

    11. Näytä lisää