Biotien puurtaja

Julkaistu:

Jari Saarinen jaksaa rehkiä Biotien eteen kohta viidettä vuotta, koska hän uskoo yrityksen lähtevän vielä lentoon.
Toimitusjohtaja Jari Saarisen mukaan lääkkeitä kehittävän bioyhtiön johtaminen vaatii kanttia. Häntä on helppo uskoa. Lehmän hermot lienevät tarpeen, kun rahat uhkaavat loppua ja yrityksen henkilökunta voi vain odottaa parempia aikoja.

Kanttia Saarinen tarvitsee nytkin, sillä hänen johtamansa yrityksen, turkulaisen bioyhtiön Biotie Therapiesin nykyinen rahoitus riittää ensi kesään. Parhaillaan yhtiö selvittää eri vaihtoehtoja toimeentulon turvaamiseksi.

– Jos rahat loppuvat, ne loppuvat. Olemme optimistisia sen suhteen, että ratkaisu löytyy. Yhtiö on mennyt merkittävästi eteenpäin, Saarinen sanoo.

Jos rahat loppuvat puolen vuoden kuluttua, Biotietä ei enää ensi jouluna ole. Toimitusjohtaja on sisäistänyt asian niin hyvin, että hän puhuu rahoituksesta kuin mistä tahansa arkisesta vastoinkäymisestä. Huhhuh!

Voisi epäillä, että Saarisen päätä ei palele. Epäilyjä ei kuitenkaan synny, kun tietää, että rahoitus on arkipäiväinen aihe Biotiessä. Se oli kimmokkeena silloinkin, kun Saarinen tuli yritykseen talousjohtajaksi. Hänen tehtävänsä oli valmentaa Biotie pörssikuntoon.

Ihmeen kaupalla Biotie on edelleen pystyssä. Yhtiö kehittää lääkkeitä, mikä on kallista, pitkää ja epävarmaa työtä. Se on aina kärvistellyt tarpeettomankin vähissä rahoissa, koska Suomi on luvattoman syrjässä suuresta maailmasta.

Biotien lähtökohdat ovat olleet ideologisemmat kuin monien muiden yritysten. Alun perin sen perustajat eli lääketieteen tohtorit Markku ja Sirpa Jalkanen halusivat viedä lääketutkimustaan eteenpäin. He halusivat kehittää veren hyytymistä estävästä hepariinista uuden lääkkeen.

Biotie on ollut useita kertoja kuilun reunalla, mutta rahoittajat ovat olleet kärsivällisiä ja pelastaneet yhtiön kerta toisensa jälkeen. Ne ovat luottaneet Biotien ammattitaitoon ja tuotteisiin toisin kuin piensijoittajat, jotka ovat haukkoneet henkeään ja taivastelleet kituliasta menoa.

– Me olemme pystyneet osoittamaan, että biotekniikka ei ole vain tutkimusta ja kehitystä, vaan aitoa liiketoimintaa. Me saamme kauppoja aikaiseksi. Meillä on partnerit Japanissa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Siitä me olemme nyt tyytyväisiä, Saarinen sanoo.

Maanantaina Biotie kertoi solmineensa yhteistyö- ja optiosopimuksen sveitsiläisen Rochen kanssa. Sen kohteena oli tulehdussairauksien hoitoon tarkoitettu pienmolekyylisalpaajaohjelma.

Saarinen on työskennellyt Biotiessä runsaat neljä vuotta. Sitä ennen hän työskenteli 17 vuotta kustannustehokkuutta hakevassa ja tulosta tekevässä metalliteollisuudessa.

Saarinen myöntää, että metalli on lääkkeistä aika kaukana. Hänen edellinen työnantajansa MacGregor Group tuotti laivojen lastinkäsittelylaitteita ja -huoltopalveluita, joilla ei ole mitään tekemistä hepariinin kanssa. Ero ei hidastanut Saarista, sillä talous on hänen alansa. Se on samanlaista metalli- ja lääkealalla.

Talousasiantuntemusta Biotie kaipasikin, kun tieteellinen yhteisö alkoi muuttua yhtiöksi. Pörssiyhtiö Biotien täytyi noudattaa samoja sääntöjä kuin pörssiyhtiö Koneen. Saarinen tunsi säännöt. Lääketieteen sanasto oli hänelle aluksi hepreaa.

Saarisesta tuli toimitusjohtaja kaksi vuotta sitten, kun Biotien hallitus päätti yllättäen vaihtaa johdon.

Koko bioalalla meni entistä kehnommin, niin myös suomalaisilla lääkkeitä kehittävillä yhtiöillä. Kolme huonokuntoista bioyhtiötä eli Biotie, Contral Pharma ja Carbion päättivät yhdistyä. Hallitus halusi luoda uuden strategian ja alentaa kustannuksia, joten vanha johto sai lähteä.

– Toimitusjohtajuus tuli minulle yllätyksenä. Minut määrättiin vapaaehtoiseksi, Saarinen kertoo.

Hänen ensimmäinen tehtävänsä oli toteuttaa fuusio ja muodostaa yhtiöistä yksi kokonaisuus. Henkilökunnan määrä pieneni 120 työntekijästä 42:ään. Tutkimusprojektit vähenivät paristakymmenestä muutamaan. Painopisteiksi tulivat riippuvuus- ja tulehdussairaudet sekä glykobiologia.

Muutokset auttoivat: Biotien tappio alkoi pienentyä. Se putosi vuodessa 26 miljoonasta eurosta viimevuotiseen 12,5 miljoonaan euroon.

– Samanaikaisesti pystyimme viemään eteenpäin valittuja avainprojekteja, joista olemme tehneet myös kaupallistamissopimuksia. Aika on ollut rankkaa Biotielle, Saarinen sanoo.

Saarisen mukaan henkilökunta on ymmärtänyt rankat leikkaukset hyvin, koska ne ovat olleet välttämättömiä yhtiön selviytymisen kannalta. Hänen mielestään henkilöstö on kuitenkin suhtautunut jopa niin rakentavasti, että sitä on vaikea uskoa.

Hän kehuu henkilökuntansa työmoraalia ja Biotiessä vallitsevaa tekemisen ilmapiiriä, mutta rakentavaan suhtautumiseen on muitakin syitä. Saarisen mukaan Biotie maksaa kilpailukykyisiä palkkoja. Yhtiössä on myös koko henkilöstön kattava optio-ohjelma. Siitä hyötyvät kaikki, jos Biotien osakkeen kurssi nousee.

Saarinen väittää uskoneensa koko ajan, että Biotie selviää ahdingosta. Kovimmilla usko on ollut rahoituskierroksilla. Ne ovat kuitenkin aina päättyneet myönteisesti.

– Rassaavinta on se, kun sijoittajat haluavat venyttää päätöksentekoaan viimeiseen saakka voidakseen minimoida omat riskinsä. Kaikki on auki ihan loppuun asti. Usein rahoittajien päätökset riippuvat toisistaan. Se on verkko, jota ei pysty hallitsemaan. Voi vain odottaa, syntyykö päätös vai ei, Saarinen kertoo.

Hänen mielestään pahinta rahoituskierroksissa on niiden kontrolloimattomuus. Yhtiön sisäisiä sopeuttamistoimia johto pystyy hallitsemaan, mutta rahan hankkiminen on muiden päätöksistä kiinni.

Rahoituskierros vie 6–9 kuukautta. Biotie on toteuttanut Saarisen Biotie-uran aikana kolme kierrosta.

– Ne ovat melkein olleet vuosittaisia tapahtumia, mikä on vähän turhan tiheään. Kyllä aikansa voisi muutenkin käyttää kuin pyörittämällä rahoituskierroksia joka vuosi. Yhdysvalloissa monilla yrityksillä on kassavaroja useaksi vuodeksi, Saarinen sanoo.

Sitra ja Biofund ovat Biotien pääomistajat. Viime rahoituskierroksella mukaan tuli Teollisuussijoitus. Tekes puolestaan on ollut ratkaisevassa asemassa tuki- ja lainapäätöksissä. Saarisen mukaan Biotie on saanut suomalaisilta omistajilta tukea aina tarvitessaan.

Yritys kuitenkin kaipaa ulkomaisia pääomia, sillä lääkekehityksessä pääomatarve on suuri.

– Ulkomaisen rahan houkuttelemisessa Suomeen ei ole toistaiseksi vielä onnistuttu, minkä eteen me teemme voimakkaasti töitä. Vietämme paljon aikaa maailmalla puhumassa sijoittajien kanssa. Syksyllä lähes puolet ajastani on kulunut ulkomailla, Saarinen kertoo.

Hänen arvionsa mukaan ulkomaisten sijoittajien tietoisuus Suomesta ja Biotiestä paranee koko ajan. Biosijoittajien maailma on siinä mielessä helppo hallita, että esimerkiksi Euroopassa on vain muutama kymmenen merkittävää biosijoittajaa. Yhdysvalloissa niitä on enemmän.

– Tällä hetkellä meillä on Suomessa listaus, ja se on tietynlainen hidaste, mutta useimmat merkittävät biosijoittajat tuntevat jo Biotien ja seuraavat yritystä. Se on pitkäjänteistä työtä. Sijoituspäätökset eivät synny ensimmäisen tapaamisen perusteella. Yrityksen täytyy osoittaa, että se pitää lupauksensa, Saarinen toteaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työntekijä on ihanneiässä vain muutaman vuoden, tutkija sanoo – ”Aikaikkuna alkaa olla jo yllättävän pieni”

    2. 2

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    3. 3

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    4. 4

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    5. 5

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    6. 6

      Seppälää haetaan konkurssiin

    7. 7

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    8. 8

      Kurja kesäsää iski pahasti Seppälään – ”poikkeuksellisen onnistuneet” kululeikkaukset eivät auttaneet

    9. 9

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    10. 10

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seppälää haetaan konkurssiin

    2. 2

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    3. 3

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    4. 4

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    5. 5

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    6. 6

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    7. 7

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    8. 8

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    9. 9

      Seppälässä vaarassa 270 työpaikkaa – ”Olemme kiitollisia pitkämielisyydestä”

    10. 10

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    7. 7

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    11. Näytä lisää