Kuntaliitosten avustukset loppuvat vuonna 2013 kokonaan

Kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) hoputtaa yhdistymistä harkitsevia kuntia liittymään yhteen mahdollisimman nopeasti, nyt tai viimeistään vuonna 2009, sillä sitten kuntaliitoksiin myönnetyt porkkanarahat putoavat selvästi. Vuoden 2013 jälkeen yhdistymisellä ei tienaa enää senttiäkään.

Mannisen mukaan vuosina 2008 ja 2009 yhtyvät kunnat voivat saada puitelain sallimat kuntaliitosavustukset kaksinkertaisina.

- Jos syntyy yli 20 000 asukkaan kunta ja siinä on kuudesta seitsemään kuntaa mukana, tällöin voisi päästä nykyisiin, enimmillään noin 8,4 miljoonan euron tukisummiin, vähän ylikin, Manninen sanoo.

Sen jälkeen rahahanat väännetään pienemmälle.

- Yleisesti ottaen porkkanarahat alenevat tämänhetkisestä. Ja vuonna 2013 tapahtuvat kuntaliitokset olisivat viimeiset, jotka saavat tätä rahoitusta. Sen jälkeen rahoitus lakkaa.

Mannisen viesti kuntakentälle on, että yhdistymiset on järkevämpää tehdä ennemmin kuin myöhemmin.

Hallituspuolueet ovat vääntäneet pitkään kättä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Perusajatus on muovata rakenteet riittävän vahvoiksi, jotta kunnat voivat tarjota tarvittavat palvelut eläköityvälle väestölle supistuvalla työvoimalla.

Sdp on pitkin matkaa pitänyt olennaisimpana asiana kuntakoon suurentamista vaikka väkipakolla.

Keskusta on painottanut palveluiden järjestämistä yli kuntarajojen ja vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Manninen kehaisee, että jo nyt kuntaliitoksista on tehty päätös 59 kunnassa, ja tämä kaikki vapaaehtoisesti.

- Uskon, että lähivuosina vastaavia päätöksiä tehdään tätäkin useammassa kunnassa.

Mannisesta kunnille ei ole syytä asettaa mitään yleispätevää väestömäärää.

- Eikä siellä neuvotteluissa kukaan pakkoliitoksia edes tosissaan esittänyt, hän tokaisee.

Sirpaloituneeseen kuntakenttään tarvitaan Mannisen mukaan ilman muuta yhteistoiminta-alueita palveluiden järjestämiseksi.

- Mutta minkä kokoisia ja mitä kaikkia tehtäviä niille siirretään, siitä ovat neuvottelut vielä kesken.

Mannisen mielestä kansanterveystyön hallinnollisen toiminta-alueen minimiraja voisi hyvin olla 20 000 ihmistä, ja niiden määrän voisi karsia nykyisestä lähes kahdestasadasta muutamaan kymmeneen, jos tehtävä annettaisiin pääsääntöisesti sairaanhoitopiireille.

- Hallinnollisen yksikön asukasraja monien palveluiden osalta voisi olla sitä suurempikin siellä, missä se suinkin on mahdollista.

Manninen puoltaa kolmiportaista mallia, jossa olisi kuntataso, sairaanhoitopiiritaso ja valtakunnallinen taso. Hän vielä huomauttaa, että sairaanhoitopiirit noudattelevat aika lailla maakuntajakoa.

Pessimistit ovat epäilleet koko kuntauudistuksen syntyä. Nyt kuitenkin noin puolet kuntapuitelain pykälistä on ähelletty kasaan, ja tiistaina työ jatkuu.

Mannisen mukaan ruotsinkielisten kuntien, saamelaisalueiden sekä harvaanasuttujen alueiden asema on turvattu poikkeuspykälin.

Kuntien alijäämiä on pyritty suitsimaan vuodesta 2001 kuntalain säädöksin huonolla menestyksellä. Lain voimassaolon aikana alijäämien kattamisvelvoitteesta on lipsunut 133-205 kuntaa, joista 20-30 kuntaa on vaikeasti alijäämäisiä.

Näissä kunnissa toteuttamiskelpoisia tervehdyttämisohjelmia ei ole tehty, vaikka kuntalain perustelut ovat sitä edellyttäneet.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan kuntalainmuutos, jossa talouden tervehdyttämisvelvoite nostetaan perusteluista pykäliin. Laki edellyttää yksityiskohtaisen toimenpideohjelman laatimista alijäämän kattamiseksi ja kuntapäättäjiä vastuuseen velvoitteen laiminlyönnistä. Laki muistuttaa, että kunnanhallitus ja kunnanjohtaja toimivat virkavastuulla.

Toimenpideohjelman realistisuutta arvioisi kunnan tarkastuslautakunta.

- Jos alijäämien kattamisessa ei riittävästi edetä, se johtaa käytännössä siihen, että vastuuvapautta ei voida myöntää, Manninen toteaa.

Valtioneuvoston mahdollisuuksia kaitsea ongelmakuntia mietitään nyt puitelain valmistelun yhteydessä. Mannisen mukaan toimivaltakysymys on vielä osin auki.

Hänen mukaansa yhtenä vaihtoehtona on nykylainsäädännön sallima käytäntö, että sisäasiainministeriö asettaisi selvityshenkilön tai vaihtoehtoisesti kolmen hengen työryhmän miettimään, miten rahattomissa kunnissa palvelut turvataan kansalaisille.

Kiristysruuvi ongelmakunnille on harkinnanvaraisten avustusten leikkaaminen, mikäli kunta ei nelivuotiskaudelle saa rustatuksi järjellistä ohjelmaa taloutensa tasapainottamiseksi.

- Jos mitään ei kunnan puolelta tapahdu, niin eihän niitä avustuksia tietenkään voida jatkossa jakaa.

Valmisteilla oleva kuntien puitelaki antaa kunnille ensi vuoden syyskuulle asti aikaa arvioida väestökehityksensä ja palvelutarpeeseensa. Samalla kuntien on arvioitava oma taloutensa ja laadittava suunnitelmat palveluittensa järjestämisestä.

Mannisen mukaan kuntien on arvioitava, minkä verran ne aikovat tuottaa itse palveluita ja paljonko turvautua ostoihin.

- Minusta on tärkeää yrityspohjan luomiseksi tietää, paljonko palveluille on kysyntää.

Eduskunnassa olevan kuntalain perusteluosassa hallitus arvioi, että talouden tasapainottamissäännökset todennäköisesti edellyttävät kuntien palvelurakenteiden uudistamista.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    2. 2

      Ericssonilta massiivinen kriisisuunnitelma – maksaa miljardeja kruunuja

    3. 3

      Jotakin tapahtui Ericssonissa toimitusjohtajan potkujen jälkeen – Nokia on jo hyötynyt

    4. 4

      Muut eivät huoli nurin mennyttä eläkekassaa – lasku lankeamassa kaikille palkansaajille

    5. 5

      Burger Kingin menestys Suomessa yllätti – tulossa 10–15 uutta ravintolaa tänä vuonna

    6. 6

      Rakennusliitto pillastui suunnitelmasta "tuoda rakentajia Afrikasta ja Kiinasta"

    7. 7

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    8. 8

      Asunnot kallistuivat yhä pk-seudulla: vuodessa +3,4 %

    9. 9

      Osa Uudenkaupungin autotehtaan työntekijöistä on vuokratyöläisiä

    10. 10

      Entinen VVO kertoo, miksi sen uusi nimi tarkoittaa koiraslohta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    2. 2

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    3. 3

      Muut eivät huoli nurin mennyttä eläkekassaa – lasku lankeamassa kaikille palkansaajille

    4. 4

      Siperia opettaa: tiedetäänkö Venäjällä öljystä jotain, mitä muualla ei?

    5. 5

      Entinen VVO kertoo, miksi sen uusi nimi tarkoittaa koiraslohta

    6. 6

      Burger Kingin menestys Suomessa yllätti – tulossa 10–15 uutta ravintolaa tänä vuonna

    7. 7

      Käyrä hyppäsi kattoon – näillä luvuilla Suomi kasvaisi hurjaa vauhtia

    8. 8

      Trumpin dollarille tuoma arvo katosi – ”Vaikutukset vasta alkaneet”

    9. 9

      Suuryhtiöiltä käräjöidään 12 miljoonaa: ”Kyyneleet silmissä on kerrottu, kun pappa hoiti metsää”

    10. 10

      Osa Uudenkaupungin autotehtaan työntekijöistä on vuokratyöläisiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    2. 2

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    3. 3

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    4. 4

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    5. 5

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    6. 6

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    7. 7

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    8. 8

      ”Omat rahat menneet ja ehkä vieraatkin” – toimi näin, jos epäilet katalaa +44 -huijausta

    9. 9

      Mitä 250 000 eurolla saa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa? HS: Asunnot hyvin eritasoisia

    10. 10

      Autotehdas palkkaa yli tuhat – näin paljon he saavat palkkaa

    11. Näytä lisää