Hansel haluaa isomman kakun valtion hankinnoista

Julkaistu:

Hanselin toimitusjohtaja Kirsti Lehtovaara-Kolu lupaa, että pienet ja paikalliset yritykset saavat entistä paremmat mahdollisuudet päästä valtion virastojen tavarantoimittajiksi.
Hansel tunnettiin aiemmin Kauppatalo Hanselina, ja sitä ennen Valtion hankintakeskuksena. Kirsti Lehtovaara-Kolu on pelastanut työhuoneeseensa muistoksi Valtion hankintakeskuksen varaston kyltin.

Hanselin toimitusjohtaja Kirsti Lehtovaara-Kolu ottaa vastaan työhuoneessaan Helsingin Pääpostitalossa. Hansel muutti sinne Pitäjänmäeltä reilu vuosi sitten, kuin osoituksena siitä, että Hansel on nyt jotain muuta kuin sen edeltäjät Kauppatalo Hansel tai Valtion hankintakeskus, jotka välittivät tavaraa valtion virastoille.

- Tämä on Valtion hankintakeskuksen vanhan varaston kyltti, eikö olekin hieno, Lehtovaara-Kolu esittelee työhuoneen seinälle ripustettua muistoa yhtiön historiasta Taloussanomissa.

Lehtovaara-Kolu tuli taloon vajaat kaksi vuotta sitten ja joutui ensitöikseen vetämään läpi muutoksen, jonka lopputuloksena tukkukaupasta ja varastosta kuoriutui termihirviö: valtion yhteishankintayksikkö.

Vanhat toiminnot ajettiin ensin alas ja viime vuoden aikana rakennettiin uusi yksikkö. Nyt muutos on saatu päätökseen ja Hanselissa pyöritellään vain papereita.

- Emme osta enää mitään, vaan teemme sopimuksia valtion puolesta, Lehtovaara-Kolu selvittää.

Ei enää markkinahäirikkö

Hanselin tehtävänä on kilpailuttaa valmiit puitesopimukset, joita eri valtion organisaatiot voivat käyttää. Näin niiden ei tarvitse kilpailuttaa tarjouksia itse. Lehtovaara-Kolu on tyytyväinen uuteen Hanseliin, jota ei voi enää hänen mielestään kutsua markkinahäiriköksi.

- Ennen tavarantoimittajia vaivasi se, että Hanselin tukkukauppa kilpaili heidän kanssaan.

Lehtovaara-Kolu uskoo, että nykyisin myös pienet ja paikalliset yritykset pääsevät paremmin apajille. Aiemmin esimerkiksi toimistotarvikkeet lähetettiin omasta Helsingin varastosta eri puolille Suomea, nyt ne ostetaan paikallisilta toimittajilta. Myös valtion virkamiesten käyttämät hotellit kilpailutettiin viime kerralla kaupungeittain.

- Haluamme aina katsoa, miten voimme ottaa huomioon alueellisen ja pienyrittäjien tarjonnan. Keskustelemme tästä myös yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Pienyrittäjien mahdollisuuksia pyritään edistämään myös siten, että useimmiten voi tehdä osatarjouksia. Tulevaisuudessa paikallisia yrityksiä hyödyttävät virkamiesten käyttöön tulevat maksukortit, joilla voi tehdä pieniä ostoksia.

Markkinaosuuden nosto tavoitteena

Hansel on toistaiseksi pilotoinut 20 kilpailutusta. Tänä vuonna on aikomus tehdä 50 puitesopimusta. Hanselin taloudellisena tavoitteena on kattaa oman toimintansa kulut, mutta ei tuottaa voittoa.

- Omistaja odottaa vaikuttavuutta, sitä, että hankinta tehostuisi ja toisi asiakkaille säästöjä.

Hanselilla riittää tavoitetta markkinaosuuden nostamisessa. Nyt sillä on vasta 10 prosenttia valtionhallinnon 1,6 miljardin euron vuosittaisista volyymihankinnoista.

- Asiakkailla on omia sopimuksia ja me olemme toimineet vasta vuoden. Emme ole vielä mainostaneet palveluamme, Lehtovaara-Kolu selittää.

Virkamiesten matkustamiseen liittyvistä sopimuksista Hansel hoitaa jo 35 prosenttia, tieto- ja viestintätekniikan hankinnoista sen sijaan vain 2 prosenttia. Tosin ensimmäiset sopimukset ict-toimialalla solmittiin vasta loppuvuodesta.

Hankintoja tehdään noin 4 000:ssa valtion toimipaikassa eli työsarkaa riittää.

- Varmasti se on vuosien työ, eikä meidän rahkeetkaan riittäisi, jos kaikki haluaisivat hankkia volyymituotteet meidän kauttamme.

Suureen volyymikasvuun Lehtovaara-Kolu uskoo päästävän vuoden-kahden päästä.

Johtaja palkkasi joukon juristeja

Kun Lehtovaara-Kolu tuli taloon kesäkuussa 2003, yhtiön henkilöstömäärä oli laskenut 86:sta 34:ään. Liiketoimintoja oli myyty ja työntekijöitä siirtyi mukana.

- Pääsin heti rekrytoimaan uutta väkeä. Nyt meitä on reilut 60 eli puolet väestä on uutta, Lehtovaara-Kolu kertoo.

Uusi toimitusjohtaja palkkasi muun muassa sopimusjuristeja, joita Hanselissa ei ollut. Nyt Hanselissa hoidetaan kahdeksaa toimialaa eli "salkkua", joista kullakin on oma vetäjä. Toimialat ovat ajoneuvot, kulutus- ja investointihyödykkeet, tieto- ja viestintätekniikka, matkustus, rahoitus, energia, toimitilat ja toimisto.

- Näiden lisäksi olemme alkaneet tarjota työterveydenhoidon sopimuksia. Myös hallintopalvelut, kuten painatus, tilintarkastus ja postituspalvelut, saattavat tulla uudeksi toimialaksi.

Toimialojen lisääminen ei ole kuitenkaan Hanselissa itseisarvo, pikemminkin päinvastoin.

- Haemme fokusta eli pyrimme etsimään ne asiat, joissa asiakkailla on hyvin samanlaiset tarpeet.

Hansel on jo luopunut esimerkiksi tekstiileistä, koska suurimmilla työvaatteiden tarvitsijoilla - poliisilla ja puolustusvoimilla - oli niin erilaiset tarpeet.

Lehtovaara-Kolun edeltäjä oli kovan saneeraajan maineen saanut Kristiina Illi, joka omien sanojensa mukaan jätti Hanselin toimitusjohtajuuden siksi, että koki olevansa enemmän yritysjohtaja kuin valtion yksikön vetäjä. Tosin myös erimielisyyksistä valtio-omistajan kanssa huhuttiin.

Illin johdolla Hansel muun muassa rakensi sähköisen markkinapaikan, jonka oli tarkoitus tehdä bisnestä toimimalla kolmantena osapuolena sähköisesti tehdyissä hankinnoissa.

Markkinapaikka ei menestynyt

- Kolmannen osapuolen markkinapaikat eivät lähteneet missään vaiheessa vetämään. Tehokkuus syntyy siitä, että käytetään olemassaolevia rakenteita ja kytkeydytään olemassaolevaan järjestelmään, Lehtovaara-Kolu tähdentää.

Hänen mukaansa hankintoja tehdään kyllä nykyisin sähköisesti, mutta asiakas ja toimittaja ovat järjestelmiensä välityksellä suoraan yhteydessä toisiinsa.

Edeltäjästään tai tämän maineesta Lehtovaara-Kolu ei juuri halua puhua.


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    2. 2

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    3. 3

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    4. 4

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    5. 5

      Kurja kesäsää iski pahasti Seppälään – ”poikkeuksellisen onnistuneet” kululeikkaukset eivät auttaneet

    6. 6

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    7. 7

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    8. 8

      Seppälää haetaan konkurssiin

    9. 9

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    10. 10

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    2. 2

      Seppälää haetaan konkurssiin

    3. 3

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    4. 4

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    5. 5

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    6. 6

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    7. 7

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    8. 8

      Seppälässä vaarassa 270 työpaikkaa – ”Olemme kiitollisia pitkämielisyydestä”

    9. 9

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    10. 10

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    7. 7

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    11. Näytä lisää