IFRS jakaa yhtiötkahteen leiriin

Julkaistu:

Uudistettu kirjanpitolaki on suuri loikka pörssiyhtiöille, mutta pieniaskel pienille ja keskisuurilleyhtiöille. Eron yhtiöiden välilletekevät kansainväliset tilinpäätösstandardit (IFRS), jotka ovatvuodenvaihteen jälkeen pörssi-yhtiöille pakolliset mutta muille yhtiöille vapaaehtoiset.

Uudistunut kirjanpitolaki sallii myös listaamattomien yhtiöiden laatia tilinpäätöksensä IFRS:n mukaan. Vaihdon mielekkyyttä pohtivat etenkin sellaiset yhtiöt, jotka harkitsevat listautumista tai miettivät kansainvälisen rahoituksen tarvetta. Myös kilpailijoiden toiminta tai suuren asiakkaan vaatimukset saattavat saada yhtiön harkitsemaan IFRS:ään siirtymistä.

Kirjanpitolain muutokset astunevat voimaan ensi vuoden alusta, mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen. Tällä hetkellä esitystä käsitellään talousvaliokunnassa.

IFRS on lakiesityksen ehdottomasti suurin muutos. Standardien soveltamispakko ei ole suomalainen keksintö, vaan nyt saatetaan lainvoimaiseksi EU:n asetus vuodelta 2002. Sen mukaan EU:n jäsenvaltioiden kaikkien listautuneiden yritysten on siirryttävä konsernitilinpäätöksissään noudattamaan IFRS:ää ensi vuoden alusta. Joukkovelkakirjalainojaan tai muita vieraan pääoman ehtoisia lainojaan listauttaneet yhtiöt saavat siirtymäaikaa vuoteen 2007.

IFRS on sijoittajien näkökulmasta rakennettu tilinpäätösnormisto, joka painottaa tulevaisuutta. Siksi yhtiön taloudellista asemaa kuvaava tase on tuloslaskelmaa merkittävämpi. Sijoittajan tulisi tilinpäätöksen perusteella pystyä arvioimaan, mikä on yhtiön kyky tuottaa tuloa tulevaisuudessa. Sen sijaan verotukseen tai voitonjakoon standardit eivät ota kantaa.

Normisto tuo taseeseen käyvät arvot. Tosin useiden tase-erien arvostaminen käypään arvoon on vain vaihtoehto, ja erän arvostaminen hankintamenoon on myös mahdollista.

Käypien arvojen lisäksi IFRS eroaa suomalaisesta tilinpäätöskäytännöstä muun muassa siten, että standardit ovat huomattavasti yksityiskohtaisempia ja vaihtoehtoja on vähemmän.

Sijoittajalähtöisyys näkyy kasvaneessa liitetietojen määrässä, sillä IFRS vaatii yhtiötä kertomaan selvästi enemmän ja yksityiskohtaisempaa tietoa kuin suomalainen käytäntö. Laajoilla liitetietovaatimuksilla IFRS korostaa läpinäkyvyyttä.

Hyvistä päämääristä huolimatta IFRS ei ole saanut varauksetonta kiitosta. Muun muassa kasvanutta työn määrä sekä liiallista yhdenvertaistamista on arvosteltu.

Kansainvälisten tilinpäätösstandardien vaikutus ei rajoitu kirjanpitolain muutoksissa vain yhteen pykälään.

Uudistettu laki antaa mahdollisuuden arvostaa rahoitusvälineet käypään arvoon. Laissa saatetaan voimaan EU:n niin sanottu fair value -direktiivi. Sen kohteena ovat tilinpäätöksissä noudatettavat arvostussäännöt, jotka puolestaan perustuvat IFRS:n rahoitusvälineisiin keskittyvään IAS 39 -standardiin.

Rahoitusvälineiden arvostaminen on tehty kirjanpitovelvolliselle hyvin haastavaksi, sillä lain soveltamisesta ohjeita antava kauppa- ja teollisuusministeriö on kirjoittanut asetusluonnoksensa varsin vaikeaselkoisesti.

Tilintarkastajat ovat arvostelleet asetusta runsaasti esimerkiksi siitä, että se jättää vastaamatta moneen olennaiseen kysymykseen, muun muassa rahoitusvälineen määritystä on asetuksesta turha etsiä.

KTM aikoo kumota asetusluonnoksen kohdan, joka ei sallisi arvostuserojen vievän oman pääoman käyvän arvon rahastoa negatiiviseksi. Kielto olisi sotinut IAS 39:n ajatusta vastaan ja siksi sen muuttamista on vaadittu.

Kirjanpitolain muutokset aiheuttavat IFRS:ää välttelevälle yritykselle vain teknisiä muutoksia, kuten toimintakertomuksen erottamisen tilinpäätöksestä. Tosin laki vaatii toimintakertomukseen lisää tietoja muun muassa henkilöstöstä ja ympäristötekijöistä.

Taseesta poistuvat perustamismenot ja tutkimusmenot. Tämä saattaa osoittautua joillekin yhtiöille ongelmalliseksi, jos esimerkiksi tutkimustyö on oleellinen osa liiketoimintaa, eivätkä työstä aiheuttavat kulut täytä aktivoitavan kehitysmenon määrityksiä.

Uudistettu kirjanpitolaki kaipaa kipeästi rinnalleen vielä muun muassa verolakien uudistusta. Esimerkiksi kirjanpitolain mahdollisuutta soveltaa IFRS:ää myös erillistilinpäätöksissä ei voi käytännössä soveltaa ennen kuin elinkeinoverolaki muuttuu.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    3. 3

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    4. 4

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    5. 5

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    6. 6

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    7. 7

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    8. 8

      Luvut paljastavat isot erot – katso, miten suuren osan eläkkeestäsi maksat itse

    9. 9

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    10. 10

      Kommentti: Sukupolvien tuloerot paljastavat myrkyllisen yhtälön – Suomi on matkalla kohti konkurssia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    3. 3

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    4. 4

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    5. 5

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    6. 6

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    7. 7

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    8. 8

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    9. 9

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    10. 10

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    8. 8

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    9. 9

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    10. 10

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    11. Näytä lisää