It-työ karkaa Suomesta

Julkaistu:

Erikoistuminen ja osaaminen estää karkaamista.
Suuret ikäluokat jäävät pian eläkkeelle, ja meille muille riittää töitä yllin kyllin. Mitäpä tässä turhia ponnistelemaan – ponnistelkoot työnantajat saadakseen meidät töihin.

Tällainen kuva it-työmarkkinoista on voinut syntyä helposti. Mutta kuvaa on syytä tarkentaa tai ehkä jopa korjata.

1990-luvun jälkeinen Suomen kova nousu perustui nimenomaan informaatiotekniikan läpimurtoon. Kaikki käyrät sojottivat ylöspäin.

– Jopa niin, että jos käyrien suunta olisi jatkunut samana, ei meillä muita aloja enää olisikaan, neuvotteleva virkamies, valtiotieteen tohtori Pekka Tiainen työministeriöistä nauraa nyt.

No, toisin kävi. Alakin on muuttunut niin, ettei sen tilaa pysty lukemaan mistään yhdestä taulukosta. Laitetuotanto näkyi ennen teollisuuden luvuissa, tietoliikenne näkyi omissa luvuissaan. Nyt it-alan työn kysyntä on osa kaikkien alojen kysyntää, eikä yhdellä tilastolla voi perustella, mihin suuntaan mennään.

Työttömyys on vähentynyt

Suomessa meneillään oleva noususuhdanne ja aiemmat hyvät vuodet näkyvät työmarkkinoilla. Työttömyys on vähentynyt.

– Kolmannes työttömyydestä tekniikan alalla on sulanut pois vuoden 2000 jälkeen, ja uusia työpaikkoja on syntynyt paljon. Toki on muistettava, että tekniikan alalla on edelleen kymmenentuhatta työtöntä.

Tällä hetkellä sähkö- ja elektroniikkateollisuus on kuitenkin kovassa kustannuspaineessa. Sen on pakko siirtää alihankintaa ja muita tuotantoa pois Suomesta.

– Mutta vaikka alalla saneerataan, syntyy myös uusia työpaikkoja. Se on hyvä merkki, Tiainen sanoo.

Innovaatiot ja niiden kaupallistamisosaaminen voisivat luoda uusia työpaikkoja vielä enemmänkin.

– Suomalaisyritysten pitäisi entistä enemmän antautua yhteistyöhön, sillä uutta syntyy siellä, missä on vuorovaikutusta, Tiainen patistaa.

Ja pitäisi ne uudet asiat osata myydäkin.

– Nythän käy usein niin, että lupaavat keksinnöt ostetaan ulkomaille ja tänne jäävät vain yritysten rauniot.

Ulkoistus uhkaa myös tuotekehitystä

Innovaatiot kytketään usein tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Nyt on nähty jo sekin, etteivät nekään ole ulkoistukselta ja rajojen taakse vienniltä suojassa. Intia on hyvä esimerkki: ensin on viety paikalliseen markkinaan kohdistettua tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa, mutta kun maassa on paljon koulutettua työvoimaa, mikään ei oikeastaan estä viemästä sinne muutakin.

– Tutkimuksen ja tuotekehityksen jääminen Suomeen ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen on tehtävä töitä. Osaamisesta on pidettävä huolta ja vielä niin, ettei osaamispohja ole liian kapea. Suomen nykyinen menestyshän on perustunut pitkälti siihen, että koko kansa on ollut koulutettua.

Tiaisen mukaan tulevaisuudessa it-työmarkkinoilla on kysyntää erityisesti vaativalle palvelutyyppiselle asiantuntijatyölle. Yksinkertaiset työt koneellistuvat, mutta sekä kotitaloudet että yritykset tarvitsevat yhä enemmän tietointensiivisiä palveluita.

– Ostetaan kone, mutta sitä ei osata käyttää tai asentaa, jolloin opastus ja asennus ostetaan palveluna. Nämä palvelut näkyvät sitten vaikkapa kaupan alan luvuissa, eivät it-alan, Tiainen antaa esimerkin.

Eläkkeelle siirtyy paljon osaamista

Suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen on kuitenkin tosiasia – ja Tiaisen mielestä siinä mielessä surullista, että pahimmillaan samalla poistuu iso määrä osaamista työelämän käytöstä.

– 2010-luvulla työikäinen väestö supistuu, ja sama tapahtuu Venäjällä ja Baltiassa, eli sieltä ei ole suuressa määrin odotettavissa lisätyövoimaa meille. Samaan aikaan kehittyvissä maissa tulee suuri määrä työikäisiä markkinoille, ja kysymys kuuluukin, meneekö työ meiltä sinne vai tuleeko tänne työntekijöitä muista maista. Jos maassa ei ole tarvittavaa osaamista, kiiretilanteessa työ viedään muualle tai palkataan sille tekijä muualta.

Tietoalojen työntekijöiden keski-ikä on muita aloja alempi, joten alan poistuma on suhteessa pienempi kuin muiden. Suurin poistuma on suorittavan työn puolella, ja vaikka suorittavaa työtä automatisoidaankin, lisää tekijöitä tarvitaan jatkuvasti.

– Tosin suorittavassa työssä paine nuorentaa työvoimaa on selvä. Kun ihminen on ikänsä tehnyt kuluttavaa työtä, ikääntyessä ilmaantuu vaivoja, ja ne aiheuttavat kustannuksia työnantajille.

– Mutta ikäpoistuman merkitystä on kaiken kaikkiaan liioiteltu. Kriittinen kysymys on, onko meillä hyviä työpaikkoja. Jos niitä on, kyllä niihin työntekijöitäkin ilmaantuu, jos koulutuksesta on huolehdittu.

Luovuus ja yleissivistys tulevaisuuden valtteja

Millaisille ihmisille näitä tulevaisuuden työpaikkoja sitten on tarjolla? Tiainen kehottaa pitämään osaamisestaan huolta ja kiipeämään osaamiskastissa ylöspäin.

– Tulevaisuuden menestyjät ovat monitaitoisia. Tekniikan alallakin alkaa olla kysyntää humanisteille. Nyt eletään luovassa taloudessa, eikä luovuus ole välttämättä insinöörin vahvuus. Jos tekee puhdasta teknistä ratkaisua, tulee ongelmia, kun sitä yritetään viedä muuttuvaan tekniseen ympäristöön ja selvittää, miten se liittyy ihmisten mielenkiintoon. Tätä ei ratkaista pelkällä insinööriosaamisella, vaan yleissivistävä koulutus voi olla hyvä valtti tulevaisuuden työmarkkinoilla.

– Osaamistaan kannattaa kehittää, mutta ei pelkkää tieto-osaamista vaan myös käden taitoja. Ihmisen ei pidä turhaan kaventaa itseään, Tiainen sanoo. Samalla hän miettii, mikä olisi oikea sana kuvaamaan nyky-yhteiskuntaa, ja päätyy sanaan tieto- ja luovuusintensiivinen.

– Erittäin tärkeiksi nousevat myös sosiaaliset taidot. On oltava kykyä vastaanottaa ja keskustella, sillä uudet asiat syntyvät vuorovaikutuksessa.
Jos ihmisen pitää kehittyä, yrityksen pitää erikoistua.

– On selvää, ettei massatuotanto kannata Suomessa. Tänne on löydettävä siivu, jossa voimme menestyä, Tiainen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    2. 2

      Lakan jättisato johti poikkeukselliseen pyyntöön: Ostakaa marjaa ja myykää mahdollisimman halvalla

    3. 3

      Työpaikkoja auki yhä enemmän, mutta tekijöitä ei löydy

    4. 4

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    5. 5

      Äänekosken suuri biotuotetehdas käynnistyi

    6. 6

      Asumistukiin palaa jo liki 2 miljardia vuodessa – summa uhkaa kasvaa lisää

    7. 7

      Kyberhyökkäys kävi kalliiksi varustamojätille: hintalappu satoja miljoonia

    8. 8

      Ekonomisti yllättyi: Näin paljon Suomessa palkitaan lapsia arvosanoista

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      Saksa: EU saattaa asettaa autonvalmistajille kiintiöt sähköautoille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    2. 2

      Lakan jättisato johti poikkeukselliseen pyyntöön: Ostakaa marjaa ja myykää mahdollisimman halvalla

    3. 3

      Työpaikkoja auki yhä enemmän, mutta tekijöitä ei löydy

    4. 4

      Näkökulma: Sijoittajien hurja tuolitanssi – jäätkö sinä ilman tuolia, kun soitto sammuu?

    5. 5

      Maailman rikkain mies teki salaperäisen lahjoituksen – peräti 4,6 miljardia dollaria

    6. 6

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    7. 7

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    8. 8

      Asumistukiin palaa jo liki 2 miljardia vuodessa – summa uhkaa kasvaa lisää

    9. 9

      Netflixin perustajalla on hurja suunnitelma: maksa 10 dollaria kuussa, käy elokuvissa joka päivä

    10. 10

      Paisuvista talletuksista tuli ongelma Danskelle – ei halua suurimpien asiakkaidensa talletuksia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat?

    4. 4

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    5. 5

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    6. 6

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    7. 7

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    8. 8

      Autoilija hämmästyi: Liikennevakuutuksen täysbonus nosti vakuutuksen hintaa

    9. 9

      Veturimiesten lakko kärjistyy – kuljetusalan liitot uhkaavat tukitoimilla

    10. 10

      Maailman rikkain mies teki salaperäisen lahjoituksen – peräti 4,6 miljardia dollaria

    11. Näytä lisää