Hotakainen ei suostu tuotemerkiksi

Julkaistu: , Päivitetty:

Kirjasyksyn kuumat nimet, kestosuosikki Kari Hotakainen ja esikoiskirjailija Riikka Pulkkinen taitavat julkisuuspelin paremmin kuin itse myöntävät. Taiteilijat karsastavat ajatusta kirjailijabrändeistä, mutta kustantajaa se kiinnostaa.
Oululaisen hotellin kabinetissa on suuren kirjallisuusjuhlan tuntua. 120 kirjasto- ja kirjakauppa-alan ammattilaista eri puolilta Pohjois-Suomea kuuntelee herpaantumatta, kun joukko WSOY:n eturivin kirjailijoita esittelee uutuusteoksensa.

Kirjallisen johtajan Touko Siltalan vetämä ilta huipentuu Kari Hotakaiseen. Nimikirjoitusten antamisen jälkeen hän vaikuttaa tyytyväiseltä. Kirjallisuusalan ammattilaisten edessä ei tarvitse höpistä tyhjänpäiväisyyksiä, vaan kirjailija saa kertoa itse työstään.

– Kun romaani kiinnostaa enemmän kuin sen tekijä, asiat ovat hyvin. Miksi ihmeessä romaanikirjailijan pitäisikään olla julkisuuden henkilö? Ainakaan minun elämässäni ei ole mitään kiinnostavaa, kaikki värikäs tapahtuu korvien välissä.

Sen verran paljon Hotakainen on ollut esillä kaikissa mahdollisissa lehdissä ja televisiokanavilla, että tuohon väitteeseen on saatava perustelut. Onko tosiaankin niin, että takana ei ole tarkkaan laskelmoitu julkisuuskampanja ja brändinrakennus?

Yksityiselämänsä julkisuudelta sulkeva Hotakainen ei päästä toimittajia Helsingin Pakilassa sijaitsevaan kotiinsa tai työhuoneeseensa, joten kutsun hänet kylään Keskuspuiston toiselle puolelle Maununnevalle.

Hotakainen katsoo rintamamiestalon ikkunasta hiljaista Juoksuhaudantietä, jonka hän sattumalta keksi menestysromaaninsa nimeksi. Tai ei kirjailija silloin vielä hurjimmissa unissakaan osannut aavistaa, että 120 000 suomalaista ostaisi joskus hänen teoksensa.

Eikä sitä aavistanut kustantajakaan. Juoksuhaudantien ensipainos oli 5 000. 

Finlandia-palkinnon ja kirjasta tehdyn elokuvan tekivät Hotakaisesta superjulkkiksen. Hänelle sateli palkintoja, haastattelupyyntöjä ja kutsuja mitä ihmeellisimpiin kissanristiäisiin.

– Mopo karkasi käsistä, Hotakainen tunnustaa.

– Tosin minä en sitä mopoa rakentanut. Sulkeutuneen luonteen ansiosta pää pysyi kuitenkin kylmänä. Kohu ei tuntunut, sillä silloin olin uppoutunut jo seuraavan kirjan tekemiseen.

Julkisuudessa Hotakaisesta on syntynyt vähän samanlainen kuva kuin ovat hänen kirjoistaankin. Television talkshow’ssa mies istuu ahdistuneen näköisenä ja heittää vakavalla naamalla hervotonta huumoria.

– On tietoinen valinta, että törötän studiossa tietyllä lailla ja näytän siltä, että haluaisin sieltä heti pois. Kyse ei ole kuitenkaan imagon rakentamisesta vaan suojautumiskeinosta. Televisio on törkeä ja nuorisolle turmiollinen väline, Hotakainen heittää - vakavalla naamalla.

Hotakainen sanoo keskittävänsä julkisuudessa olon uuden kirjan ilmestymiseen. Toisaalta hän harvoin kieltäytyy haastatteluista, jos aihe jollakin tavalla liittyy hänen töihinsä.

Myös moni muu suomalaiskirjailija tuntuu vierastavan sitä, että heidät tai heidän hengentuotteensa leimataan brändeiksi. Julkisuudessa kirjailija on yleensä teoksen julkistamisen aikoihin. Hän antaa haastatteluja ja osallistuu kustantajan kanssa sovittuihin esittelytilaisuuksiin.

Varsinainen markkinointi on kustantajan vastuulla. Syksyn esikoiskirjailijoihin kuuluva Riikka Pulkkinen sanoo, ettei hän edes tarkkaan tiedä, millä argumenteilla Gummerus myy hänen esikoiskirjaansa Raja.

– En tiedä, mutta tehokkaita tiedotus ja markkinointi ainakin ovat olleet. Olen yhä hämmentynyt, millaiseen julkiseen pyöritykseen olen joutunut. En koe olevani mikään julkkis.

Kieltämättä Pulkkinen on ollut syksyn huomatuimpia esikoiskirjailijoita. Hänen mukaansa kustantajan kanssa ei ole kuitenkaan käyty neuvonpitoa siitä, millaista julkisuuskuvaa uudesta tulokkaasta aletaan rakentaa.

– Olen saanut rehottaa omana itsenäni, Pulkkinen nauraa Gummeruksen toimistolla Helsingin Arkadiankadulla.

Pulkkisen sparraaja, kustannuspäällikkö Mikko Aarne istuu vieressä ja sanoo, että Pulkkisen kaltaisen kirjailijan tai hänen teoksensa brändääminen olisi lähes mahdoton tehtävä.

– Hänen romaaninsa on sen verran universaali aihepiiriltään, että kirjalle ei ole selkeää kohderyhmää. Ylipäätään aloittelevan kirjailijan lokeroiminen on minusta arveluttavaa. Vaikkapa nuoreksi vihaiseksi naiseksi leimaaminen voi seurata kirjailijaa koko uran ajan.

Kustantajat myöntävät kuitenkin, että suuren maailman meininki tekee tuloaan Suomeen. Väinö Linna, Kalle Päätalo ja Arto Paasilinna olivat brändejä jo ennen b-sanan keksimistä, mutta kirjallisuuden tuotteistamisessa ilmiö nimeltä Ilkka Remes on ollut tähän asti omaa luokkaansa.

Taitelijanimen taakse kätkeytyvältä kirjailijalta ilmestyy takuuvarmasti syksyn kirjamarkkinoille trilleri, jonka juonenkäänteet ja aihevalinnat noudattavat aiemmista teoksista tuttua kaavaa. Suomalaisittain massiivinen markkinointi on nostanut Remeksen vajaassa kymmenessä vuodessa maan myydyimmäksi kirjailijaksi.

Touko Siltala ei häpeä Remes-formaattia, jota hän on ollut rakentamassa alusta lähtien WSOY:ssä.

– Niin kauan kun kirjat ovat kansainvälistä tasoa, ristiriitaa ei tule. Mutta auta armias, jos yrittäisimme myydä höttöä.

Lisää syksyn kirjauutuuksista ja kirjailijoiden tuotteistamisesta Taloussanomien viikonvaihdenumerossa 21.10.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    3. 3

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    4. 4

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    5. 5

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    6. 6

      70-luvulla tehtiin kurjimmat talot – milloin parhaat?

    7. 7

      Tanskan kruunu poikkeuksellisen vahva euroon verrattuna – keskuspankki voi ryhtyä toimiin

    8. 8

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    9. 9

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    3. 3

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    6. 6

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    7. 7

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    8. 8

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    5. 5

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää