Muutoksen hallinta edellyttääavointa keskustelua

Julkaistu:

Suomeen ei ole perinteisesti mahtunut kuin yksi totuus kerrallaan. Asioista ei osata keskustella, vaan keskusteluyritykset menevät inttämiseksi ja toisten ajatusten alasampumiseksi. Hyvä esimerkki suomalaisesta keskustelukulttuurista ovat pattitilanteeseen ajautuneet tulopoliittiset neuvottelut. Osapuolet ovat kaivautuneet syvälle omiin poteroihinsa, eikä asiallista keskustelua ainakaan julkisuudessa saada aikaan.

Yhtään paremmin ei ole toiminut pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus. Hallitus on kytkenyt ansiotuloverotuksen kevennykset tiukasti pitkäaikaiseen ja maltilliseen tuloratkaisuun. Hallitus ei ole tarkemmin määritellyt, millainen tuloratkaisu täyttää sen asettamat kriteerit veroalelle. Hallitus ei myöskään ole kertonut, miten suureen veroalennukseen se on valmis. Hallituksen toimettomuuden perusteella voi päätellä, ettei sillä ole mitään kiirettä saada ensi vuoden budjettilakeja eduskuntaan.

Hallituksen tavoitteena on luoda 100 000 uutta työpaikkaa ja nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin seuraavan hallituskauden loppuun mennessä. Näihin tavoitteisiin on todella pitkä matka, ja osa ministereistäkin on jo myöntänyt, ettei työpaikkatavoitteeseen päästä. Tavoitteisiin ei todella päästäkään, jos mikään ei muutu. Työllisyyden hoidosta on siirryttävä työllisyyden aktiiviseen parantamiseen.

Suomessa työttömyyttä on pyritty hoitamaan muun muassa työvoimakoulutuksella ja tukityöllistämisellä. Rahaa on palanut paljon, mutta tulokset eivät ole olleet rohkaisevia. Työvoimakoulutuksen järkevyyttä ovat arvostelleet sekä koulutuksessa olleet että työnantajat.

Muun muassa valtiovarainministeriön ylijohtaja Anne Brunila on esittänyt työvoimakoulutuksen remontoimista. Brunilan mielestä mallia voitaisiin hakea Tanskasta. Tanskan malli perustuu muun muassa siihen, että työttömyyskoulutuksen ja työttömyysturvan välinen kytkös on poistettu. Aikaisemmin Tanskassakin mentiin koulutukseen työttömyysturvan jatkumisen varmistamiseksi. Nyt työttömyyskoulutusta suunnitellaan vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Työelämän joustavuutta on lisätty niin, että palkankorotuksista, työajoista ja muista työehdoista sovitaan työpaikoilla. Irtisanomissuoja on alhainen, mutta työttömyysturva on suhteellisen kattava.

Tanskan malli on vain yksi esimerkki, miten työttömyydestä pyritään pääsemään eroon. Se ei välttämättä sovellu sellaisenaan Suomeen, mutta se on yksi malli keskustelun pohjaksi. Koska nykyinen malli ei toimi, muutoksia on tehtävä. Erilaisista vaihtoehdoista pitää pystyä keskustelemaan avoimesti.

Työttömyyden vähentäminen ja työllisyysasteen nostaminen ovat Suomen tulevaisuuden kannalta avainasemassa. Globalisaatio ja väestön ikääntyminen on sellainen yhdistelmä, josta ei vanhoilla konsteilla selvitä. Tulevaisuuden haasteista selviäminen edellyttää syviä rakenteellisia muutoksia. Muutosta ei voida pysäyttää, mutta sitä voidaan edes yrittää hallita.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    3. 3

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      70-luvulla tehtiin kurjimmat talot – milloin parhaat?

    6. 6

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    7. 7

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    8. 8

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    9. 9

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    10. 10

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    3. 3

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    4. 4

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    5. 5

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    6. 6

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    7. 7

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    8. 8

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat?

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    11. Näytä lisää