Tupo vai ei?

Julkaistu:

Tätä kolumnia kirjoitettaessa tupoprosessi on edelleenkin niin sanotusti flirttailuvaiheessa: kumpikin osapuoli antaa ymmärtää, mutta kumpikaan ei ymmärrä antaa.

Vaikka tällainen teerenpeli onkin perinteisesti kuulunut tupoteatterin vakio-ohjelmaan, se kätkee tällä kertaa taakseen varsin syviä erimielisyyksiä keskeisissä asiakysymyksissä.

Näin ollen onnellinen loppu – jos sillä tarkoitetaan, että työmarkkinaosapuolet löytävät toisensa ja elävät onnellisena seuraavan kolmen vuoden ajan – on kaikkea muuta kuin kirkossa kuulutettu.

Ennalta katsottuna kinkkisin kiistakysymys on se, että työnantajapuoli haluaa luopua niin sanotusta solidaarisesta palkkapolitiikasta, joka tähän asti on taannut suhteellisesti suurempia palkankorotuksia alimmissa tuloluokissa.

Palkansaajapuolelle taas tällaiset vaatimukset ovat punainen vaate; kuuluuhan solidaarinen palkkapolitiikka suomalaisen työmarkkinajärjestelmän pyhiin lehmiin, joihin ei saa kajota edes nälkäkuoleman uhatessa.

Vertauskuvallisesti Suomen taloudella saattaa kuitenkin olla edessään nälkäkatastrofi varsin pian, ellei näitä pyhiä lehmiä – solidaarinen palkkapolitiikka ensimmäisenä niistä – uskalleta teurastaa.

Kuten sekä OECD:n että Evan hiljattain julkaistut raportit osoittavat, Suomen talouskasvu tulee lähitulevaisuudessa hiipumaan dramaattisesti ellei työttömyyttä pystytä alentamaan tuntuvasti ja työllisyysastetta vastaavasti nostamaan.

Suurin potentiaali uusien työpaikkojen luomiselle löytyy palvelusektorilta – edellyttäen, että palkkojen sallitaan heijastaa sektorin suhteellisesti alhaisempaa tuottavuutta. Selkokielellä sanottuna tämä tarkoittaa, että uusien työpaikkojen luominen palvelualoille suuremmassa mittakaavassa edellyttää pikaista luopumista solidaarisesta palkkapolitiikasta.

Samalla kannattaisi miettiä uudemman kerran, vastaako keskitetty sopimusjärjestelmä yleensäkään Emu-jäsenyyden ja yhä kiristyvän kansainvälisen kilpailun asettamia vaatimuksia. Keskitetyn järjestelmän suurimpana etuna on pidetty niitä suhteellisen maltillisia palkkaratkaisuja, joita sen avulla on saavutettu. Vaan miten onkaan asian laita tänä päivänä?

Emu-jäsenyyden viiden ensimmäisen vuoden, eli 1999–2003, yksityisen sektorin yksikkötyökustannukset kasvoivat Suomessa keskimäärin 2.2 prosenttia vuodessa verrattuna 1.5 prosenttiin euroalueella keskimäärin.

Vaikka ero saattaa vaikuttaa varsin pieneltä vuositasolla, se tarkoittaa kuitenkin, että Suomen suhteellinen kilpailukyky muihin Emu-maihin nähden on heikentynyt nelisen prosenttiyksikköä viiden vuoden aikana. Olosuhteissa, joissa kilpailukyky ei enää ole korjattavissa valuuttakurssipolitiikan avulla tällaista kehitystä ei selvästikään voi pitää kestävänä pidemmällä tähtäimellä.

Kannattaa tosin myös miettiä, mihin nykyisen järjestelmän vaihtaa. Todennäköisin vaihtoehto keskitetylle tuporatkaisulle olisi näillä näkymin liittokohtainen sopimuskierros.

Kansainväliset vertailut ovat kuitenkin osoittaneet, että toimialakohtaiset sopimusjärjestelmät ovat sekä työllisyys- että inflaatiokehityksen kannalta huonompia kuin täysin keskitetyt tai täysin yrityskohtaiset sopimukset. Jos tuposta luovutaan, kannattaisi siis siirtyä saman tien toiseen ääripäähän eli yrityskohtaiseen sopimusjärjestelmään. Valitettavasti aika ei vielä taida olla kypsä näin rohkealle linjamuutokselle.

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Åbo Akademin kansantaloustieteen ja tilastotieteen laitoksella.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Etlan tutkimusjohtaja: Palkkaneuvottelut ovat talouden akuutein riski

    2. 2

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    3. 3

      Seppälän konkurssimyynti alkoi aamulla – ”Jotenkin arvasi, että näin tässä lopulta käy”

    4. 4

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    5. 5

      Kaupankäynti Afarak Groupin osakkeella keskeytetty

    6. 6

      Töitä tarjolla, peruspalkka 1 700 €/kk – ja hakemuksia tulvii

    7. 7

      Norjan öljyrahaston arvo ylitti 1 000 miljardin dollarin rajapyykin ensimmäistä kertaa

    8. 8

      Näin Suomen talouskasvua on ennustettu tänä vuonna – maaliskuun luvuista tultu huimasti ylös

    9. 9

      Kommentti: Montako virkamiestä tarvitaan viemään läpi rautatieuudistus?

    10. 10

      VR:n pilkkominen etenee vähin äänin: puolen miljardin euron varainsiirto, Heliövaara ulos työryhmästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Töitä tarjolla, peruspalkka 1 700 €/kk – ja hakemuksia tulvii

    2. 2

      Seppälän konkurssimyynti alkoi aamulla – ”Jotenkin arvasi, että näin tässä lopulta käy”

    3. 3

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    4. 4

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    5. 5

      Pääministeri Sipilä: Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö

    6. 6

      Suomessa 3 500 autoa, Ruotsissa 50 000 – tästä syystä kaasuauto ei ole yleistynyt

    7. 7

      Fiva huolissaan kotitalouksien veloista – ja yleistyneestä asuntolainamuodosta

    8. 8

      Nordea tiedusteli erikoisella kirjeellä poliittista vaikutusvaltaa – epäilevä Tuomo, 75, ei aio vastata

    9. 9

      VR:n pilkkominen etenee vähin äänin: puolen miljardin euron varainsiirto, Heliövaara ulos työryhmästä

    10. 10

      Kommentti: Montako virkamiestä tarvitaan viemään läpi rautatieuudistus?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      5000 €/kk tienaava Tiina otti eron, osti huonekaluja ja auttoi työtöntä tytärtään – sitten alkoi synkkä kurimus

    3. 3

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    4. 4

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    5. 5

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    6. 6

      Tulot jopa 5000 e/kk, mutta rahat eivät silti riitä – näin hyvätuloinen suistuu köyhyyteen

    7. 7

      Nordea tiedusteli erikoisella kirjeellä poliittista vaikutusvaltaa – epäilevä Tuomo, 75, ei aio vastata

    8. 8

      Töihin peruskoulupohjalta ja ilman kokemusta, palkka jopa liki 4 000 €/kk – töitä on taas tarjolla

    9. 9

      Töitä tarjolla, peruspalkka 1 700 €/kk – ja hakemuksia tulvii

    10. 10

      Seppälän konkurssimyynti alkoi aamulla – ”Jotenkin arvasi, että näin tässä lopulta käy”

    11. Näytä lisää