Teknousko käy sijoittajalle kalliiksi

Teknologia-osakkeisiin edelleen liittyvä mielenkiinto kuvastaa sijoittajien uskomatonta sitkeyttä ja lujaa uskoa uuteen nousuun.
 Toistaiseksi tekno-osakkeissa roikkuminen on lykännyt vuosituhannen vaihteen tappiollisten huumakauppojen purkamista ilman, että uusi nousu olisi juurikaan tuonut kevennystä kirjaamattomiin tappioihin.

Suomessa pörssin informaatioteknologiaindeksi mataa edelleen karkeasti ottaen samalla tasolle, jonne se putosi vuosien 2000-2002 aikana. Toistaiseksi matalimmillaan indeksi kävi vuonna 2004, toista vuotta laajempien markkinaindeksien pohjakosketusta myöhemmin. Pohjalta teknoindeksikin on noussut, mutta huipulle on edelleen toivottoman pitkä matka.

Muiden toimialojen osakkeet voittivat tekno-osakkeet ensin vuosituhannen alun kurssilaskussa, jolloin tekno-osakkeet putosivat kovimmalla rytinällä. Seuraavaksi muiden alojen osakkeet vetivät pidemmän korren uuden nousun alettua vuoden 2003 alkupuolella: nousuun lähtivät käytännössä kaikki muut pörssin toimialat paitsi teknologia.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa tilanne on pääpiirteissään sama kuin Suomessa. Euroopassa kaikkia toimialoja seuraava laaja Stoxx 600 -indeksi, Yhdysvalloissa vastaava S&P 500 -indeksi ja Helsingissä vaikka OMX Helsinki Capped -indeksi ovat kukin selvästi voittaneet samojen markkinoiden teknologia-indeksit pian seitsemän vuotta, teknohuuman huipulta lähtien.

Laajojen markkinaindeksien liikkeissä ovat luonnollisesti teknologia-osakkeet mukana, joten yksittäisten toimialojen tuottovertailusta syntyisi vielä räikeämpiä eroja, useimmiten teknojen tappioksi.

Näin sitkeä usko teknojen uuteen nousuun on pahimmillaan tullut sijoittajalle hyvin kalliiksi. Salkku kärsi ensin markkinoita rajummasta kurssilaskusta ja myöhemmin markkinoita räikeästi heikommasta noususta.

Osakemarkkinoiden luonteen mukaisesti kukaan ei tiedä mitään varmaa huomisesta, joten voimakas kurssinousu on teknoissakin mahdollinen. Mutta jo markkinahistorian pintapuolinen opiskelu vihjaa, että toimialan uusiin kurssiennätyksiin voi helposti kulua vielä vuosia, ellei vuosikymmeniä.

Sijoittajat ovat hurahtaneet aika ajoin voimakkaaseen hurmostilaan niin kauan kuin kukaan on vaivautunut merkitsemään markkinatapahtumia muistiin. Huuman täsmällinen kohde on luonnollisesti vaihdellut eri vuosikymmeninä ja -satoina, mutta useimmiten sijoittajat ovat saaneet kimmokkeen rajattomiin kasvuodotuksiinsa jostakin teknologisesta mullistuksesta.

Euroopan ja Yhdysvaltain osake- ja velkakirjamarkkinoilla koettiin huimia teknohuumia jo 1700- ja 1800-luvuilla, jolloin sijoittajat hurahtivat ensin kanavien ja sittemmin rautateiden luomiin rajattomiin kasvunäkymiin.

Viime vuosisadalla teknointoa herättivät vuorollaan esimerkiksi sähkö, radio, televisio, auto ja tietokoneet eri kehitysvaiheissaan useampaankin kertaan.

Viime huuman aidosti uusi teema oli internet, joka onkin mullistanut tiedonkulkua vähintään yhtä perusteellisesti kuin kanavat ja rautatiet aikoinaan tavarankulkua.

Tuskin kukaan haluaa kiistää kanavien ja rautateiden suurta merkitystä teollisuustuotannon, tavarakaupan ja koko talouden kehitykselle. Samoin internetin merkitys lienee kiistaton.

Sen sijaan ainakin kanavien ja rautateiden merkitys mielenkiintoisina sijoituskohteina on varsin helppo kiistää. Yli-investoinnit, tuhoisa kilpailu ja lopulta myös hintasäännöstely kadottivat aikoinaan kummankin huuma-alan sijoittajien salkuista ikuisiksi ajoiksi.

Moni internet- ja teknoyhtiö on taas osoittanut, ettei tärkeäkään teknologinen mullistus välttämättä ole mullistavan hieno sijoituskohde, ainakaan pitkäaikaiseen salkkuun.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      1669 e/kk – katso 20 vähiten tienaavaa ammattia

    2. 2

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    3. 3

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    4. 4

      Näkökulma: Tästä syystä talouskasvu on vahvistunut edes vähän

    5. 5

      Sijoitusneuvonnassa ihmisellä ja robotilla on samat säännöt – mutta kumpi on luotettavampi?

    6. 6

      Kuntatyöntekijä saa palkkaa nyt 2801 euroa

    7. 7

      Lähdössä reissuun? Mieti minä päivänä tankkaat

    8. 8

      Berner uudesta liikennemallista: ”Se joka käyttää, maksaa”

    9. 9

      Euroja on enemmän kuin ikinä – jos summa olisi Suomella, valtion rahoitus olisi turvattu vuosisadoiksi

    10. 10

      Finnair lisää lentoja Lappiin ensi talvena – ”Vetovoima on kasvussa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yrittäjäperheen Joel Harkimo rynnistää politiikkaan – ”Joskus toivon, että olisin enemmän kuin isä”

    2. 2

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    3. 3

      Näkökulma: Tästä syystä talouskasvu on vahvistunut edes vähän

    4. 4

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    5. 5

      Lähdössä reissuun? Mieti minä päivänä tankkaat

    6. 6

      Sijoitusneuvonnassa ihmisellä ja robotilla on samat säännöt – mutta kumpi on luotettavampi?

    7. 7

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    8. 8

      Rauman telakka sai ison tilauksen puolustusvoimilta

    9. 9

      Eduskunta hyväksyi taksiliikenteen avaamisen kilpailulle

    10. 10

      Nordean pääanalyytikko: ”Yksin Trump voi aiheuttaa lähinnä harmia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    2. 2

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    3. 3

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    4. 4

      Sijoittajat tulppana asuntomarkkinoilla – ”Yksi varasi 20 asuntoa”

    5. 5

      Eurojackpot-voitolla on kolme jakajaa – Epäuskottava sopimus voisi lohkaista siitä jättiverot

    6. 6

      Uskomus kalliista bensasta elää Suomessa – näin asia oikeasti on

    7. 7

      Maailman kallein lääke vedetään pois markkinoilta

    8. 8

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    9. 9

      277 miljoonan euron kohtalo ratkeaa Helsingissä torstaina klo 14 – ”vastuu myös Suomen valtiolla”

    10. 10

      Alkaako Suomessa pyöriä kaljatakseja? Ministeriö: Tätä se edellyttäisi

    11. Näytä lisää