Metsä kasvaa

Julkaistu:

Suomalaiset metsäyhtiöt ovat kansainvälistyneet ja siirtäneet tuotantoaan ulkomaille. Stora Enson toimitusjohtajan Jukka Härmälän mielestä Suomi elää tulevaisuudessakin metsistään.

Suomi on pieni maa, jolla on kokoonsa nähden suuret metsävarat. Vihreä kulta on rajallinen luonnonvara, jota ei täällä riitä metsäyhtiöiden tarpeisiin.

Kansan ei silti tarvitse olla huolissaan, alan teollisuudella on tulevaisuus kotimaassa.

– Metsäteollisuuden osaaminen on keskittynyt vahvasti Suomeen. Olemme alan edelläkävijöitä, vaikka bisnes onkin kansainvälistynyt. Metsäteollisuutta ei vain pidä enää tarkastella pelkästään Suomen näkökulmasta, sanoo Stora Enson toimitusjohtaja Jukka Härmälä.

Stora Enson pääkonttorissa Helsingin Katajanokalla Alvar Aallon kädenjälki vie väistämättä ajatukset menneeseen aikaan. Vanha aika palautuu ajoittain mieleen toimitusjohtaja Härmälän jämäkästä olemuksesta, jossa on aavistus perinteistä metsäpatruunaa.

Sitäkin enemmän hänessä on kansainvälisesti suuntautunutta bisnesajattelua.

– Aikanaan suurimmat metsäyhtiöt olivat Yhdysvalloissa, jonne metsäteollisuutta mentiin opiskelemaan. Nykyään maailman suurimpiin kuuluvia metsäyhtiöitä on Suomessa. Metsäteollisuuden osaaminen on Suomelle vientiartikkeli, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.

Härmälää vaikuttaa häiritsevän se tapa, jolla metsäklusteria on Suomessa vähätelty.

– Mielestäni on hyvin erikoista, että juhlapuheissa on pidetty tavoitteena metsäteollisuuden osuuden laskemista viennistä ja kansantaloudesta. Eihän metsäteollisuuden kasvu Suomessa ole pysähtynyt.

Metsäklusteri työllistää Suomessa yli 200 000 ihmistä ja vaikuttaa kansantalouteen suuresti. EU ja yhteinen valuutta ovat muuttaneet teollisuutta voimakkaasti. Kansallisista, sukujen omistamista metsäyhtiöistä on kasvanut kansainvälisiä suuryrityksiä.

– Suomalaisittain ajatellen suurin muutos on ollut devalvaatiotalouden loppuminen, mikä on tuonut vakautta markkinoille. Aikanaan sanottiin, että devalvoinnilla korjattiin metsäteollisuuden tekemiä virheitä. Se ei ole aivan väärin sanottu.

– Yhteisvaluutan aikana metsäteollisuuden keskeiseksi tavoitteeksi on tullut kannattavuuden ja taseen varjeleminen, jolla hallitaan suhdannevaihtelua.

Muutokset eivät ole vaikuttaneet metsäyhtiöiden merkitykseen kotimaisessa metsätaloudessa.

– Suomessa valmistetun paperin pääraaka-aine on suomalainen puu ja sitä ostetaan suomalaisilta metsänomistajilta. Tuskin missään muualla maailmassa puuraaka-aineen kokonaiskasvu on yhtä tehokkaasti käytössä kuin Suomessa. Metsänomistus takaa Suomessa vakaan tuoton.

Härmälä ei ole huolissaan siitä, että kansainvälinen kilpailu houkuttelisi metsäteollisuutta Suomesta pois. Täällä on poikkeuksellisen korkeatasoista puunjalostuksen ja metsäteollisuuden osaamista.

– Suomessa on valmistettava tuotteita, jotka kestävät puun korkean hinnan. Käytännössä tämä merkitsee jalostusasteen nostamista ja sellaisten tuotteiden valmistamista, joissa puun osuus on pienempi.

Suomessa tehtiin aikanaan valtavia investointeja metsäteollisuuteen. Tänne rakennettiin maailman uudenaikaisimpia paperikoneita. Härmälän mukaan investoinneissa ei tehty ylilyöntejä, vaikka puun korkea hinta Suomessa oli yleisesti tiedossa.

– Vanhaan aikaan metsäteollisuuden merkitys valuutan lähteenä oli Suomessa täysin ylivoimainen.

Eurovaluuttaan siirtyminen merkitsi metsäyhtiöille kilpailuasetelman muuttumista suhteessa niihin markkina-alueisiin, joissa kauppaa käydään dollareilla. Mitä heikompi dollari on suhteessa euroon, sitä vähemmän tulee metsäyhtiöille dollarikaupoista euroilla laskettuna rahaa kassaan.

– Paljon enemmän merkitystä on kuitenkin sillä, miten vahva euro vaikuttaa kansainvälisiin kauppavirtoihin. Vahva dollari suorastaan imi metsäteollisuuden tuotteita Euroopasta ja Kaakkois-Aasiasta Pohjois-Amerikkaan. Tämä osaltaan lisäsi Pohjois-Amerikan metsäteollisuuden ahdinkoa.

– Mielenkiintoista on ollut havaita, että paperin vienti Pohjois-Amerikkaan ei ole loppunut, vaikka dollari on heikentynyt.

Suurimmat muutokset metsäteollisuudessa tapahtuvat alan päämarkkina-alueella Yhdysvalloissa. Siellä paperikoneiden on annettu vanhentua, eikä niillä pian enää voida valmistaa riittävän korkealaatuista paperia yhtä kustannustehokkaasti kuin Euroopassa ja Aasiassa.

– Sijoittajien vaatimus maksimoida kassavirta on johtanut Yhdysvalloissa siihen, että tuotantokapasiteettia ei ole uusittu. Viime vuosien aikana siellä on suljettu noin sata paperikonetta. Yhdysvallat on maailman suurin paperimarkkina-alue. On täysin selvää, että sinne tarvitaan uusia koneita.

Stora Ensolla on Pohjois-Amerikassa yhdeksän tuotantolaitosta. Yhtiö on toteuttanut siellä runsaan kahden vuoden ajan kannattavuuden parantamisohjelmaa. Härmälä ei pidä mahdottomana ajatusta, että Stora Enso rakentaisi uuden paperikoneen Yhdysvaltoihin. Viimeksi yhtiö on avannut sellutehtaan Brasiliassa.

– Kyllä se hieman pidemmällä aikavälillä on ajankohtainen kysymys.

Yhdysvaltojen tilannetta huolestuttavampana Härmälä näkee Kiinan, jonne rakennetaan parasta aikaa erittäin suuria ja huippunykyaikaisia paperikoneita.

– Olen huolissani siitä, että Kiinaan rakennetaan uutta kapasiteettia näin nopeasti. Kiinan suuret koneet toimivat lähes täysin tuontipuulla, joten tuotannon pohja ei ole riittävän vakaa. Kiinassahan vasta istutetaan teolliseen käyttöön sopivia metsiä.

Stora Enso pyrkii viemään tuotantonsa puuvarojen äärelle. Yhtiö ei juuri osta sellua, vain keittää sen itse omissa tuotantolaitoksissaan.

– Eteläisen pallonpuoliskon puuvarojen vaikutus on vasta aivan viime aikoina kasvanut. Siellä pystytään valmistamaan laadullisesti erinomaista sellua täysin eri kustannustasolla. Stora Enso on lähtenyt mukaan tähän bisnekseen varmistaakseen kilpailukykynsä, Härmälä sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    2. 2

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    3. 3

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    4. 4

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    5. 5

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    6. 6

      Olvi kohensi tulostaan Suomen kehnosta säästä huolimatta

    7. 7

      Trumpin kommentit ja Barcelonan isku hermostuttavat markkinoita – dollari heikkeni

    8. 8

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    9. 9

      Työpaikkoja auki yhä enemmän, mutta tekijöitä ei löydy

    10. 10

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    2. 2

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    3. 3

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    4. 4

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    5. 5

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    6. 6

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    7. 7

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    8. 8

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    9. 9

      Työpaikkoja auki yhä enemmän, mutta tekijöitä ei löydy

    10. 10

      Patria aloittaa yt-neuvottelut – vähentää jopa 130 työntekijää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat?

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      Veturimiesten lakko kärjistyy – kuljetusalan liitot uhkaavat tukitoimilla

    11. Näytä lisää