Todellinen Kiina-ilmiökasvaa osaamiskilpailussa

Julkaistu:

Halpa työvoima ei ole uhka ict-klusterille

Ollilan sunnuntaina television aamuohjelmassa esittämä näkemys liittyy Suomessa viime vuosina paljon käsiteltyyn Kiina-ilmiöön, joka vie suomalaisilta työpaikat halvan työvoiman maihin. Todellinen uhka tulee kuitenkin kehittyvien maiden erikoistumisesta Suomen vahvoille aloille niin Ollilan kuin Anne Brunilan vetämän valtioneuvoston globalisaatioraportinkin mielestä.

Tuoreissa globalisaatiota ja Suomen asemaa käsittelevissä selvityksissä tieto- ja viestintäalojen ict-klusteri nähdään Suomen vahvana potentiaalina, mutta samalla myös useiden muiden maiden kilpailupyrkimysten ensisijaisena kohteena.

Suomen pitkäaikainen kansainvälinen kilpailukyky voi rakentua vain sellaiselle toiminnalle, jonka tuottavuus on vahva, toteaa Brunilan raportti.

Raportin mukaan kansainvälinen vertailu osoittaa, että tuottavuudeltaan vahvoja alueita ovat Suomessa sekä perinteiset pääoma- ja raaka-ainevetoiset alat että uusista aloista lähinnä tieto- ja viestintäalojen klusteri.

Kiina-ilmiö vastaensimmäinen vaihe

Suomi ja Eurooppa kansainvälisessä työnjaossa -selvityksessä viitataan Aasian ja Itä-Euroopan maiden pyrkimyksiin nousta irti halvan työvoiman tarjoajan asemasta ja ryhtyä kilpailemaan erikoistuneilla alueilla.

– Erikoistumiskehitys koskee samalla tavalla kaikkia maita: kaikki pyrkivät lisäämään tuotantoaan ja työllisyyttään erityisesti nopean kasvun ja korkean teknologian aloilla, raportissa todetaan.

– Vielä 1990-luvun alussa uudet nousevat taloudet Aasiassa ja Itä-Euroopassa olivat erikoistuneet viennissään työvaltaisiin matalan osaamistason tuotteisiin. 1990-luvun lopulla tilanne on kuitenkin muuttunut. Sekä uusissa EU:n jäsenmaissa että Aasiassa suhteellinen etu on selvästi kulkemassa kouluttamatonta työvoimaa käyttävien ja matalan pääoman toimialoilta osaamisintensiiviseen suuntaan, raportti sanoo.

Sen mukaan Kiinan tilanne on muuttunut eniten, vaikka siellä edelleen matalan kustannustason alojenkin merkitys on suuri.

Suomen ja EU-maiden suhteellinen etu viennin erikoistumisesta on katoamassa. Tämä kiristää maailmankaupan kilpailua merkittävästi.

– Suomen osalta tämä näkyy jo tuoreimmissa käytettävissä olevissa kansainvälisissä vientitilastoissa, raportti sanoo.

Ict-klusteri elää vahvasti

1990-luvun räjähdysmäiset kasvuluvut on jäämässä ict-alan historiaan, mutta alan kasvutrendi jatkuu vielä vuosia - joskin kasvuvauhti vaihtelee alueittain merkittävästi.

Kasvun moottoreita on useita. Uudet monitoiminnalliset laitteet ja palvelut liitettyinä nopeaan tiedonsiirtonopeuteen sekä tietoturva vaativat merkittäviä investointeja syrjäyttäen nopeasti aikaisempaa teknologiaa.

Raportti muistuttaa, että useimmissa länsimaissakin ict:n käyttöpotentiaali on vielä pitkälti hyödyntämättä, erityisesti pk- ja julkisella sektorilla.

Toimiala siis porskuttaa eteenpäin, mutta raportin mukaan on epäselvää, ketkä selviytyvät voittajina tämän vuosikymmenen markkinoilla.

Teknologian sukupolven vaihdoksen myötä aiempi teknologiaosaamisen tuoma etumatka on pitkälti menetetty, raportti arvioi. Sen mukaan kansantalouden tasolla kilpailu käydään niiden maiden kesken, jotka pystyvät tarjoamaan houkuttelevimmat olosuhteet alan yrityksille.Raportit

Osaava, avautuva ja uudistuvat Suomi, Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportti. Ohjausryhmän puheenjohtaja, KTM:n ylijohtaja Anne Brunila. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja &pipe; 19/2004

Suomi ja Eurooppa kansainvälisessä työnjaossa - analyysi toimialojen ja klustereiden kilpailukyvystä. Jyrki Ali-Yrkkö, Raine Hermans, Ari Hyytinen, Maarit Lindström, Laura Paija, Mika Pajarinen, Pekka Ylä-Anttila, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja &pipe; 20/2004

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    3. 3

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    6. 6

      70-luvulla tehtiin kurjimmat talot – milloin parhaat?

    7. 7

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    8. 8

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    9. 9

      Jättilasku – nämä talot hajoavat ennen aikojaan

    10. 10

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    2. 2

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    3. 3

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    4. 4

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    5. 5

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    6. 6

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    7. 7

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    8. 8

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat?

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää