Hansel haluaa isomman kakun valtion hankinnoista

Hanselin toimitusjohtaja Kirsti Lehtovaara-Kolu lupaa, että pienet ja paikalliset yritykset saavat entistä paremmat mahdollisuudet päästä valtion virastojen tavarantoimittajiksi.
Hansel tunnettiin aiemmin Kauppatalo Hanselina, ja sitä ennen Valtion hankintakeskuksena. Kirsti Lehtovaara-Kolu on pelastanut työhuoneeseensa muistoksi Valtion hankintakeskuksen varaston kyltin.

Hanselin toimitusjohtaja Kirsti Lehtovaara-Kolu ottaa vastaan työhuoneessaan Helsingin Pääpostitalossa. Hansel muutti sinne Pitäjänmäeltä reilu vuosi sitten, kuin osoituksena siitä, että Hansel on nyt jotain muuta kuin sen edeltäjät Kauppatalo Hansel tai Valtion hankintakeskus, jotka välittivät tavaraa valtion virastoille.

- Tämä on Valtion hankintakeskuksen vanhan varaston kyltti, eikö olekin hieno, Lehtovaara-Kolu esittelee työhuoneen seinälle ripustettua muistoa yhtiön historiasta Taloussanomissa.

Lehtovaara-Kolu tuli taloon vajaat kaksi vuotta sitten ja joutui ensitöikseen vetämään läpi muutoksen, jonka lopputuloksena tukkukaupasta ja varastosta kuoriutui termihirviö: valtion yhteishankintayksikkö.

Vanhat toiminnot ajettiin ensin alas ja viime vuoden aikana rakennettiin uusi yksikkö. Nyt muutos on saatu päätökseen ja Hanselissa pyöritellään vain papereita.

- Emme osta enää mitään, vaan teemme sopimuksia valtion puolesta, Lehtovaara-Kolu selvittää.

Ei enää markkinahäirikkö

Hanselin tehtävänä on kilpailuttaa valmiit puitesopimukset, joita eri valtion organisaatiot voivat käyttää. Näin niiden ei tarvitse kilpailuttaa tarjouksia itse. Lehtovaara-Kolu on tyytyväinen uuteen Hanseliin, jota ei voi enää hänen mielestään kutsua markkinahäiriköksi.

- Ennen tavarantoimittajia vaivasi se, että Hanselin tukkukauppa kilpaili heidän kanssaan.

Lehtovaara-Kolu uskoo, että nykyisin myös pienet ja paikalliset yritykset pääsevät paremmin apajille. Aiemmin esimerkiksi toimistotarvikkeet lähetettiin omasta Helsingin varastosta eri puolille Suomea, nyt ne ostetaan paikallisilta toimittajilta. Myös valtion virkamiesten käyttämät hotellit kilpailutettiin viime kerralla kaupungeittain.

- Haluamme aina katsoa, miten voimme ottaa huomioon alueellisen ja pienyrittäjien tarjonnan. Keskustelemme tästä myös yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Pienyrittäjien mahdollisuuksia pyritään edistämään myös siten, että useimmiten voi tehdä osatarjouksia. Tulevaisuudessa paikallisia yrityksiä hyödyttävät virkamiesten käyttöön tulevat maksukortit, joilla voi tehdä pieniä ostoksia.

Markkinaosuuden nosto tavoitteena

Hansel on toistaiseksi pilotoinut 20 kilpailutusta. Tänä vuonna on aikomus tehdä 50 puitesopimusta. Hanselin taloudellisena tavoitteena on kattaa oman toimintansa kulut, mutta ei tuottaa voittoa.

- Omistaja odottaa vaikuttavuutta, sitä, että hankinta tehostuisi ja toisi asiakkaille säästöjä.

Hanselilla riittää tavoitetta markkinaosuuden nostamisessa. Nyt sillä on vasta 10 prosenttia valtionhallinnon 1,6 miljardin euron vuosittaisista volyymihankinnoista.

- Asiakkailla on omia sopimuksia ja me olemme toimineet vasta vuoden. Emme ole vielä mainostaneet palveluamme, Lehtovaara-Kolu selittää.

Virkamiesten matkustamiseen liittyvistä sopimuksista Hansel hoitaa jo 35 prosenttia, tieto- ja viestintätekniikan hankinnoista sen sijaan vain 2 prosenttia. Tosin ensimmäiset sopimukset ict-toimialalla solmittiin vasta loppuvuodesta.

Hankintoja tehdään noin 4 000:ssa valtion toimipaikassa eli työsarkaa riittää.

- Varmasti se on vuosien työ, eikä meidän rahkeetkaan riittäisi, jos kaikki haluaisivat hankkia volyymituotteet meidän kauttamme.

Suureen volyymikasvuun Lehtovaara-Kolu uskoo päästävän vuoden-kahden päästä.

Johtaja palkkasi joukon juristeja

Kun Lehtovaara-Kolu tuli taloon kesäkuussa 2003, yhtiön henkilöstömäärä oli laskenut 86:sta 34:ään. Liiketoimintoja oli myyty ja työntekijöitä siirtyi mukana.

- Pääsin heti rekrytoimaan uutta väkeä. Nyt meitä on reilut 60 eli puolet väestä on uutta, Lehtovaara-Kolu kertoo.

Uusi toimitusjohtaja palkkasi muun muassa sopimusjuristeja, joita Hanselissa ei ollut. Nyt Hanselissa hoidetaan kahdeksaa toimialaa eli "salkkua", joista kullakin on oma vetäjä. Toimialat ovat ajoneuvot, kulutus- ja investointihyödykkeet, tieto- ja viestintätekniikka, matkustus, rahoitus, energia, toimitilat ja toimisto.

- Näiden lisäksi olemme alkaneet tarjota työterveydenhoidon sopimuksia. Myös hallintopalvelut, kuten painatus, tilintarkastus ja postituspalvelut, saattavat tulla uudeksi toimialaksi.

Toimialojen lisääminen ei ole kuitenkaan Hanselissa itseisarvo, pikemminkin päinvastoin.

- Haemme fokusta eli pyrimme etsimään ne asiat, joissa asiakkailla on hyvin samanlaiset tarpeet.

Hansel on jo luopunut esimerkiksi tekstiileistä, koska suurimmilla työvaatteiden tarvitsijoilla - poliisilla ja puolustusvoimilla - oli niin erilaiset tarpeet.

Lehtovaara-Kolun edeltäjä oli kovan saneeraajan maineen saanut Kristiina Illi, joka omien sanojensa mukaan jätti Hanselin toimitusjohtajuuden siksi, että koki olevansa enemmän yritysjohtaja kuin valtion yksikön vetäjä. Tosin myös erimielisyyksistä valtio-omistajan kanssa huhuttiin.

Illin johdolla Hansel muun muassa rakensi sähköisen markkinapaikan, jonka oli tarkoitus tehdä bisnestä toimimalla kolmantena osapuolena sähköisesti tehdyissä hankinnoissa.

Markkinapaikka ei menestynyt

- Kolmannen osapuolen markkinapaikat eivät lähteneet missään vaiheessa vetämään. Tehokkuus syntyy siitä, että käytetään olemassaolevia rakenteita ja kytkeydytään olemassaolevaan järjestelmään, Lehtovaara-Kolu tähdentää.

Hänen mukaansa hankintoja tehdään kyllä nykyisin sähköisesti, mutta asiakas ja toimittaja ovat järjestelmiensä välityksellä suoraan yhteydessä toisiinsa.

Edeltäjästään tai tämän maineesta Lehtovaara-Kolu ei juuri halua puhua.


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Asuntomarkkinoille on tullut kokonaan uusi ryhmä – ja se on valmis maksamaan ”kohtuuttomankin” paljon

    2. 2

      Työhaastattelu tulossa? Näillä kysymyksillä teet vaikutuksen

    3. 3

      Tutkija: Trumpin verouudistus iskisi nopeasti Suomeen

    4. 4

      Minkä yhtiöiden lennoilla saa parasta ruokaa? Asiantuntija listasi 5 huippua

    5. 5

      Neljä hanketta, budjetit ylittyivät 50 % – ”Rakentaisin Olympiastadionin marmorista uudelleen”

    6. 6

      Taktikoi muuttopäivällä – alemman vuokran voi saada kaksi kertaa vuodessa

    7. 7

      Takavuosien murheenkryynin etumerkki vaihtui plussaksi

    8. 8

      Pentagon hyväksymässä ”Kuningasorin” – superkopteri nostaa 12 tonnia ja maksaa kuin synti

    9. 9

      Miksi työhaastattelussa kysytään harrastuksista? 5 asiaa, jotka rekrytoija haluaa selvittää

    10. 10

      Osingon irrottaja UPM painoi pörssiä – Componenta loikkasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä neljä entistä Anttilan tilaa muuttuvat Tokmanneiksi

    2. 2

      Suomalaisten eläkkeissä isot erot – katso, paljonko kotikunnassasi saadaan

    3. 3

      Näin sääntö-Suomen purkaminen on edennyt

    4. 4

      Neljä hanketta, budjetit ylittyivät 50 % – ”Rakentaisin Olympiastadionin marmorista uudelleen”

    5. 5

      Lähti pois kesken puheen – nobelisti kuittasi Stubbille eduskunnassa: "Alex, mihin sä lähdet?"

    6. 6

      Pentagon hyväksymässä ”Kuningasorin” – superkopteri nostaa 12 tonnia ja maksaa kuin synti

    7. 7

      Minkä yhtiöiden lennoilla saa parasta ruokaa? Asiantuntija listasi 5 huippua

    8. 8

      Asuntomarkkinoille on tullut kokonaan uusi ryhmä – ja se on valmis maksamaan ”kohtuuttomankin” paljon

    9. 9

      Tutkija: Trumpin verouudistus iskisi nopeasti Suomeen

    10. 10

      Kommentti: Yksi kauhukuvio kertoo, että normien purkamisessa riittää työtä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    2. 2

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    3. 3

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    4. 4

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    5. 5

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    6. 6

      Palkka duunissa 5300 e/kk – miksi tämä koulutus ei kiinnosta?

    7. 7

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    8. 8

      Palkittua kerrostaloa hehkutettiin ”laadukkaasta rakentamisesta” – useita kosteusvaurioita muutamassa vuodessa

    9. 9

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    10. 10

      Mitä 250 000 eurolla saa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa? HS: Asunnot hyvin eritasoisia

    11. Näytä lisää