Tietoyhteiskuntaan tullut annos realismia

Yli-innostus jäänyt taakse

Samoilla linjoilla ovat myös Katrina Harjuhahto-Madetoja, Martti Mehtälä, Matti Lehti ja Matti Makkonen, joka tosin sanoo, että olemme vielä tietoyhteiskuntakehityksessä esivaiheissa.

Mielipiteissä korostetaan, että nyt ollaan realistisempia kuin aikaisemmin. Yli-innostus on jäänyt taakse.

Paljon tekemistäja mahdollisuuksia

Tietoyhteiskuntaan liittynyt yli-innostus on poissa ja masennustilakin on ohitettu, kertoo Nokian teknologianeuvonantaja ja johtokunnan jäsen Yrjö Neuvo. Hänen mukaansa nyt olemme realistisella tasolla, mutta edessä on paljon tekemistä ja mahdollisuuksia.

Neuvo korostaa, että Nokia on vain osa tietoyhteiskuntaa.

– Tietoyhteiskunta on laajempi kokonaisuus kuin mitä Nokia tekee. Langattomalla puolella olemme olleet iso vaikuttaja, mutta mukana on myös muita osapuolia.

Hänen mukaansa suomalaisella julkishallinnolla on opittavaa yksityisistä palveluista. Internetin pankkipalvelut voivat olla tällainen johtotähti.

– Yrityspuolella mennään nopeammin eteenpäin kuin julkishallinnossa, joka voisi hyötyä globaaleista, onnistuneista käyttäjäkokemuksista. Valtiolla on harvoja palveluja, joita käytetään lisäksi vähän. Sellaisia ovat esimerkiksi ajokortti ja verotus.

Neuvo huomauttaa, että Suomea arvostetaan tietoyhteiskunnan kannalta varsin korkealle, kun otetaan huomioon maan koko.

– En itse ole huomannut Suomen tilanteessa mitään muutosta huonompaan suuntaan.

”3g ei suurivallankumous”

Matkapuhelimien gsm-standardi oli ainutkertainen tilaisuus, eikä 3g ole yhtä suuri vallankumous kuin nmt:n vaihtuminen gsm:ään, korostaa Finnetin toimitusjohtaja Matti Makkonen.

– Gsm avasi taivaan portit operaattoreille ja siihen tarttuneelle teollisuudelle ja samaa haluttiin uskoa myös umtsista, hän huomauttaa.

Makkosen mukaan operaattoreita koskenut myllerrys ja umts-seikkailut alkavat olla jo takanapäin. Hän toteaa, että irtonaista rahaa taas löytyy.

– Uusia investointikohteita etsitään ja raha polttaa taskujen pohjilla.

Makkosen mukaan viestintäteknologia on jo muuttanut yhteiskuntien toimintoja ja tehostanut erilaisten hallintokoneistojen pyörittämistä, mutta jotakin on vielä tekemättä.

– Tuntuu, että olemme esitietoyhteiskuntavaiheessa. Esimerkiksi terveydenhuollossa tai kuinka ihmiset hoitavat verotuksensa, ei ole päästy yhteiselle kehityslinjalle.

"Tietoyhteiskuntahyvällä mallilla"

Suomen tietoyhteiskuntakehitys on hyvällä mallilla, ja siihen liittyvä tietotekniikka on arkipäiväistymässä ja kasvu-uralla, kertoo maan hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaa johtava Katrina Harjuhahto-Madetoja.

Hän korostaa, että varsinkin tänä vuonna ovat laajakaistaliittymät ja verkkokauppa lähteneet selvään nousuun.

– Tehtävää on kansalaisten näkökulmien kehittämisessä. Myös yritysten ja julkisen hallinnon täytyy saada entistä enemmän irti tietojärjestelmistään. Sieltä löytyy paljon voimavaroja, jotka eivät ole vielä käytössä.

Harjuhahto-Madetoja selvittää, että pikavoittojen aika tietotekniikassa on ohi. Sen sijaan hän tarjoaa arkista puurtamista.

– Kädet multaan ja töihin!

Harjuhahto-Madetojan mukaan Suomen ict-kentässä pitää edistää pääministerinkin haluamia hyviä käytäntöjä. Niitä voidaan sitten levittää ja myös hyödyntää mittakeppeinä, kun kehitetään muita tai uusia palveluja.

Hän pudistelee päätään roskapostillle ja tietoturvarikkomuksille, jotka ovat sitten siellä tietoyhteiskunnan kielteisellä puolella.

Laajakaistassayli tavoitteiden

Suomen laajakaistaliittymissä päästään vuoden loppuun mennessä yli liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteen, joka on miljoona liittymää, toteaa Suomen Microsoftin toimitusjohtaja Martti Mehtälä.

– Yhteiskunnan keskeiseen infrastruktuuriin ei sen sijaan panosteta riittävästi. Koulutukseen tulisi satsata kaikilla tasoilla. Tietotekniikkaosaajien määrää tulisi myös kasvattaa.

Mehtälän mukaan kuluttajakokemus on avain tietoyhteiskuntaan. Hän ei kuitenkaan usko, että asiaa pystytään liiemmälti edistämään erilaisilla ohjelmilla ja ohjelmajulistuksilla.

– Kysymys on kuluttajan saamasta hyödystä ja kokemuksesta. Tietotekniikka on merkittävä tekijä tukemassa taloudellista kasvua.

Hänen mukaansa tietoyhteiskuntahankkeisiin tarvittaisiin laaja yhteisrintama, jollainen oli esimerkiksi tietoturvayhteistyö aikaisemmin keväällä. Silloin yritykset, julkinen hallinto ja lehdistö olivat kaikki samalla puolella aitaa.

Realistisempaa kuinneljä vuotta sitten

– Minusta tietoyhteiskunnasta keskustellaan oikealla tavalla ja tasolla. Suhtautuminen on realistisempaa kuin neljä vuotta sitten, jolloin odotukset ja todellisuus pikemminkin sekaisin, selvittää Tietoenatorin toimitusjohtaja Matti Lehti.

Hänen mukaansa ydinkysymyksiä ovat, kuinka verkottuminen etenee ja miten digitalisointi voittaa alaa.

– Ennusteet eivät ole menneet paljonkaan metsään. Kaikki tietointensiiviset tuotteet ja palvelut siirtyvät verkkoon. Sama koskee yritysten ydintoimintoja ja -prosesseja.

Sitran raportin mukaan tulevana trendinä voidaan nähdä koko tietointensiivisen palvelualan rajojen hämärtyminen.

Raportti toteaa, että julkinen ja yksityinen sulautuvat toisiinsa, toimialojen väliset ja sisäiset rajat hämärtyvät entisestään ja erikoistuneen osaamisen merkitys kasvaa. Myös tuotteiden ja palveluiden raja tulee yhä epäselvemmäksi.

– Digitalisointi on yhteiskunnan suurin muutos. Siinä ovat keskeisiä toistensa kanssa viestivät mikroprosessorit, joiden määrä ylittää maapallon väestön kymmenessä vuodessa. Palvelut ja päätelaitteet yhdistävistä verkoista tulee pääasiallisia jakelukanavia. Se koskee koko arvoketjua.

Lehti vertaa digitalisointia Suomen sähköistämiseen.

– Maamme digitalisointi menee nopeammassa tahdissa. Uuden infrastruktuurin myötä talous kehittyy voimakkaaksi ja pystymme osallistumaan globaaliin vuorovaikutukseen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Tutkija: Trumpin verouudistus iskisi nopeasti Suomeen

    2. 2

      Asuntomarkkinoille on tullut kokonaan uusi ryhmä – ja se on valmis maksamaan ”kohtuuttomankin” paljon

    3. 3

      Työhaastattelu tulossa? Näillä kysymyksillä teet vaikutuksen

    4. 4

      Minkä yhtiöiden lennoilla saa parasta ruokaa? Asiantuntija listasi 5 huippua

    5. 5

      Neljä hanketta, budjetit ylittyivät 50 % – ”Rakentaisin Olympiastadionin marmorista uudelleen”

    6. 6

      Takavuosien murheenkryynin etumerkki vaihtui plussaksi

    7. 7

      Pentagon hyväksymässä ”Kuningasorin” – superkopteri nostaa 12 tonnia ja maksaa kuin synti

    8. 8

      Luxemburg kiirehti Brexit-haaskalle

    9. 9

      Selvitysmieheltä koruton arvio valtion rakennushankkeista

    10. 10

      Sdp: Sote-uudistus houkuttelee lääkäreitä verosuunnitteluun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä neljä entistä Anttilan tilaa muuttuvat Tokmanneiksi

    2. 2

      Suomalaisten eläkkeissä isot erot – katso, paljonko kotikunnassasi saadaan

    3. 3

      Neljä hanketta, budjetit ylittyivät 50 % – ”Rakentaisin Olympiastadionin marmorista uudelleen”

    4. 4

      Näin sääntö-Suomen purkaminen on edennyt

    5. 5

      Asuntomarkkinoille on tullut kokonaan uusi ryhmä – ja se on valmis maksamaan ”kohtuuttomankin” paljon

    6. 6

      Tutkija: Trumpin verouudistus iskisi nopeasti Suomeen

    7. 7

      Minkä yhtiöiden lennoilla saa parasta ruokaa? Asiantuntija listasi 5 huippua

    8. 8

      Pentagon hyväksymässä ”Kuningasorin” – superkopteri nostaa 12 tonnia ja maksaa kuin synti

    9. 9

      Lähti pois kesken puheen – nobelisti kuittasi Stubbille eduskunnassa: "Alex, mihin sä lähdet?"

    10. 10

      Takavuosien murheenkryynin etumerkki vaihtui plussaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    2. 2

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    3. 3

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    4. 4

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    5. 5

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    6. 6

      Palkka duunissa 5300 e/kk – miksi tämä koulutus ei kiinnosta?

    7. 7

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    8. 8

      Palkittua kerrostaloa hehkutettiin ”laadukkaasta rakentamisesta” – useita kosteusvaurioita muutamassa vuodessa

    9. 9

      Mitä 250 000 eurolla saa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa? HS: Asunnot hyvin eritasoisia

    10. 10

      Suursijoittaja Rune Andersson myi kaikki osakkeensa: ”Tilanne on sairas”

    11. Näytä lisää