Pörssissä salama iskee uudestaan

Julkaistu:

Kansanuskomuksen mukaan salamaei iske kahta kertaasamaan kohtaan. Pörssissä on toisin: suuret kurssi-muutoksetovat paljontavallisempia kuin markkina-uskomus olettaa.
Perinteisen rahoitusteorian ja salkunhoidon keskeiset oletukset menettävät nopeasti uskottavuuttaan, kun uusi rahoitustutkimus tuottaa entistä täsmällisempää tietoa markkinoiden luonteesta. Kyse ei ole vain oppiriidasta, vaan kaikenkokoisille sijoittajille keskeisestä kysymyksestä: kuinka suuri on osakemarkkinoiden riski?

Lukuisat uuden rahoitustutkimuksen tulokset osoittavat, että erittäin suuria kurssinousuja ja -laskuja sattuu paljon useammin kuin vanhan teorian mukaan pitäisi. Pelkästään parin viime vuosikymmenen suurimmat nousut ja laskut ovat lisäksi olleet niin rajuja, että niiden pitäisi yleisimpien riskienhallintamallien mukaan olla käytännössä mahdottomia.

Suomen ja maailman osakemarkkinoiden todellisista tuotoista löytyy aivan liikaa erittäin suuria nousuja ja laskuja, jotta markkinoiden yleiset tuotto- ja riskioletukset olisivat luotettavia.

Perinteisen oletuksen mukaan osaketuottojen vaihtelu noudattaa samaa Gaussin kellokäyrän mukaista normaalijakaumaa, jonka perusteella opettajat jakavat oppilailleen arvosanoja: suurin osa tuotoista on hyvin lähellä keskiarvoa ja suuria nousuja tai laskuja esiintyy hyvin harvoin.

Todellisuudessa osaketuotot eivät noudata normaalijakaumaa, vaan poikkeuksellisen suurina pidetyt kurssimuutokset ovat ennemmin tavallisia kuin epätavallisia, saati mahdottomia.

Osakemarkkinoiden ”epänormaalia” käyttäytymistä kuvaavista tutkimuksista tunnetuimpia lienevät rahoituskirjallisuuden myyntilistoille kohonneet Didier Sornetten Why Stock Markets Crash (Miksi osakemarkkinat romahtavat) ja Benoit Mandelbrotin ja Richard Hudsonin The (mis)Behavior of Markets (Huonosti käyttäytyvät markkinat).

Osakkeiden ja varainhoitopalveluiden kauppiaat esittävät sijoittaja-asiakkailleen mielellään laskelmia ja kuvioita osakemarkkinoiden pitkäaikaisista näkymistä.

Alkeellisimmillaan markkinanäkymät esitetään kauniisti ylös kaartuvana käyränä vailla minkäänlaista vihjettä ennusteen epävarmuudesta ja todellisten tuottojen vaihtelusta. Pahimmillaan pelkistävä ennuste perustuu vain muutamalta vuodelta väärin laskettuun keskituottoon.

Kehittyneempi versio esittää tuottonäkymät eri todennäköisyyksillä, jolloin yhden käyrän asemesta tulevaisuuden korkeuksiin kurottaa tuottojen vaihtelua kuvaava muutaman käyrän viuhka. Yleensä käyrät esittävät tuottojen vaihtelun valitulla todennäköisyydellä, jota kutsutaan myös luottamusväliksi.

Tuotto-odotuksille yleisesti esitetty 95 prosentin luottamusväli tarkoittaa, että ennusteen ulkopuolelle jäävillä kurssimuutoksilla on viiden prosentin todennäköisyys. Kun todennäköisyys perustuu virheellisesti tuottojen normaalijakaumaan, on suurten muutosten todennäköisyys todellisuudessa paljon suurempi kuin viisi prosenttia.

Ennusteen luottamusväli perustuu yleensä toteutuneiden tuottojen keskihajontaan ja 95 prosentin luottamusväli merkitsee tuottojen kahden keskihajonnan vaihtelua. Tämä kuitenkin edellyttää, että tuotot noudattaisivat normaalijakaumaa. Oikeilla markkinoilla näin ei ole, vaan erittäin suuria muutoksia tapahtuu ”liian usein” – ja ennusteet ovat harhaanjohtavia.

Keskihajonta on tilastotieteen peruskäsitteitä ja kuvaa pörssiesimerkissä tuottojen keskimääräistä vaihtelua keskiarvotuoton molemmin puolin.

Suomalaisosakkeiden päivätuottojen 30 viime vuodelta laskettu keskiarvo on 0,06 prosenttia ja tuottojen keskihajonta 1,34 prosenttiyksikköä. Ennusteissa yleinen 95 prosentin luottamusväli olettaa siis, että 95 prosenttia päivätuotoista poikkeaa 0,06 prosentista (kaikkien tuottojen keskiarvo) vähemmän kuin 2,68 prosenttiyksikköä (2x keskihajonta) suuntaan tai toiseen.

Normaalijakauma ei kuitenkaan toimi pörssissä, ja todellisuudessa pienimpien kurssimuutosten osuus on oletettua pienempi ja vastaavasti suurten muutosten osuus oletettua suurempi.

Jos vaikka yli kuuden keskihajonnan päivätuotot vastaavat sananparren salamaniskua samaan kohtaan, pitäisi sijoittajan normaalijakaumaa noudattavilla markkinoilla törmätä tällaiseen tapahtumaan kerran kahdessa miljoonassa vuodessa. Helsingin pörssissä aikaa salamaniskujen välillä on kulunut keskimäärin kaksi vuotta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    2. 2

      Seppälää haetaan konkurssiin

    3. 3

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    4. 4

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    5. 5

      Selvitys: Kiinan ja USA:n välinen kauppasota vahingoittaisi enemmän Kiinaa

    6. 6

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    7. 7

      Seppälässä vaarassa 270 työpaikkaa – ”Olemme kiitollisia pitkämielisyydestä”

    8. 8

      Helsingin pörssiin on tulossa taas uusi yhtiö

    9. 9

      Kurja kesäsää iski pahasti Seppälään – ”poikkeuksellisen onnistuneet” kululeikkaukset eivät auttaneet

    10. 10

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    3. 3

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    4. 4

      Seppälää haetaan konkurssiin

    5. 5

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    6. 6

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    7. 7

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    8. 8

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    9. 9

      ”Ultrahalvat” lentoyhtiöt voivat olla seuraava askel Euroopassa – konkurssit luultavasti jatkuvat alalla

    10. 10

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    8. 8

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    9. 9

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    10. 10

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    11. Näytä lisää