Superpörssi pomo

Julkaistu:

OMX:n pörssitoiminnan johtaja Jukka Ruuska on suomalaisten vastaisku ruotsalaistenylivallalle. Ruotsiin muuttava Ruuska ottaa pian komentoonsa ruotsalaisen kansalliseninstituution, Tukholman pörssin, ja johtaalisäksi koko Pohjolan ja Baltian pörssitoimintaa.Siinä on ruotsalaisilla nieleskelemistä.

Jukka Ruuska maistelee suussaan uutta titteliään, superpörssipomo, ja on vaivautunut.

Sellaiseksi ruotsalaismedia on hänet nimennyt ja suomalaiseen vaatimattomuuteen tottuneesta moinen titteli tuntuu kiusalliselta.

Ei siis ihme, että Ruuska kiemurtelee tuolillaan asettautuessaan kertomaan tulevista haasteistaan.

Vielä kiusallisempaa ainakin ruotsalaisnäkökulmasta on kuitenkin se, että sen lisäksi, että Ruuska on pörssiyhtiö OMX:n koko Pohjolan ja Baltian pörssien superjohtaja, niin hänet nimitettiin vastikään myös Tukholman paikallisen pörssin johtajaksi.

Suomalaisjohtaja ruotsalaiskansallisen instituution johtoon – jo on aikoihin eletty. Vaikka Ruuska näin ottikin vain haltuunsa alaiseltaan tyhjäksi jääneen paikan, se on kova pala Ruotsissa.

Kun ruotsalaiset vielä haukkovat henkeään, niin Ruuska valmistautuu jo täyttä häkää siirtoon.

Edessä on vuodenvaihteessa muutto Ruotsiin. Muuttolaatikot odottavat jo toimiston käytävällä ja kotona Ruuskan koko perhe lapsia myöten valmistautuu uuteen elämään Tukholmassa. Ruuska itse on tullut aamutuimaan haastatteluun suoraan autokauppaa hieromasta. Auto pitää myydä pois ennen muuttoa, hän selittää.

Miten tässä näin pääsi käymään? Kaikissa muissa pohjoismaisissa yrityksissä kehitys on kulkenut vastakkaiseen suuntaan ja suomalaiset jääneet lehdelle soittamaan. OMX:ssäkin omistus on 85-prosenttisesti ruotsalaisilla.

Ruuska ryhdistäytyy tuolissaan. Häntä naurattaa.

– Onhan se aika hauskaa, että Tukholman pörssiin tulee suomalainen toimitusjohtaja. Pörssi kun on niin periruotsalainen instituutio kuin vain voi olla, hän hymähtää.

Hän kuitenkin tietää, miksi Tukholman pörssin johtoon valittiin hänet eikä joku ruotsalainen.

– Ulkopuolisen on helpompi muuttaa piintyneitä toimintatapoja, hän sanoo.

Ruuskan nauru voi kuitenkin loppua lyhyeen. Vaikka toistaiseksi muutos on Ruotsissa otettu vastaan ilman suurempaa protestia, jopa yllättävän sutjakkaasti Ruuskan omastakin mielestä, niin hän tietää, että tarvittaessa Ruotsissa kyllä hutkitaan kovaa.

Viime keväänä suomalaisten valtaa OMX:n pörssidivisioonassa ehdittiin jo mediassa pitää syypäänä siihen, että Tukholman pörssin ovi kävi tiuhaan ja että pörssin johtaja Kerstin Hessius erosi paikaltaan.

Ruuskan mukaan ruotsalaismedialla on paljon terävämmät hampaat kuin suomalaisella talousmedialla. Se vaatii tottumista.

– Yleinen keskusteluilmapiiri Ruotsissa ja sikäläisessä mediassa on aika debattihakuista. Suomalaisesta näkökulmasta se on joskus aika huimaakin, Ruuska tunnustaa.

Näillä säännöillä Ruuskan on kuitenkin opittava pelaamaan. Hänellä on myös vakaa aikomus osallistua ruotsalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sitä kansallisen instituution johtajalta Ruotsissa nimittäin odotetaan.

Suomessa on tänä syksynä kannettu huolta kotimaisen omistuksen vähäisyydestä pörssissä ja siitä, kuinka vähäinen vaihto pitää yritysten markkina-arvon alhaalla, minkä takia yritykset myydään alihintaan maailmalle.

Turha luulla, että ongelma olisi vain Suomessa.

– Se vaivaa kaikkia pieniä markkinoita Euroopassa, Ruuska lohduttaa.

Myöskään pienten vähän vaihdettujen yhtiöiden pörssissä pysymisen järkevyys ei ole vain suomalaisten päänsärky. Ruotsissa pelätään pienten yritysten joukkopakoa pörssistä, kun uudet säännöt lisäävät byrokratiaa ja tekevät pörssissä olemisen kalliiksi. Suomessa kärkkäimmät puolestaan ovat jo suosittaneet seinäruusuiksi jääneille yhtiöille lähtöä pois pörssistä.

Ruuska puistelee päätään.

– Jos yhtiöllä on välillä hiljaisempi vaihe tulos- tai toimialakehityksen vuoksi, ei se tarkoita, että se on turhaan pörssissä ja sen pitäisi lähteä heti pois. Pörssissä olon tarpeellisuus riippuu siitä, onko yhtiöllä tavoitteena jatkossa hyödyntää pääomamarkkinoita, Ruuska arvioi.

Vaikka tärkeintä onkin, että yrityksen bisnes on kunnossa, niin se ei yksin riitä. Päälle tarvitaan myös kuorrutusta, Ruuska neuvoo.

– Yrityksen on tärkeää kristallisoida oma tarinansa, miksi juuri siihen kannattaa sijoittaa, ja pitää sitä sitten esillä. Liioitteluun ei toki pidä sortua. Myös analyytikkoseurantaa voi ainakin yrittää saada lisää, hän muistuttaa.

Isompaa ongelmaa eli kotimaisen omistuksen vähäisyyttä voidaan puolestaan yrittää hänen mukaansa hoitaa joko kasvattamalla kotimarkkinan kokoa tai hankkimalla lisää kotimaisia sijoittajia.

Jälkimmäiseen pörssin on vaikea suoraan vaikuttaa – siihen tarvittaisiin Ruuskan mukaan verottajan apua, sillä nyt verotus ei rohkaise osakesäästämistä.

Sen sijaan pörssissä on otettu strategiaksi kotimarkkinan koon kasvattaminen, niin että yhden maan sijasta sijoittaja saakin kotimarkkinaksi tulevaisuudessa koko Pohjolan ja Baltian. Tämä on Ruuskan mukaan tärkeää siksi, että yleensä sijoittaja suosii kotimarkkinayrityksiä, koska hänellä on niistä enemmän tietoa.

Selvimmin tämä toteutuu yhteisen pörssilistan kautta. Sen on tarkoitus aloittaa 2006 ja se tarkoittaa yhteisiä listautumisvaatimuksia ja yhteistä tarjouskirjaa.

Yhteisestä listasta huolimatta yritykset listautuvat jatkossakin kotimaidensa kansallisiin pörsseihin, jotka toimivat eräänlaisina service centereinä yhteiselle markkinalle. Etuna on se, että yhdellä listautumisella yritys saa useamman maan markkinat haltuunsa.

– Yhteinen lista lisää osakevaihtoa, Ruuska uskoo.

Mutta entä jos kasvavan kiinnostuksen sijasta vähän vaihdetut suomalaisyhtiöt jäävät entistä pahemmin unholaan kun listayhtiöiden määrä kasvaa?

– Olen vakuuttunut, että yhteinen lista parantaa suomalaisyhtiöiden näkyvyyttä. Sen lisäksi, että sijoittajapohja kasvaa, niin myös yhtiöille muista maista tuleva laajempi vertailuryhmä lisää kiinnostusta niihin, Ruuska puolustaa.

Hän uskoo yhteisen listan myös lisäävän pohjoismaisten yhtiöiden näkyvyyttä maailmalla. Kun pohjoismainen markkina on aiempaa suurempi, sitä ei voi Lontoon vinkkelistäkään ylenkatsoa.

Ruuskan työpöytä notkuu valtaisien paperipinojen alla. Sihteeri pyyteli niitä anteeksi jo etukäteen – ne näyttävät niin pahoilta kuvissa, hän varoitteli.

Ruuska itse ei ole niistä moksiskaan. Hän ei ymmärrä, kuinka jotkut pystyvät pitämään pöytänsä tyhjänä.

– Minä olen niin ylioptimistinen, että pinoan kaiken kiinnostavan uskoen ehtiväni joskus lukemaan sen, Ruuska nauraa.

Viime aikoina pinot ovat kuitenkin kasvaneet entisestään, sillä tekemistä riittää, kun viisihenkinen perhe pitää saada parin viikon päästä muutettua Tukholmaan. Uusi koti odottaa jo Östermalmilla.

Koko perhe on innoissaan muutosta, myös 16-, 14- ja 8-vuotiaat lapset, mikä tekee lähdöstä helpomman.

– Poika on jo vaihtanut kännykkäänkin ruotsinkielen, Ruuska kehuu.

Myös väitöskirjaa viimeistelevän vaimon uraan muutto Tukholmaan osuu sopivasti.

Perheen myötämielisyys on tärkeää, sillä suurempi muutos onkin perheelle, varsinkin lapsille, kuin itse Ruuskalle. Hän kun on jo tähänkin asti viettänyt pörssidivisioonan johtajana kaksi päivää viikosta Tukholmassa. Kaikkiaan matkoilla on vierähtänyt 3,5 päivää viikosta.

Nyt hän on luvannut perheelle, että muuton takia matkustelu vähenee. Helsinkiin on vastedes vähemmän asiaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Uusi postilaki: Kirje voi viipyä jopa viikon eikä joka lähetykselle ole mitään aikarajaa

    2. 2

      Forbes: Maailman rikkain ihminen vaihtui hetkeksi

    3. 3

      Toyotan myynti kasvoi – jäi silti kolmoseksi alkuvuonna

    4. 4

      Asuntojen hintakehityksessä valtavat erot – onnekas omistaa hyvältä alueelta

    5. 5

      Halpa lentolippu kallistuu kympeillä, jos haluat muutakin kuin istumapaikan koneesta

    6. 6

      Ovet potkittu rikki ja huoneissa lemmikkien jätöksiä – Miten välttyä vuokralaisen tuhoilta?

    7. 7

      Eilen tulosten siivittäminä nousseet osakkeet halpenivat – Valmet vajosi yhä

    8. 8

      Luku julki ensi kertaa: Kela maksaa 65 000 kotitalouden vuokran

    9. 9

      Koulutetut nuoret löytävät aika hyvin koulutustaan vastaavaa työtä

    10. 10

      Eikö Posti tiedä, kuinka paljon se säästää kirjeiden jakelua karsimalla?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Halpa lentolippu kallistuu kympeillä, jos haluat muutakin kuin istumapaikan koneesta

    2. 2

      Uusi postilaki: Kirje voi viipyä jopa viikon eikä joka lähetykselle ole mitään aikarajaa

    3. 3

      Yhdysvaltain senaatti hyväksyi Venäjä-pakotteet – mitä tekee Trump?

    4. 4

      Ovet potkittu rikki ja huoneissa lemmikkien jätöksiä – Miten välttyä vuokralaisen tuhoilta?

    5. 5

      Forbes: Maailman rikkain ihminen vaihtui hetkeksi

    6. 6

      Luku julki ensi kertaa: Kela maksaa 65 000 kotitalouden vuokran

    7. 7

      Asuntojen hintakehityksessä valtavat erot – onnekas omistaa hyvältä alueelta

    8. 8

      Lehti: Kreikka alkaa verottaa Airbnb-majoittajia

    9. 9

      Datasiirrossa satojen prosenttien kasvu – suomalaiset innostuivat EU-hintojen muutoksesta

    10. 10

      Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat alkuvuodesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso, oletko rikas vai köyhä – tämän verran keskimääräinen suomalainen omistaa

    2. 2

      Katso, kuinka arvokas kesämökkisi voi olla – kuntalista kertoo hinnat eri puolilla Suomea

    3. 3

      Sulatejuustokiista! Ratsastaako Lidl tunnetun tuotemerkin maineella?

    4. 4

      Kommentti: Tulot nousivat tukien varassa – siivooja-Marian tarinan pitäisi herättää koko Suomi

    5. 5

      Eläkkeelle ”armahdettu” Helena, 61, pettyi ostaessaan matkalippua: ”Olen täysin toisarvoisessa asemassa”

    6. 6

      Tiedätkö, mitä omaisuudellesi tapahtuu? 10 tärkeää neuvoa, joilla turvaat oman ja läheistesi talouden

    7. 7

      Luku julki ensi kertaa: Kela maksaa 65 000 kotitalouden vuokran

    8. 8

      Ovet potkittu rikki ja huoneissa lemmikkien jätöksiä – Miten välttyä vuokralaisen tuhoilta?

    9. 9

      Asuntojen hintakehityksessä valtavat erot – onnekas omistaa hyvältä alueelta

    10. 10

      Pankilta ikävä yllätys espoolaismiehelle: kortti vanhenee yllättäen – ja todella huonoon aikaan

    11. Näytä lisää