Hyvinvointiyhteiskunta ei ole hukassa

Julkaistu:

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus on useiden painavien puheenvuorojen mukaan vaakalaudalla ja kenties jo menetetty. Poikkeaviakin näkemyksiä on onneksi esitetty. Näkymiin vaikuttavat väistämättä taloudellinen kasvu ja väestökehitys, ja näiden taustalla kansainvälistyminen sekä tuottavuus- ja kilpailukykykehitys.

Jos talouskasvu jatkuu tarpeeksi hyvänä, mikään ei estäne hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvaa kehittämistä. Tämä vaatii hyvää suomalaista kilpailukykyä kansainvälistyvässä maailmassa, mutta ulkomaankaupan teorian mukaisia suhteellisia etuja löytynee jatkossakin.

Suomalaisia on nimenomaan kiitetty joustavuudesta sopeutumisessa muuttuviin tilanteisiin, joiden ennustaminen voi sinänsä olla epäkiitollista puuhaa. Maailma on pullollaan erilaisia tasapainottomuuksia ja riskejä, mutta näin ollut tähänkin saakka.

Tulot, varallisuus ja hyvinvointi rakentuvat myös tulevaisuudessa tuottavalle työlle. Tekemätöntä työtä riittää, mutta työlle pitää löytyä maksukykyistä kysyntää. Kaupallisen kysynnän ohella julkinen sektori teettää työtä ja tätä kautta luo työlle usein myös mielekkyyttä - eräitä byrokratiakiemuroita kenties lukuunottamatta. Kysymys on siitä, paljonko julkinen sektori voi veroilla rasittaa kotimaista markkinatoimintaa ilman, että se kansainvälisen kilpailun paineessa käy kannattamattomaksi.

Markkinat eivät teoriassakaan voi yksin löytää yhteiskunnan kaikkia jäseniä parhaiten tyydyttävää hyvinvointia - julkista sektoria tarvitaan sekä palvelujen tuottajana että sosiaalisten tulonsiirtojen maksajana. Merkittävä rooli julkisella sektorilla on lisäksi pelisääntöjen luojana ja sääntöjen valvojana.

Julkisen sektorin on silti rajoituttava siihen, missä se on parempi kuin markkinat. Hyvinvoinnin kannalta on parempi, jos tehokkaimmat palvelutuottajat vastaavat tuotannosta riippumatta siitä, kuka maksaa viulut. Viime kädessä tietenkin kuluttajat ja veronmaksajat maksavat kaiken.

Talouskasvu ei ole itsetarkoitus, mutta se mahdollistaa aineellisen hyvinvoinnin laajenemisen. Verotuksen ja julkisen sektorin väliintuloa tarvitaan, jotta hyvinvointi jakautuu oikeudenmukaisesti tai ainakin poliittisesti hyväksyttävällä tavalla. Julkisen sektorin toimilla vaikutetaan olennaisesti kehityksen kestävyyteen, koska julkisen sektorin velvollisuus on vaalisykleistä huolimatta ajatella pitkällä tähtäimellä, mitä markkinat eivät tee. Toimintakykyinen julkinen sektori pystyy myös tekemään lyhyellä tähtäimellä kipeitä ratkaisuja, jollaisia ovat olleet eläke- ja sosiaaliturvaa koskevat päätökset.

Väestön ikääntyminen on talouden globalisoitumisen ohella tuonut pinnalle pidemmän aikavälin kehitykseen liittyviä haasteita, joissa julkisella sektorilla on keskeinen rooli. Haasteet liittyvät ennenkaikkea siihen, miten varmisetaan eläkkeiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvava rahoitustarve. Vielä tärkeämpää on varmistaa talouskasvun jatkuvuus, koska tätä kautta syntyy lisärahoitusta.

Jatkuvuus varmistetaan säilyttämällä talouden joustavuus ja valmius uusiin ratkaisuihin, jos tilanne tällaista vaatii - näin Suomi on menetellyt tähänkin saakka.

Ulospääsy nykyisestä näennäisestä umpikujasta, jossa julkiset menot pyrkivät kasvamaan verotuloja nopeammin, on kehittää talouden rakenteita. Tämä koskee erityisesti hyödyke- ja työmarkkinoiden kilpailullisuutta ja kannustinrakenteita. Julkisen talouden puolella samaan tähtäävät pyrkimykset parantaa toiminnan tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Tuloksellisuuden parantamisessa ehkä huomataan, että julkinen sektori voi jättää yhtä ja toista yksityisen sektorin varaan ilman, että hyvinvointi ja turvallisuus vaarantuvat.

Väestön vanheneminen lisää yhteiskunnan eläkemenoja ja kohottaa perittäviä eläkemaksuja. Lisäksi terveys- ja hoitomenoihin kohdistuu huomattavia kasvupaineita. Tämä kaikki maksaa selvää rahaa, mikä on tuotu esiin laskelmissa. Laskelmissa ovat mukana tietenkin myös kasvavista eläkkeistä maksettavat verot, mutta sitä vastoin ei ole tehty oletuksia siitä, että vanhusväestön erilaiset palvelumaksut ehkä nousevat tai miten tämä väestönosa itse omalla toiminnallaan - esim. "kolmannen sektorin" kautta - pystyy vastaamaan palvelutarpeeseen. Mahdollisuuksia on paljon, eikä epätoivoon suinkaan ole syytä. Hyvissä ajoin on silti varauduttava edessä oleviin muutoksiin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    2. 2

      Jan Hurrin näkökulma: Ennusteet lupaavat talouskasvua, mutta kuinka oikeaan ne ovat aiemminkaan osuneet?

    3. 3

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    4. 4

      Tarjolla vakityö, palkka neuvoteltavissa – yhtä katsastajaa etsitty yli 4 kuukautta

    5. 5

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    6. 6

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    7. 7

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    8. 8

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    9. 9

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    10. 10

      3 kk:n koulutus ja varma työpaikka? Teemun, 35, työtilanne on nyt parempi kuin koskaan: ”Poikkeuksellista aikaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    2. 2

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    3. 3

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    4. 4

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    5. 5

      Tarjolla vakityö, palkka neuvoteltavissa – yhtä katsastajaa etsitty yli 4 kuukautta

    6. 6

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    7. 7

      3 kk:n koulutus ja varma työpaikka? Teemun, 35, työtilanne on nyt parempi kuin koskaan: ”Poikkeuksellista aikaa”

    8. 8

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    9. 9

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    10. 10

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    11. Näytä lisää