Omistaja-arvo ruosteessa

Julkaistu:

Eläkkeelle vuodenvaihteessa jäävä Outokummun toimitusjohtaja Jyrki Juusela sanoi hiljattain uutistoimisto Startelin ja Taloussanomien haastattelussa, että valtion pitäisi luopua Outokummun omistuksesta.

Juuselan kanssa on helppo olla asiasta jyrkästi samaa mieltä. Outokummun tai Rautaruukin kaltaisten pörssiyhtiöiden omistamisella ei ole mitään tekemistä valtion toimialan kanssa. Sodan sattuessa rautaa rajoille saa täysin yksityisistäkin teräsyhtiöistä.

Lähes samaa mieltä Juuselan kanssa on itse asiassa valtiokin. Eduskunta on antanut hallitukselle valtuudet pudottaa omistusosuuksia molemmissa yhtiöissä roimasti nykyisiä pienemmiksi. Valtio omistaa Outokummusta 38 prosenttia ja Rautaruukista 40 prosenttia. Outokummusta olisi lupa myydä melkein 30 prosentin siivu ja Rautaruukista yli 20 prosenttia.

Miksi myyntivaltuudesta sitten on iso osa käyttämättä, vaikka valtiolla riittäisi rahanreikiä osakkeiden myyntituloilla tilkittäväksi? Vastaus löytyy oheisista kurssikäyristä.

Mitä pidemmän kurssikäyrän valtion osaomistamista teräsyhtiöistä tulostaa, sitä surkeammalta näyttää. Kumpikaan ei ole kymmenessä vuodessa käytännössä kyennyt kasvattamaan osakekurssilla mitattavaa omistaja-arvoa. Osakekursseja ovat riepottaneet maailman suhdanteet, viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana erityisesti Aasiasta alkaneet ala- ja ylämäet.

Valtionkaan ei ole pakko olla osakkeenomistajana oikeita kapitalisteja tyhmempi. Veronmaksajien edun mukaista olisi realisoida osakemyynneillä menestyksekkäästä liiketoiminnasta kumpuavaa arvonnousua, ei kymmenen vuoden takaiselle tasolle ruostuneita arvoja.

Valtion jämähtäminen isoon omistusosuuteen kertoo, että toteutunut kurssikehitys on ollut pääomistajalle pettymys. Positiivinen tulkinta samasta asiasta on, että valtiolla on sentään riittänyt uskoa yhtiöiden ja niiden osakkeiden parempaan tulevaisuuteen. Huomenna ei voi enää olla huonommin.

Viime vuonna Rautaruukissa aloittaneen Sakari Tammisen ja vuodenvaihteessa Outokummun ylimmäksi kohoavan Juha Rantasen tärkein tehtävä on auttaa valtiota vapautumaan teräskuormastaan. Se vaatii kestävää omistaja-arvon nousua.

Tamminen näyttää kurssikäyrän perusteella saaneen lentävän lähdön. Uutta toimitusjohtajaa väkevämmin Rautaruukin kurssia ovat kuitenkin repineet ylös maailman teräsmarkkinoita ylikuumentaneet kiinalaiset. Outokummun ruostumattomalle teräkselle markkina-apu idästä ei ole niin oleellinen, mutta on Outokummunkin päätuotteen hinta rajusti parempi kuin vuosi sitten.

Uusien johtajien ja heidän yritystensä kyvyt selviävät sitten, kun satumainen markkinaonni kääntyy. Ennemmin tai myöhemmin se kääntyy kysynnän heikkenemiseen tai tarjonnan kasvuun esimerkiksi Kiinan omista terästehtaista. Jääkö viime ja tämän vuoden kurssinousuista silloin jäljelle mitään vai romahtaako osake samoin kuin viime vuosikymmenen Aasian ja Venäjän kriiseissä?

Pelkästään vanhojen johtajien Juuselan tai Rautaruukin Mikko Kivimäen kontolle pitkän ajan heikkoa kurssikehitystä ei voi sälyttää. Esimerkiksi Outokumpu yritti ja toteutti Juuselan aikana vimmatusti isoja yritysjärjestelyjä. Rautaruukinkin suuri saneeraus alkoi jo Kivimäen kaudella.

Perusongelma saattaakin olla itse toimiala. Poliittisten syiden vuoksi terästeollisuutta on riivannut kaikkialla krooninen ylikapasiteetti.

Tammisen vastaus ongelmaan on toimialan vaihto: Rautaruukin pitää vääntyä terästonnien tekijästä jalostusyhtiöksi ja asiakkaidensa palvelijaksi.

Outokumpukin on yrittänyt arvoketjussa alavirtaan esimerkiksi kuparituoteteollisuudessa, mutta nyt toimiala on myynnissä ja kaikki panokset menevät bulkkiterästä oleellisesti hienompaan rautaan. Juusela jättää jälkeensä ruostumattoman teräksen tuotantoon keskittyvän konsernin. Massiiviset tuotantoinvestoinnit Tornioon sitovat uuden johdon vanhan valitsemalle linjalle.

Saa nähdä, kumpi valinta auttaa valtiota nopeammin keventämään terässalkkuaan.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    5. 5

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    6. 6

      70-luvulla tehtiin kurjimmat talot – milloin parhaat?

    7. 7

      Tanskan kruunu poikkeuksellisen vahva euroon verrattuna – keskuspankki voi ryhtyä toimiin

    8. 8

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    9. 9

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    10. 10

      Työttömyys helpottaa Euroopassa, mutta piinaa silti raskaasti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    3. 3

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    6. 6

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    7. 7

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    8. 8

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    5. 5

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää