Joulutähteet loistamaan

Julkaistu:

Aattoillasta jää yllin kyllin yli hyvää ruokaa, josta saa pienellä vaivalla lähipäiviksi aivan uusia herkkuja.
Monilla joulu kestää pitkään. Kotiin on hankittu suurin mahdollinen joulukinkku ja jääkaappi on niin täynnä, ettei siellä näy edes valo.

Miten muokata eväitä niin, että samaa ruokaa ei joutuisi syömään monella aterialla peräkkäin?

Valtaosassa suomalaiskoteja on aattona nautittu alkuruokina graavilohta, mätiä, sillejä ja silakoita, maksapasteijaa, rosollia ja keitettyjä perunoita. Pääruokana kinkkua, laatikoita ja keitettyjä herneitä. Jälkiruoissa voi olla luumua, pähkinöitä, manteleita tai rusinoita.

Ateria päättyy kahviin ja joulutorttuihin, hedelmä- tai taatelikakkuun ja pipareihin.

Alkuruokien kalaleikkeleet on hyvä tarjota sellaisenaan ja rakentaa niistä välipäivien aterioille alkuruoaksi klassinen leikkelelautanen. Jos näitä elementtejä on jäänyt rutkasti, ne voi modifioida.

Graavilohen voi leikata viipaleiksi ja hiillostaa kuumalla kuivalla paistinpannulla. Hiillostettu graavilohi on maukas salaatin joukossa tai vaikkapa leivän päällä. Sen voi myös piilottaa lohilaatikkoon perunaviipaleiden, sipulin ja tillin joukkoon.

Mäti on käyttökelpoinen raaka-aine voileivän päälle, blinien kanssa tai hyytelössä. Mätihyytelö syntyy kermaviilistä, sipulista, mädistä, mausteista ja liivatelehdistä. Sillin uusiokäyttöön sopivin ruokalaji on sillikaviaari. Tällöin silli jauhetaan sipulin ja kananmunan kera ja sidotaan kermaviilillä ja korppujauhoilla.

Kypsennetyt silakkarullat voi laittaa vaikkapa kalahyytelöön. Kastikkeeseen valmistetut silakat, kuten sinappisilakat voi huuhtaista, valuttaa, korppujauhottaa ja paistaa pannulla voissa pikkulämpimäksi.

Rosollin voi sitoa hyytelöksi laittamalla liivatetta rosollin kerman joukkoon ja sekoittamalla tämä salaattiin. Rosollin voi tällöin pakata vuokaan, hyydyttää, kumota ja viipaloida kasvisalkuruoaksi.

Rosollin sisällöstä ollaan kahta mieltä. Jonkun mielestä rosolli sisältää silliä, toisten mielestä ei. Jos sitä siihen laitetaan, nimi muutetaan sillisalaatiksi. Rosolli on hyvin vanha perinneruoka ajalta, jolloin ei Suomessa suolasilliä edes syöty. Jos rosollia on jäänyt kaappiin ylettömän paljon, voi sen kuumentaa ja jauhaa vaikkapa sosekeitoksi. Tällöin sillin läsnäolo ei ole suotavaa.

Kohtalaisen hyvin suolatun kinkun jatkokäyttö on hieman hankalaa. Sen voi kuutioida kastikkeen joukkoon ja tarjota höystönä. Loppukinkun voi myös jauhaa hienoksi ja sitoa kastikkeellaan ja liivatteella. Näin kinkusta voi tehdä pasteijan.

Perinteisin tapa on keittää hernekeittoa koko loppuvuodeksi ja paloitella kinkunrippeet rokan joukkoon. Jos kinkun sijaan on ollut kalkkunaa, se on kohtalaisen helppo muuntaa erilaiseksi tarjottavaksi.

Kalkkunan rippeet kastikkeessa ovat kalkkunahöystö, viipaloidut lihat taas ovat hyvä leikkele leivän päälle.

Lihan voi myös tarjota paloina salaatin joukossa tai jauhaa pasteijaan.

Joulu-, mauste- ja taatelikakut voi jauhaa piparkakkujen kanssa. Seos sidotaan sulalla suklaalla, voilla ja hilloilla maukkaiksi perunaleivoksiksi. Perunaleivoksiin voi myös upottaa likööri- ja viinapullojen pohjat.

Jos meillä tarjottaisiin jouluna normaaleja jouluruokia, voisin jatkojalostaa ne näin:

Jauhaisin sillintähteet sillikaviaariksi rosollin seuraksi. Paistaisin kalkkunanroippeet tarjolle laatikkovalikoiman ja herneiden kera. Aurajuustonmuruilla kuorruttaisin omenatartaletit ja tarjoaisin ne piparkakunmuruilla maustetun jäädykkeen kanssa.

Jouluun kuuluu herkuttelu ja mässäily. Ottakaa kaikki irti perinteisistä jouluruoista ja muokatkaa niitä mielenne mukaan aaton jälkeisten aterioiden herkuiksi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    2. 2

      Moody’s laski Britannian luottoluokitusta – ”Ei ole enää vakuuttunut”

    3. 3

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    4. 4

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    5. 5

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    6. 6

      Onko Nordean tulo riski? Jyrki Katainen: EU:n talletus­suojakysymys näyttäytyy Suomessa toisessa valossa

    7. 7

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    8. 8

      Kela päätti: yksi ihminen tekee kahden työt – sitten todellisuus iski

    9. 9

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    10. 10

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    3. 3

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    4. 4

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    5. 5

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    6. 6

      Valmetin tehtaalla 370 työntekijää lakkoon – johtaja: sain listan vaatimuksia

    7. 7

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    8. 8

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    9. 9

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    10. 10

      Onko Nordean tulo riski? Jyrki Katainen: EU:n talletus­suojakysymys näyttäytyy Suomessa toisessa valossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää