Länsi-Euroopan pitkä alamäki?

Julkaistu:

Saksassa, Ranskassa ja Italiassa on alkamassa vaalikausi, mikä tarkoittaa, että rakenneuudistusten aika on ohi.

Ironista kyllä, tämä saattaa merkitä hyviä uutisia niille, joiden mielestä Euroopan olisi ryhdyttävä edistämään maailmantalouden kasvua laajentamalla kotimaista kysyntäänsä.

Itse asiassa nykykäsityksen mukaan syy Ranskan kasvuvauhdin äskettäiseen kiihtymiseen kaksi kertaa Saksaa nopeammaksi on siinä, että ranskalaiset kuluttajat ovat lakanneet kantamasta huolta yhteiskunnallisista uudistuksista.

Heti kun Ranskan valtiovarainministeri Nicolas Sarkozy päätti jättää hallituksen ja ryhtyä kampanjoimaan puolueensa presidenttiehdokkuudesta, istuva presidentti Jacques Chirac heitti sikseen kaikki uudistussuunnitelmat, jotka saattaisivat herättää vastustusta äänestäjissä. Niinpä terveydenhuollon uudistukset ja eläkejärjestelmän edes osittainen uudistaminen saavat odottaa vielä muutaman vuoden.

Samanaikaisesti Kansainvälisen valuuttarahaston entisen johtajan Michel Camdessusin johtaman työryhmän hiljattainen raportti kasvun edellyttämistä rakennemuutoksista sai osakseen ay-liikkeen tavanomaiset vastalauseet.

Useimpia siinä esitetyistä perustelluista uudistuksista odottaa piakkoin sama unholaan vaipuminen kuin monia muitakin hyviä aikomuksia. Ranska palaa tavanomaiseen marssijärjestykseen.

Vaikutusvaltaisessa Die Welt -lehdessä äskettäin julkaistun kyselyn mukaan saksalaiset kotitaloudet ovat sitä vastoin maltillisemmalla mielellä: useimmat aikovat vähentää lomamatkailuaan – mikä ei tietenkään tarkoita työnteon lisäämistä, vaan ainoastaan sitä, että ihmiset viettävät joitakin monista palkallisista lomaviikoistaan kotona – ja lykätä suurempia hankintoja tuonnemmaksi.

Miksi? He ovat huolissaan eläkeuudistuksesta, terveydenhuoltojärjestelmän muutoksista ja uusista säädöksistä koskien oikeutusta työttömyyskorvauksiin.

Saksalaisten mieliala on kuitenkin varmasti lähiaikoina muuttumassa valoisammaksi, sillä myös liittokansleri Gerhard Schröder on valmistautumassa esivaaliin.

Hänellä saattaa olla jopa voitonmahdollisuuksia, sillä SDP on mielipidemittauksissa nousussa. Niinpä hänen puheistaan ovat kadonneet viittaukset uudistusten ajamisen tarpeellisuuteen.

Tämän seurauksena saksalaisten lähes vuosikymmenen ajan alhaisena pysytelleessä kulutuksessa saattaa vihdoinkin olla tapahtumassa kauan odotettu käänne.

Italiassa pääministeri Silvio Berlusconi odotti kolme ja puoli vuotta ennen kuin päätti ryhtyä toteuttamaan tärkeintä vaalilupaustaan, verojenkevennystä. Todelliset veronkevennykset edellyttävät kuitenkin myös menojen leikkaamista, ja koska vaalit häämöttävät vain vajaan vuoden päässä, uudistusten aika on mennyt ohi.

Huolestuneena menojen leikkausten mahdollisesti aiheuttamasta äänten menetyksestä Berlusconi on ehdottamassa alle 0,3 prosentin suuruisia veronkevennyksiä – jotka on lisäksi tarkoitus rahoittaa osittain muilla veroilla. Jos Saksaa vaivaa taantuma, on Italia puolestaan koomassa.

Nämä kokemukset opettavat meille jotakin. Eurooppalaiset eivät oikeastaan haluakaan uudistuksia, ja poliitikot ovat tästä hyvin tietoisia. Tai toisella tavoin ilmaistuna, erityisryhmien edut ovat juurtuneet niin syvälle ja niistä on tullut niin voimakkaita, että mikä tahansa uudistuspyrkimys törmää mahtavien eturyhmien vastustukseen.

Siksi vaalikampanjaansa käyvät poliitikot lupaavat mahdottomia: uudistuksia, jotka synnyttävät välitöntä vaurautta eivätkä maksa kenellekään mitään. Kun tämä – yllätys, yllätys – osoittautuu mahdottomaksi, he luopuvat uudistuksista kokonaan. Samalla he saavat aikaan vakavaa tuhoa, sillä eurooppalaiset ovat niin huolissaan uudistuksista, että jo pelkästään niiden toteuttamisen mahdollisuus saa heidät kavahtamaan.

Itse asiassa rakenteellisten uudistusten "paljon porua, vähän villoja" -tilanteeseen liittyy kaksi ongelmaa. Ensinnäkin se tekee kuluttajat levottomiksi ja painaa alas kysyntää. Toiseksi se jättää uudistuksia vastustaville eturyhmille kylliksi aikaa järjestäytyä ja ehkäistä kaikkinainen edistys uudistuspyrkimysten läpiviemisessä.

Poliittisesti menestyksekkäämpi strategia olisi järjestää niin sanottu "suuri pamaus": panna nopeasti toimeen laaja joukko uudistuksia, jotka murskaisivat erityisetuja puolustavan opposition ja jättäisivät tarpeeksi aikaa ennen seuraavia vaaleja, jotta äänestäjät pääsisivät kokemaan uudistuksista koituvan hyödyn.

Kun kuluttajat huomaavat esimerkiksi markkinoiden vapauttamisesta seuraavat edut, he tuntevat kenties saavansa riittävästi korvausta siitä, että heidän on työskenneltävä pidempään ennen eläkeikää. Kukaan Euroopan nykypoliitikoista tuskin kuitenkaan omaksuu tällaista strategiaa.

Tarkoittaako tämä, että Eurooppa – ainakin läntinen Manner-Eurooppa – on tuhoon tuomittu?

Ei välttämättä. Saksa, Ranska ja Italia ovat rikkaita maita. Ne pystyvät kustantamaan sivistyneen elämänmuodon vielä useiden vuosien ajan ilman uudistuksiakin.

Tosin niistä tulee lopulta köyhiä suhteessa toisiin, nopeammin kasvaviin talouksiin. Mutta kykenihän Argentiinakin kestämään lähes sata vuotta huonoa hallintoa, ennen kuin se vajosi per capita -tulotasoltaan maailman rikkaimpien valtioiden joukosta nykyiseen suhteellisen köyhyyden tilaansa.

Alberto Alesina on kansantaloustieteen professori Harvardin yliopistossa; Francesco Giavazzi on kansantaloustieteen professori Bocconin yliopistossa Milanossa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    2. 2

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    3. 3

      Patria aloittaa yt-neuvottelut – vähentää jopa 130 työntekijää

    4. 4

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    5. 5

      Työpaikkoja auki yhä enemmän, mutta tekijöitä ei löydy

    6. 6

      Äänekosken suuri biotuotetehdas käynnistyi

    7. 7

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    8. 8

      Kyberhyökkäys kävi kalliiksi varustamojätille: hintalappu satoja miljoonia

    9. 9

      Air Berlinin osia havitellaan monelta suunnalta – Ryanair syyttää Lufthansan suosimisesta

    10. 10

      Viking Line kohensi tulostaan – uusi katamaraani ei ole tuottanut odotetusti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    2. 2

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    3. 3

      Lakan jättisato johti poikkeukselliseen pyyntöön: Ostakaa marjaa ja myykää mahdollisimman halvalla

    4. 4

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    5. 5

      Työpaikkoja auki yhä enemmän, mutta tekijöitä ei löydy

    6. 6

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    7. 7

      Äänekosken suuri biotuotetehdas käynnistyi

    8. 8

      Asumistukiin palaa jo liki 2 miljardia vuodessa – summa uhkaa kasvaa lisää

    9. 9

      Suomalainen suosii lyhyttä lainakorkoa – onko taustalla kollektiivinen trauma?

    10. 10

      Saksa: EU saattaa asettaa autonvalmistajille kiintiöt sähköautoille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat?

    4. 4

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    5. 5

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    6. 6

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    7. 7

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    8. 8

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    9. 9

      Autoilija hämmästyi: Liikennevakuutuksen täysbonus nosti vakuutuksen hintaa

    10. 10

      Veturimiesten lakko kärjistyy – kuljetusalan liitot uhkaavat tukitoimilla

    11. Näytä lisää