Kallista huvia

Julkaistu:

Viime perjantain Taloussanomat kertoi tasavallan presidentin Tarja Halosen olleen suorastaan huvittunut World Economic Forumin kilpailukykyraportin osakseen saamasta vähättelystä. Hänen mukaansa taustalla on suomalainen peruskriittisyys.

– Tutkimus ei voi olla hyvä, jos se ei ole kriittinen meitä kohtaan, Halonen totesi.

En voi sanoa jakavani Halosen huvia. Kilpailukykyraporttien kärkisija on laiha lohtu, jos se on täysin irti todellisuudesta. Mikä on sellaisen maan kilpailukyky, missä työttömyys hipoo kymmentä prosenttia ja väestö ikääntyy dramaattisesti lähivuosina?

Halosen mukaan Suomi on tehnyt aika paljon globalisaation asiantuntijoiden suosittamia kotitehtäviä, joilla vastataan globalisaation haasteisiin.

Ainoa globalisaatio, jonka täältä olen havainnut, on suomalaisyritysten toimintojen ja suomalaisen koulutetun työvoiman siirtyminen ulkomaille. Maamme ei edes vastavuoroisuuden nimissä kiinnosta ulkomaisia yrityksiä tai työntekijöitä.

Puhtaasti taloudellisesti ajateltuna Suomessa on yhä vähemmän houkuttimia koulutetuille ammattilaisille. Sen sijaan Lontoon kaltaiset taloudelliset keskittymät saavat enemmän kuin osansa myös suomalaisesta työvoimasta.

Viimeksi seurasin sukulaistyttöni työllistymistä Lontoossa. Hän on koulutukseltaan sisustusarkkitehti, jolla on muutaman vuoden työkokemus. Vajaa viikko kaupunkiin saapumisen jälkeen yksityinen työnvälitystoimisto oli järjestänyt useamman työpaikkahaastattelun. Seuraavalla viikolla hän aloitti jo uudessa työpaikassaan.

Lontoon huikeista vuokrista ja elinkustannuksista huolimatta hän pärjää täällä taloudellisesti paremmin kuin kotimaassa omassa asunnossaan. Sukulaistyttö on vain yksi esimerkki kymmenien tuhansien joukosta. Maailmalta löytyy alati kasvava joukko suomalaisia, joiden poissaolo osaltaan näivettää kotimaan hyvinvointia.

Pienessä maassa on jo lähtökohtaisesti vähemmän vaihtoehtoja työmarkkinoilla. Tilannetta ei kuitenkaan auta, jos työmarkkinat noudattavat muuta kuin kysynnän ja tarjonnan, eli viime kädessä työllistymisen logiikkaa. Vai miten on perusteltavissa tuottavuudesta irrallaan oleva palkkamalli, jolla tasa-arvoa haetaan pitämällä tuloeroja väkisin kurissa?

Työpaikkojen siirtyessä ulkomaille voi syyttävällä sormella osoittaa suuntaan jos toiseenkin, mutta peilistä katsominen harvemmin vahingoittaa.

Tarkkasilmäinen havainnoitsija voisi globalisaation ohella havaita taustalta samoja ongelmia, jotka ovat ylläpitäneet työttömyyden huippulukemissa kohta kymmenen vuotta ennätyksellisestä talouskasvusta huolimatta.

Aikaisempi kokemus on osoittanut, että edes lama ei ollut riittävä kimmoke suomalaisten palkkojen laskemiseksi työllisyyden nimissä. Silloin vauhtia haettiin perinteisellä devalvaatiolla, mutta euromaailmassa tämäkin poppakonsti on poissuljettu.

Juhlapuheissa ja vaalien alla yleisesti viitataan työmarkkinoiden kolmikantamallin vahvuuksiin. Olisiko nyt aika sopia työmarkkinoiden pelisäännöt rohkeasti uusiksi, jotta olisimme kilpailukykyisiä muutenkin kuin puhtaan ilman, turvallisuuden ja työntekijöiden koulutustason suhteen?

Mikäli poliittisen johdon huvituksesta voi mitään päätellä, tähän ei koeta polttavaa tarvetta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    2. 2

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    3. 3

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    4. 4

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    5. 5

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    6. 6

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    7. 7

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    8. 8

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    9. 9

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    10. 10

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    4. 4

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    7. 7

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    8. 8

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    8. 8

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    11. Näytä lisää