Euroalueen paras julkinen sektori Suomessa - valitettavasti?

Julkaistu:

Valtiovarainministeriön hallinnon kehittäjät julkaisivat pari vuosikymmentä sitten raportin, joka hieman poleemisesti väitti Suomessa olevan maailman paras julkinen sektori. Kansainväliset kilpailukykyraportit, viimeksi tämän vuotinen World Economic Forum asiallisesti todistavat samaa, koska kyse on nimenomaan hyvin toimivasta hallinnosta, julkisista palveluista ja infrastruktuurista. Kannaltamme harmittava takaisku, minkä myös tuore Globalisaatioraportti toteaa, on, että tästä huolimatta elintaso, työllisyys tai Suomen vetovoima ei ole erityisen kehuttava.

Toiminnallisten tulosten ohella myös julkinen talous on kansainvälisesti vertaillen terveellä pohjalla. Julkisen sektorin ylijäämä Suomessa oli vuosituhannen vaihteessa jopa seitsemän prosenttia suhteessa kansantuotteeseen. Ylijäämä on kuitenkin supistunut tasaisesti ja on enää noin kaksi prosenttia. Tämäkin on suurempi kuin muissa euromaissa, mutta silti se on hallitusohjelman tavoitetta pienempi ja pienempi kuin mitä kansainväliset järjestöt meille suosittelevat.

Pitäisikö meidän sitten olla ylpeitä muita maita paremmasta tilanteesta vai huolissamme siitä, että emme ole sittenkään tarpeeksi hyviä? Tai ehkä meidän pitäisi varsinaisesti huolestua siitä, että vertailumaat ovat kuralla sekä talouden että toiminnallisten tulosten suhteen?

Koko Eurooppaa vaivaa itse asiassa sama ongelma kuin Suomea, paperilla "kilpailukyky" on kohtuullisen hyvä, erityisesti julkisen sektorin palvelujen ja turvallisen sosiaalisen ympäristön ansiosta. Talouden kasvu vain ei toimi, mihin merkittävältä osin vaikuttavat hitaasti käynnistetyt rakenneuudistukset, korkea veroaste ja julkisen talouden epätasapaino. Saksa ja Ranska ovat näissä asioissa erityisen suurissa ongelmissa, mikä vaikuttaa koko euroalueen näkymiin. Keskeiseen asemaan ovat nousseet lyhyen aikavälin tasapainottomuudet, jotka vaikeuttavat myös pidemmän tähtäimen rakennepolitiikan uudistuksia.

EU:n perustamisasiakirjan mukaan julkisen sektorin alijäämä ei saa olla suurempi kuin kolme BKT-prosenttia. Jos tämä raja rikotaan, niin tarvitaan hyviä selityksiä tai poliittista muskelia, joita suurilla euromailla valitettavasti näyttääkin olevan. Periaatteessa liiallisista alijäämistä pitäisi seurata ennenpitkää sakot, joita ei ole kuitenkaan vielä määrätty, vaikka Saksa ja Ranska rikkoivat alijäämärajan jo vuonna 2003 ja liiallinen alijäämä näyttää jatkuvan tänä ja ensi vuonna. Vakaus- ja kasvusopimus puolestaan määrittää, että julkinen talous pitää olla tasapainossa tai hieman ylijäämäinen.

Suomi ja muutkin euromaat noudattivat kurinalaista finanssipolitiikkaa ennen euroon siirtymistä, jolloin kaikki maat myös selvittivät tämän riman ja yhteenlaskettuna julkisen sektorin alijäämä lähenteli nollaa, nyt yhteenlaskettu alijäämä lähentelee sallittua enimmäisrajaa.

Suomen kaltaisen hyvin käyttäytyvän maan on täysi syy olla pahoillaan siitä, että olemme joutuneet tarkkailuluokkaan, vaikka olemmekin luokan paras. Ongelmaa ei yhtään paranna se, että USA ja Japani ovat vielä suuremmissa ongelmissa julkisen talouden tasapainon kanssa. Myös useat uusista EU-maista joutuvat vielä käymään läpi tiukan lähentymisohjelman, ennenkuin niiden julkiset taloudet saavuttavat tarvittavan tasapainon.

Pitäisikö Suomen sitten ottaa mallia muiden maiden lipsumisista, kun Suomen hyvä esimerkkikään ei ole riittänyt kannustamaan ongelmamaita tekemään parannusta? Suomea on todella käyty katsomassa esimerkkimaana julkisen sektorin asioiden hyvästä hoidosta – tämä pätee esimerkiksi opetuksessa, sosiaaliturvassa ja myös finanssipolitiikassa ja hallinnossa.

Pelkästään vilkaisu ongelmamaiden tilanteeseen riittää vakuuttamaan siitä, että Suomen ehdottomasti kannattaa pysytellä kaidalla tiellä myös jatkossa. Velkaa on helppo tehdä, aluksi, mutta myös valtioiden täytyy varoa ylivelkaantumista. Suomen ja pohjoismaiden noudattama perinne ylijäämäisestä julkisesta taloudesta helpottaa olennaisesti julkisten palvelujen tasapainoista ja kestävää kehittämistä. Itse asiassa myös kansainväliset kilpailukykyvertailut toteavat tämän, koska kaikki pohjoismaat noteerataan nykyään varsin korkealle, vaikka välillä kireä verotus painoi luokituksia.

Maantieteellehän emme mitään mahda ja suuret kansainväliset markkinat ovat varsin kaukana. Tämä lienee keskeinen syy siihen, että teollisuustyöpaikat kasvavat pikemmin muualla kuin Suomessa. Suomi silti hyötyy kansainvälisen työnjaon kehityksestä, jos emme jää liikaa muistelemaan entisiä mainetekoja.

Suomen tulee pysyä kehityksessä mukana ja tämä koskee erityisesti julkista sektoria, jolta jatkossa vaaditaan entistä enemmän markkinoiden ja asiakkaiden huomioon ottamista sekä sopeutumista tiukkenevaan budjettirajoitukseen. Nämä vaatimukset eivät ole keskenään ristiriidassa – tehokkuutta nostamalla, keskittymällä olennaiseen ja karsimalla turhia toimintoja ainakin virkamiesten ikääntymiseen liittyvät uhkakuvat voidaan kääntää positiivisiksi mahdollisuuksiksi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Suomeenkin iskeneellä kiristysohjelmalla venäläiset juuret – ”Tosiaan on syytä huoleen”

    2. 2

      Posti perustelee jakelumuutosta – ”Suo siellä, vetelä täällä”

    3. 3

      Luksushotelli hylkäsi Trump-brändin

    4. 4

      Korealaisyritys maksamassa 880 000 euron lunnaat kiristäjille – tulos voi olla surkea

    5. 5

      Pihistääkö joku työpaikan kassasta tai varastosta? Tutkijat haluavat havaintosi

    6. 6

      Historiallinen paukku Googlelle – 2,42 miljardin euron sakot hakutulosten peukaloinnista

    7. 7

      Jopa tuhansien eurojen korvausvaatimukset säikyttävät vuokranantajia

    8. 8

      Laaja kyberhyökkäysaalto iski Suomeen – yrityksiltä vaaditaan lunnaita

    9. 9

      Suomalaisyritys nappasi miljoonadiilin Naton kanssa – ”Tykkimiehelle sotilasteknologia oli aika tuntematonta”

    10. 10

      Italian pankkien pelastaminen kuohuttaa – veronmaksajien pussille menon piti vaikeutua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Posti perustelee jakelumuutosta – ”Suo siellä, vetelä täällä”

    2. 2

      Jopa tuhansien eurojen korvausvaatimukset säikyttävät vuokranantajia

    3. 3

      Laaja kyberhyökkäysaalto iski Suomeen – yrityksiltä vaaditaan lunnaita

    4. 4

      Suomeenkin iskeneellä kiristysohjelmalla venäläiset juuret – ”Tosiaan on syytä huoleen”

    5. 5

      Yksityiskoneiden ”valtava kupla” puhkesi – hinnat romahtivat kolmessa vuodessa

    6. 6

      Tiesitkö tämän nousukaudesta ja sairastelusta? ”Ilmiö näkyy selvästi”

    7. 7

      Suomalaisyritys nappasi miljoonadiilin Naton kanssa – ”Tykkimiehelle sotilasteknologia oli aika tuntematonta”

    8. 8

      Luksushotelli hylkäsi Trump-brändin

    9. 9

      Valtava määrä kultaa myytiin yhdessä minuutissa – ”pulskasormisen muppetin tunnusmerkit”

    10. 10

      Harvinaisen ankea luku: Ansioiden nousu alhaisinta yli 50 vuoteen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    2. 2

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    3. 3

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    4. 4

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    5. 5

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    6. 6

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    7. 7

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    8. 8

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    9. 9

      Jos olen 18-vuotiaana miljonääri, en mene yliopistoon – yhdysvaltalaispoika löi uhmakkaan vedon vanhempiensa kanssa

    10. 10

      Posti perustelee jakelumuutosta – ”Suo siellä, vetelä täällä”

    11. Näytä lisää