Investointikannusteet nyt ja 1980-luvulla

Julkaistu:

Tasavaltaa hämmentää se, miksi yritykset eivät investoi Suomeen 1980-luvun tahtiin. Poliitikot olivat viime keväänä erityisen närkästyneitä verouudistuksen vastaanotosta yrittäjien keskuudessa. Lyhyt taloustieteellinen päättely olisi auttanut ymmärtämään yrittäjäkunnan kielteisen reaktion.

Tarkastellaan vakiintunutta osakeyhtiötä, joka ei luo lisäarvoa, vaan tuottaa juuri vaaditun ja jonka suomalaiset kotitaloudet omistavat joko suoraan tai sijoitusyhtiöidensä kautta. Ulkomaille tehdyt sijoitukset sallittiin kaikille vuodesta 1990 alkaen. Niiden pitkän aikavälin arvostustaso vastaa monien kansainvälisten tutkimusten mukaan hintavoittosuhdetta (PE-lukua) 15 eli 6,7 prosentin reaalista vuosituottoa ennen sijoittajien veroja. Täten Suomeen tehtävien investointien on tuotettava yhtiöveron jälkeen saman. Verouudistus vaikuttaa vain tuottovaatimukseen ennen yhtiöveroa.

Nykyjärjestelmä hyvittää yhtiöveron jaetun voiton osalta kokonaan Suomessa verotetuille omistajille. Tällaisten omistajien kontrolloima yhtiö on voinut alentaa Suomeen tehtävän investoinnin reaalituoton ennen veroa juuri 6,7 prosenttiin, joka siis vastaa omistajien osingon ja yhtiöveronhyvityksen summaa. Verojensa jälkeen Suomessa verotettu omistaja on saanut saman nettotuoton sekä kansainvälisistä osakesijoituksista että kotimaisista osingoista. Koska yhtiöveron hyvitys on tällaisten yhtiöiden osakkeissa kapitalisoitunut pörssikurssiin, osakkeensa myynyt on luovutusvoittoveron jälkeen saanut käteen saman kuin osingosta.

Yhtiöveron hyvityksen poistamisen takia Suomessa verotettujen omistama yhtiö joutuu nostamaan investointien reaalista tuottovaatimusta yli 9 prosenttiin, jotta se olisi 26 prosentin veron jälkeen reaalisesti vaadittava 6,7 prosenttia. Käytännössä se merkitsee lähes 10 prosenttia - meillähän verotetaan inflaation paisuttamia voittoja - eli verollisen tuottovaatimuksen nousua lähes puolella nykyisestä. Yrittäjien ärtymys on ollut aivan luonnollista. Jos yhtiö on listaamaton, sen investointien tuottovaatimus ei nouse, jos kontrolloiva osakkeenomistaja saa osingot 90 000 euron verovapausrajan puitteissa.

Investointien tuottovaatimuksen nousun takia yritykset investoivat vähemmän, saattavat jopa supistaa kotimaista toimintaansa ja jakavat osinkoina enemmän koko sen ajan, jonka sopeutuminen verouudistukseen vie niiltä. Investointien sopeuttaminen alkoi vähintäänkin kaksi vuotta sitten, jolloin yrittäjät tulivat tietoisiksi kaavaillusta muutoksesta, ja jatkuu ainakin ensi vuoden.

Millaiset olivat 1980-luvun tuottovaatimukset? Pääomien tuonti velan muodossa vapautui 1980-luvun puolivälissä. Suomalainen eläkerahakaan ei saanut sijoittaa ulkomaille, vaan se lainattiin hallinnollisella korolla yrityksille. Pankkiluottojen korkotaso oli myös pitkään säännelty. Lainakorko ei useimpina vuosina vastannut edes inflaatiota, minkä seurauksena rahastoitujen eläkerahojen reaalituotto oli negatiivinen. Siksi eläkemaksuprosenttia oli vähän väliä nostettava. Rahoitusmarkkinoiden avautuessa reaalikorko muodostui 1980-luvun puolivälissä hieman positiiviseksi. Ero nykypäivän yrityslainojen 3-4 prosentin reaalikorkoon oli kuitenkin valtaisa.

Verotus suosi investointien rahoittamista velalla. Investointien poistovauhti oli nykyistä paljon nopeampi, kehitysalueilla ja monina poikkeusvuosina täysin vapaa. Yritykseen takaisin investoidun voiton saattoi siten piilottaa verottomasti. Sitä kutsuttiin tulorahoitukseksi, mutta omistajia rasitti varallisuusvero, jonka takia yhtiöstä oli saatava tuloja. Yhtiöverokanta oli 60 prosenttia ja pääomistajien korkein veroaste osinkotuloista noin 70 prosenttia. Vaikka jaetut osingot olivat osittain vähennettävissä yhtiöiden verotettavasta tulosta, pääomistajat saivat jokaiselta yritykseen jätetyltä verotetulta bruttovoittomarkalta 80 penniä enemmän kuin jos he olisivat nostaneet sen osinkona. Tämä johtui siitä, että osakkeiden myyntivoitot olivat 5 vuoden omistusajan jälkeen verovapaita. Inflaatio pyöri, kun rahapolitiikan hoito oli täysin politisoitunut pankkivaltuuston ja Suomen Pankin poliittisesti nimitetyn johtokunnan takia. Alemmallakin virkakunnan tasolla oli rahapolitiikan kiivaita puolustajia. Jos voitot otti yrityksestä ulos, ne vei suurimmaksi osaksi verottaja ja loput söi inflaatio. Siksi ne oli investoitava jokaisessa yrityksessä kohteeseen, joka oli mahdollisimman hyvä suoja inflaatiota vastaan.

Pakkoinvestoinneista seurasi valtaisa tehottomuus. Osingonjakosuhde oli vain 6-9 prosenttia yhtiöiden tuloksesta ennen veroja. Tehottomuus purkautui lopulta pankkikriisin yhteydessä, mutta tuottavuuden kasvuvauhti oli alkanut nopeutua heti tuottovaatimuksen noustua ulkomaisen lainanoton vapautumisen yhteydessä.

Täydennysvero on osa 1990 käyttöön otettua yhtiöveron hyvitysjärjestelmää. Jos yhtiö jakaa osinkoja verottomista ulkomaisista osingoista, sen on maksettava veroa lisää, kunnes Suomeen maksetut verot vastaavat osinkojen yhtiöveron hyvitystä. Vaihtoehtoisesti konserni on voinut investoida ulkomaiset osingot Suomessa, jolloin niiden Suomessa verotetut tuotot ovat jaettavissa osinkoina ilman täydennysveroa.

Täydennysvero poistuu. Sen välttämiseksi suomalaisten konsernien ei tarvitse investoida enää Suomeen. Osinkoja voidaan jakaa jatkossa suomalaisille omistajille ilman Suomeen maksettuja veroja. Täydennysveron myötä kynnys perustaa ulkomainen tytäryhtiö poistuu myös sellaisilta suomalaisilta yhtiöiltä, joilla sitä ei vielä ole. Tämäkin vähentää investointeja Suomeen.

Kirjoittaja on professori ja taloustieteilijä

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Ovet potkittu rikki ja huoneissa lemmikkien jätöksiä – Miten välttyä vuokralaisen tuhoilta?

    2. 2

      Britannia teki historiallisen päätöksen: kieltää uudet bensiini- ja dieselautot

    3. 3

      Nokian osake kallistui ennen torstain tulosjulkistusta

    4. 4

      Asuntojen hintakehityksessä valtavat erot – onnekas omistaa hyvältä alueelta

    5. 5

      Matkailijat rynnivät Suomeen –”Ihmiset arvostavat luontoa ja elämyksiä”

    6. 6

      Kova autopäätös tulossa tänään – Britannia kieltämässä uudet bensiini- ja dieselautot

    7. 7

      Jos haluat matkustaa varman päälle: ”Älä jättäydy yhden kortin varaan”

    8. 8

      Huijari esittäytyy poliisiksi ja pyytää pankkitunnuksia – 5 karua tapaa, joilla vanhuksia huijataan

    9. 9

      Kommentti: Tulot nousivat tukien varassa – siivooja-Marian tarinan pitäisi herättää koko Suomi

    10. 10

      Vastaliike Amazonille – eurooppalaiset toimijat yhdistävät voimansa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asuntojen hintakehityksessä valtavat erot – onnekas omistaa hyvältä alueelta

    2. 2

      Kova autopäätös tulossa tänään – Britannia kieltämässä uudet bensiini- ja dieselautot

    3. 3

      Kommentti: Tulot nousivat tukien varassa – siivooja-Marian tarinan pitäisi herättää koko Suomi

    4. 4

      Britannia teki historiallisen päätöksen: kieltää uudet bensiini- ja dieselautot

    5. 5

      Pankki jättää huomioimatta kolmanneksen yli 60-vuotiaiden lainanhakijoiden tuloista – perustelee direktiivillä

    6. 6

      Huijari esittäytyy poliisiksi ja pyytää pankkitunnuksia – 5 karua tapaa, joilla vanhuksia huijataan

    7. 7

      Ovet potkittu rikki ja huoneissa lemmikkien jätöksiä – Miten välttyä vuokralaisen tuhoilta?

    8. 8

      Eikö Posti tiedä, kuinka paljon se säästää kirjeiden jakelua karsimalla?

    9. 9

      Jopa 400 000 asiakasta pankin tietoturvaloukkauksen kohteena

    10. 10

      Sijoittajat pettyivät: Tulosjulkistajien osakkeet halpenivat rajusti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso, oletko rikas vai köyhä – tämän verran keskimääräinen suomalainen omistaa

    2. 2

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    3. 3

      Katso, kuinka arvokas kesämökkisi voi olla – kuntalista kertoo hinnat eri puolilla Suomea

    4. 4

      Sulatejuustokiista! Ratsastaako Lidl tunnetun tuotemerkin maineella?

    5. 5

      Eläkkeelle ”armahdettu” Helena, 61, pettyi ostaessaan matkalippua: ”Olen täysin toisarvoisessa asemassa”

    6. 6

      Kommentti: Tulot nousivat tukien varassa – siivooja-Marian tarinan pitäisi herättää koko Suomi

    7. 7

      Tiedätkö, mitä omaisuudellesi tapahtuu? 10 tärkeää neuvoa, joilla turvaat oman ja läheistesi talouden

    8. 8

      1 200 euroa käteen ilman velvoitteita – huippuvirkamies lyttää perustulon: ”Nuorille karhunpalvelus”

    9. 9

      Pankilta ikävä yllätys espoolaismiehelle: kortti vanhenee yllättäen – ja todella huonoon aikaan

    10. 10

      Näin paljon rahaa suomalaisella on keskimäärin tilillä – löytyykö sinulta tämä summa?

    11. Näytä lisää