Voiko öljyn korkea hinta olla hyväksi?

Julkaistu:

Öljyn maailmanmarkkinahinnat ylittivät 40 dollarin tynnyrihinnan viime kesän puolivälissä ja ovat sen jälkeen kohonneet yli 50 dollariin tynnyriltä. Öljyn nykyhinnat ovat edelleen vain kaksi kolmannesta Iranin vuoden 1979 vallankumouksen aikaisesta huipputasostaan, ja tulevaisuudessa öljyn markkinahintojen odotetaan putoavan ja vakiintuvan kenties 45 dollariin tynnyriltä. Öljyn nykyinen korkea hinta on kuitenkin saanut aikaan sen, että ennustajat ovat alkaneet jarrutella talouskasvuodotuksia.

Amerikkalainen talousennustaja Allen Sinai väittää öljyn korkeaa hintaa pysyväksi ilmiöksi. Sinain mukaan tämä vähentää pakostakin kasvua ja saattaa myös johtaa ydininflaation kiihtymiseen. Itse asiassa öljyn korkea hinta on Sinain mielestä merkittävin vaaratekijä sitten vuosien 2000–2001 pörssikuplan puhkeamisen.

Sinai ei ole mielipiteineen yksin. Jos öljyn hinta pysyy 40 dollarissa tynnyriltä, tällä ei oletettavasti ole juuri mitään vaikutusta maailman bruttokansantuotteen kasvuun lyhyellä aikavälillä. Jos öljyn hinta sen sijaan pysyy lähellä 60 dollaria tynnyriltä, kaikkien bruttokansantuotteen kasvuennusteiden voidaan olettaa laskevan prosentin vuodessa.

Öljyn korkea hinta on myös vaarassa hidastaa tuottavuuden pitkän aikavälin kasvua. Korkeiden – ja epävakaiden – öljyn hintojen vallitessa yritykset eivät niinkään investoi tuottavuuden lisäämiseen kuin joustavan energiankäytön ylläpitämiseen. Öljyn 40 dollarin tynnyrihinnan voidaan olettaa hidastavan maailman potentiaalisen tuotannon pitkän aikavälin kasvuastetta 0,1 prosentilla vuodessa. Öljyn maksaessa 60 dollaria tynnyriltä maailman potentiaalisen tuotannon pitkän aikavälin ”tasaisen” kasvuasteen voidaan sitä vastoin olettaa hidastuvan noin 0,3 prosenttia vuodessa.

Useimmat maailmantalouteen kohdistuvat iskut saavat meidät odottamaan, että keskuspankit ryhtyisivät toimenpiteisiin niiden vaikutusten tasaamiseksi. Kun yritysten investoinneista päättävät elimet muuttuvat varovaisemmiksi, odotamme Yhdysvaltain, Euroopan, Englannin ja muiden keskuspankkien alentavan korkotasoa lukujen kaunistamiseksi. Jos kuluttajat valtaa tuhlausvimma, odotamme maailman keskuspankkien nostavan korkotasoa ylikuumenneen rakennustoiminnan jäähdyttämiseksi ja tarvittavien varojen vapauttamiseksi, jotta niukkuuteen johtava inflaatio saataisiin ehkäistyksi.

Tämä taloudellinen logiikka ei kuitenkaan toimi öljyn hintojen noustessa. Vaikka korkeat öljyn hinnat näyttävät yritystoimintaan kohdistuvalta rasitukselta, joka supistaa kokonaiskysyntää, ne myös kiihdyttävät inflaatiota suoraan ja epäsuorasti.

Keskuspankit vastaavat kysynnän supistumiseen alentamalla korkotasoa ja inflaatio-odotusten lisääntymiseen korottamalla korkoja. Koska öljyn korkeat hinnat sekä alentavat kysyntää että kiihdyttävät inflaatiota, keskuspankit vastaavat tilanteeseen pidättäytymällä toimimasta. Öljyn korkeiden hintojen vaikutukset pääsevät näin vaikuttamaan koko talouden tasolla ilman maailman keskuspankkien tasoittavia toimia.

Erittäin pitkällä aikavälillä ei kuitenkaan ole niin selvää, että öljyn korkeat hinnat olisivat haitaksi koko maailmalle. Jos korkeat hinnat olisivat esimerkiksi seurausta verotuksesta, jonka avulla saatu hyöty jaettaisiin uudelleen öljyn kuluttajille, korkea hintataso olisi yksiselitteisen hyvä asia.

Tietenkin useimmat verot tuovat mukanaan huomattavia ”ylimääräisiä rasitteita”: niiden kustannukset ylittävät merkittävästi kerättyjen tulojen arvon siksi, että koko joukko potentiaalisia veronmaksajia pyrkii kiertämään ja välttelemään maksuja. Öljyn verottamisesta ei kuitenkaan aiheudu tällaisia ylimääräisiä rasitteita. Siitä koituu päinvastoin ylimääräisiä etuja. Siirtyminen energiaa säästäviin kulkuneuvoihin poistaa ruuhkia. Pyrkimykset leikata kustannuksia säästämällä energiankulutuksessa vähentävät saastumista. Korvaavien energialähteiden hinnannousu kannustaa tutkimaan muita energiateknologioita – tätä tutkimusta tarvitaan nykypäivänä kipeästi huomisen globaalin ilmastomuutoksen synnyttämiin ongelmiin vastaamiseksi.

Hyvin suunniteltu öljyvero supistaisi myös kysyntää ja vähentäisi tätä kautta öljyesiintymien sijaintipaikoilla maata omistaville tai hallitseville lankeavien satunnaisvoittojen mahdollisuuksia.

Vähän yli kymmenen vuotta sitten Bill Clintonin hallituksen valtiovarainministeri Lloyd Bentsen pyrki varmistamaan juuri tämän esittämällä niin sanottua ”BTU-veroa” Yhdysvaltain julkisen talouden alijäämän poistamiseksi.

Yhdysvaltain republikaaninen puolue ja Amerikan öljyinstituutti (API) tyrmäsivät ehdotuksen. Kymmenen vuotta myöhemmin öljyn hinnat ovat korkealla, mutta syynä tähän eivät ole hyvin suunnitellut verot sen enempää Amerikassa kuin muuallakaan. Siksi hinnannousu lisää öljyesiintymien omistajien satunnaisia voittoja sen sijaan, että se auttaisi parantamaan valtioiden julkista taloutta.

J. Bradford DeLong on kansantaloustieteen professori Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa ja Yhdysvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      VM: Hallituksen budjetti leikkaa pienituloisilta 37 euroa ja antaa hyvätuloisille 400 lisää – näin se tapahtuu

    2. 2

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    3. 3

      Seppälän konkurssimyynti alkoi aamulla – ”Jotenkin arvasi, että näin tässä lopulta käy”

    4. 4

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    5. 5

      Pääministeri Sipilä: Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö

    6. 6

      Norjan öljyrahaston arvo ylitti 1 000 miljardin dollarin rajapyykin ensimmäistä kertaa

    7. 7

      Maalämpö ei kannata joka talossa – ota nämä asiat huomioon

    8. 8

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    9. 9

      Metson ralli piti – Afarak kiisi puoli tuntia

    10. 10

      Suomessa 3 500 autoa, Ruotsissa 50 000 – tästä syystä kaasuauto ei ole yleistynyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    2. 2

      Pääministeri Sipilä: Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö

    3. 3

      VM: Hallituksen budjetti leikkaa pienituloisilta 37 euroa ja antaa hyvätuloisille 400 lisää – näin se tapahtuu

    4. 4

      Suomessa 3 500 autoa, Ruotsissa 50 000 – tästä syystä kaasuauto ei ole yleistynyt

    5. 5

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    6. 6

      Töitä tarjolla, peruspalkka 1 700 €/kk – ja hakemuksia tulvii

    7. 7

      Seppälän konkurssimyynti alkoi aamulla – ”Jotenkin arvasi, että näin tässä lopulta käy”

    8. 8

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    9. 9

      Kaupankäynti Afarak Groupin osakkeella keskeytetty

    10. 10

      Kommentti: Montako virkamiestä tarvitaan viemään läpi rautatieuudistus?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      5000 €/kk tienaava Tiina otti eron, osti huonekaluja ja auttoi työtöntä tytärtään – sitten alkoi synkkä kurimus

    3. 3

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    4. 4

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    5. 5

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    6. 6

      Nordea tiedusteli erikoisella kirjeellä poliittista vaikutusvaltaa – epäilevä Tuomo, 75, ei aio vastata

    7. 7

      Seppälän konkurssimyynti alkoi aamulla – ”Jotenkin arvasi, että näin tässä lopulta käy”

    8. 8

      Töitä tarjolla, peruspalkka 1 700 €/kk – ja hakemuksia tulvii

    9. 9

      VR:n pilkkominen etenee vähin äänin: puolen miljardin euron varainsiirto, Heliövaara ulos työryhmästä

    10. 10

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    11. Näytä lisää