Investointikannusteet nyt ja 1980-luvulla

Tasavaltaa hämmentää se, miksi yritykset eivät investoi Suomeen 1980-luvun tahtiin. Poliitikot olivat viime keväänä erityisen närkästyneitä verouudistuksen vastaanotosta yrittäjien keskuudessa. Lyhyt taloustieteellinen päättely olisi auttanut ymmärtämään yrittäjäkunnan kielteisen reaktion.

Tarkastellaan vakiintunutta osakeyhtiötä, joka ei luo lisäarvoa, vaan tuottaa juuri vaaditun ja jonka suomalaiset kotitaloudet omistavat joko suoraan tai sijoitusyhtiöidensä kautta. Ulkomaille tehdyt sijoitukset sallittiin kaikille vuodesta 1990 alkaen. Niiden pitkän aikavälin arvostustaso vastaa monien kansainvälisten tutkimusten mukaan hintavoittosuhdetta (PE-lukua) 15 eli 6,7 prosentin reaalista vuosituottoa ennen sijoittajien veroja. Täten Suomeen tehtävien investointien on tuotettava yhtiöveron jälkeen saman. Verouudistus vaikuttaa vain tuottovaatimukseen ennen yhtiöveroa.

Nykyjärjestelmä hyvittää yhtiöveron jaetun voiton osalta kokonaan Suomessa verotetuille omistajille. Tällaisten omistajien kontrolloima yhtiö on voinut alentaa Suomeen tehtävän investoinnin reaalituoton ennen veroa juuri 6,7 prosenttiin, joka siis vastaa omistajien osingon ja yhtiöveronhyvityksen summaa. Verojensa jälkeen Suomessa verotettu omistaja on saanut saman nettotuoton sekä kansainvälisistä osakesijoituksista että kotimaisista osingoista. Koska yhtiöveron hyvitys on tällaisten yhtiöiden osakkeissa kapitalisoitunut pörssikurssiin, osakkeensa myynyt on luovutusvoittoveron jälkeen saanut käteen saman kuin osingosta.

Yhtiöveron hyvityksen poistamisen takia Suomessa verotettujen omistama yhtiö joutuu nostamaan investointien reaalista tuottovaatimusta yli 9 prosenttiin, jotta se olisi 26 prosentin veron jälkeen reaalisesti vaadittava 6,7 prosenttia. Käytännössä se merkitsee lähes 10 prosenttia - meillähän verotetaan inflaation paisuttamia voittoja - eli verollisen tuottovaatimuksen nousua lähes puolella nykyisestä. Yrittäjien ärtymys on ollut aivan luonnollista. Jos yhtiö on listaamaton, sen investointien tuottovaatimus ei nouse, jos kontrolloiva osakkeenomistaja saa osingot 90 000 euron verovapausrajan puitteissa.

Investointien tuottovaatimuksen nousun takia yritykset investoivat vähemmän, saattavat jopa supistaa kotimaista toimintaansa ja jakavat osinkoina enemmän koko sen ajan, jonka sopeutuminen verouudistukseen vie niiltä. Investointien sopeuttaminen alkoi vähintäänkin kaksi vuotta sitten, jolloin yrittäjät tulivat tietoisiksi kaavaillusta muutoksesta, ja jatkuu ainakin ensi vuoden.

Millaiset olivat 1980-luvun tuottovaatimukset? Pääomien tuonti velan muodossa vapautui 1980-luvun puolivälissä. Suomalainen eläkerahakaan ei saanut sijoittaa ulkomaille, vaan se lainattiin hallinnollisella korolla yrityksille. Pankkiluottojen korkotaso oli myös pitkään säännelty. Lainakorko ei useimpina vuosina vastannut edes inflaatiota, minkä seurauksena rahastoitujen eläkerahojen reaalituotto oli negatiivinen. Siksi eläkemaksuprosenttia oli vähän väliä nostettava. Rahoitusmarkkinoiden avautuessa reaalikorko muodostui 1980-luvun puolivälissä hieman positiiviseksi. Ero nykypäivän yrityslainojen 3-4 prosentin reaalikorkoon oli kuitenkin valtaisa.

Verotus suosi investointien rahoittamista velalla. Investointien poistovauhti oli nykyistä paljon nopeampi, kehitysalueilla ja monina poikkeusvuosina täysin vapaa. Yritykseen takaisin investoidun voiton saattoi siten piilottaa verottomasti. Sitä kutsuttiin tulorahoitukseksi, mutta omistajia rasitti varallisuusvero, jonka takia yhtiöstä oli saatava tuloja. Yhtiöverokanta oli 60 prosenttia ja pääomistajien korkein veroaste osinkotuloista noin 70 prosenttia. Vaikka jaetut osingot olivat osittain vähennettävissä yhtiöiden verotettavasta tulosta, pääomistajat saivat jokaiselta yritykseen jätetyltä verotetulta bruttovoittomarkalta 80 penniä enemmän kuin jos he olisivat nostaneet sen osinkona. Tämä johtui siitä, että osakkeiden myyntivoitot olivat 5 vuoden omistusajan jälkeen verovapaita. Inflaatio pyöri, kun rahapolitiikan hoito oli täysin politisoitunut pankkivaltuuston ja Suomen Pankin poliittisesti nimitetyn johtokunnan takia. Alemmallakin virkakunnan tasolla oli rahapolitiikan kiivaita puolustajia. Jos voitot otti yrityksestä ulos, ne vei suurimmaksi osaksi verottaja ja loput söi inflaatio. Siksi ne oli investoitava jokaisessa yrityksessä kohteeseen, joka oli mahdollisimman hyvä suoja inflaatiota vastaan.

Pakkoinvestoinneista seurasi valtaisa tehottomuus. Osingonjakosuhde oli vain 6-9 prosenttia yhtiöiden tuloksesta ennen veroja. Tehottomuus purkautui lopulta pankkikriisin yhteydessä, mutta tuottavuuden kasvuvauhti oli alkanut nopeutua heti tuottovaatimuksen noustua ulkomaisen lainanoton vapautumisen yhteydessä.

Täydennysvero on osa 1990 käyttöön otettua yhtiöveron hyvitysjärjestelmää. Jos yhtiö jakaa osinkoja verottomista ulkomaisista osingoista, sen on maksettava veroa lisää, kunnes Suomeen maksetut verot vastaavat osinkojen yhtiöveron hyvitystä. Vaihtoehtoisesti konserni on voinut investoida ulkomaiset osingot Suomessa, jolloin niiden Suomessa verotetut tuotot ovat jaettavissa osinkoina ilman täydennysveroa.

Täydennysvero poistuu. Sen välttämiseksi suomalaisten konsernien ei tarvitse investoida enää Suomeen. Osinkoja voidaan jakaa jatkossa suomalaisille omistajille ilman Suomeen maksettuja veroja. Täydennysveron myötä kynnys perustaa ulkomainen tytäryhtiö poistuu myös sellaisilta suomalaisilta yhtiöiltä, joilla sitä ei vielä ole. Tämäkin vähentää investointeja Suomeen.

Kirjoittaja on professori ja taloustieteilijä

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    2. 2

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    3. 3

      Alko: Suomalaiset siirtyneet laadukkaampiin juomiin

    4. 4

      Sairaanhoitajat skeptisiä: harva uskoo sote-uudistuksen onnistuvan

    5. 5

      Talvivaaran velkojien kärsivällisyys loppui: menot 400 000 euroa kuussa – ei tuloja

    6. 6

      Mallia Ruotsista – Finanssivalvonta harkitsee laina-aikojen rajoittamista

    7. 7

      Lindström setvii sotkua: Yksityiset yritykset eivät haastattele työttömiä

    8. 8

      Yksi kuva kertoo, miten asuminen kallistuu – näillä eläkeläisillä jo 44 % tuloista

    9. 9

      Ensimmäinen suomalainen peliyhtiö pörssissä takoi hurjat luvut

    10. 10

      Lahjontaa ja suhteiden hyväksikäyttöä – yli puolet kuntapäättäjistä todistanut väärinkäytöksiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    2. 2

      Onnibusin perustaja tarjoaa taksimatkaa jopa 2 eurolla – tällainen kyyti on luvassa

    3. 3

      Velkojat hakevat Talvivaaraa konkurssiin

    4. 4

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    5. 5

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    6. 6

      Talvivaaran velkojien kärsivällisyys loppui: menot 400 000 euroa kuussa – ei tuloja

    7. 7

      Uudessakaupungissa tapahtuu: ensin Mersut, nyt katkaravut

    8. 8

      Valuvatko verorahat soten takia pois Suomesta? Selvitimme, miten 3 terveysjättiä maksaa veroja

    9. 9

      Professori vertaa Sipilän hallitusta Trumpiin: ”Tulee sutta ja sekundaa, haukkua ja parkua”

    10. 10

      Onnibus irtisanoo 60 työntekijää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    2. 2

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    3. 3

      Kiinalainen verkkokauppa koukuttaa – Suvi, 28: ”Haluan, että minulle on koko ajan tulossa paketteja”

    4. 4

      ”Omat rahat menneet ja ehkä vieraatkin” – toimi näin, jos epäilet katalaa +44 -huijausta

    5. 5

      Wahlroos lahjoitti yli 60 miljoonan osakepotin perheenjäsenilleen – myi Sammon osakkeita yhden sentin hinnalla

    6. 6

      Uusi suomalainen nousi Forbesin miljardöörilistalle

    7. 7

      Bruce Oreck: Tätä Suomen suurinta ongelmaa Slush ja Supercell eivät ratkaise

    8. 8

      Autotehdas palkkaa yli tuhat – näin paljon he saavat palkkaa

    9. 9

      Sote-uudistus: Jopa 60 000 suomalaista voi saada tuhansia euroja kuukaudessa omaan käyttöön

    10. 10

      Onnibusin perustaja tarjoaa taksimatkaa jopa 2 eurolla – tällainen kyyti on luvassa

    11. Näytä lisää