Tanskan malli pelasti tehtaan alasajolta

Julkaistu:

Vaikeuksiin ajautuneessa huonekalutehtaassa työnantaja ja työntekijät sopivat yhdessä työehtojen joustoista

Suomessa tupo-keskustelu käy kuumana, mutta samaan aikaan Tanskassa työnantajat ja ay-liike kehuvat kilpaa toisiaan ja yhdessä luomaansa mallia joustavista työmarkkinoista.

Molemmat osapuolet ovat sitä mieltä, että työehtojen paikallinen sopiminen, alhainen irtisanomiskynnys ja aktivoiva työllisyyspolitiikka takaavat tanskalaisyritysten kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa.

Tanskan mallin toimivuutta vakuuttavat yhteen ääneen myös tehtaanjohtaja Bo Quist Jacobsen ja pääluottamusmies Ove Serup Jegsen huonekaluvalmistaja Fritz Hansenin tehtaalla Lyngessä, Kööpenhaminan pohjoispuolella.

– Ilman yhdessä sovittuja joustoja koko tehdas olisi ehkä jouduttu ajamaan alas, miehet pohtivat tehdassalissa.

Tanskalaista huonekaluteollisuutta ovat viime vuodet riepotelleet matalasuhdanne ja itäisestä Euroopasta vyöryvä halpatuonti. Fritz Hansen valitsi vastalääkkeeksi tuotannon ulkoistamisen Puolaan, mikä tiesi henkilöstön rajuja vähennyksiä Tanskassa. Lyngessä oli vielä neljä vuotta sitten reilusti yli sata työntekijää, nyt enää nelisenkymmentä.

– Irtisanomiset eivät olleet helppoja. Joukossa oli kymmeniä vuosia yhtiön palveluksessa olleita. Selvitimme kuitenkin työntekijöille, miksi leikkaukset ovat välttämättömiä. Vaikeista asioista voitiin sopia keskustelemalla, ulosmarssit olisivat vain pahentaneet tilannetta, Jacobsen muistelee.

Irtisanotuille on löytynyt töitä

Väkeä vähentävän yrityksen velvollisuudet rajoittuvat Tanskassa siihen, että yrityksen on kustannettava halukkaille kahden viikon uudelleenkoulutus ennen työsuhteen päättymistä.

Jacobsenin mukaan työnantajan omaatuntoa lohduttaa hieman se, että matalan irtisanomissuojan vastapainoksi työttömyysturva on Tanskassa varsin korkea. Lisäksi uuden työpaikan löytymistä helpottavat työvoimaviranomaisten antama koulutus ja aktiivinen työpaikkojen tarjonta.

– Lähes kaikki irtisanotut ovat löytäneet uusia töitä. Viimeksi tänä aamuna kuulin eräästä 60-vuotiaasta entisestä työntekijästämme, joka oli saanut varsin kohtuupalkkaisen uuden työn, Jacobsen mainitsee.

Työajat joustavat tilauskannan mukaan

Jäljelle jääneen väen kanssa Fritz Hansen sopi työaikojen lisäjoustoista. Työmarkkinajärjestöjen sopimuksen mukaan työpaikoilla voidaan vapaasti sopia työaikojen pituudesta. Ainoa ehto on, että keskimääräisen viikkotyön määrä ei kohoa vuoden aikana yli 37 tunnin.

– Keväällä ja vuodenvaihteen molemmin puolin tilauksia on paljon. Silloin teemme pitkiä päiviä ilman ylityökorvauksia. Kesällä ja muina hiljaisina aikoina työpäivät ovat vastaavasti lyhyemmät, Jegsen selvittää.

Yrityksen taloudellisista vaikeuksista huolimatta työntekijöiden palkat eivät ole laskeneet. Työmarkkinajärjestöjen sopima minimipalkka tehdastyöstä on tänä vuonna 90,65 Tanskan kruunua (12,19 euroa) tunnissa, mutta Fritz Hansen maksaa tehdastyöntekijöilleen 154 kruunun tuntipalkan.

Paikallinen sopiminen vie paljon aikaa

Fritz Hansen sopii palkoista työntekijöiden edustajien kanssa kerran vuodessa. Jacobsenin mukaan osapuolet päättivät viime vuonna luopua henkilökohtaisten bonusten maksamisesta. Tulokseen sidottua yhteistä bonusosaa nostettiin vastaavasti.

– Henkilökohtaiset bonukset haittasivat työntekijöiden kiertoa eri työtehtävissä, sillä eri koneilla bonukset määräytyivät erilaisin perustein. Pelkäsimme aluksi työn tuottavuuden laskevan, mutta se pelko on osoittautunut turhaksi, Jacobsen sanoo.

Jacobsen myöntää, että työehtojen paikallinen sopiminen vie välillä paljon työaikaa. Hänen mukaansa työnantajaliiton koulutus antaa kuitenkin hyvät valmiudet neuvotteluihin. Pääluottamusmies Jegsen sanoo samaa ay-liikkeen koulutuksesta.

– Ehkä paikallinen sopiminen voi suomalaisesta tuntua hieman oudolta, mutta Tanskassa se on osa meikäläistä keskustelukulttuuria, Jacobsen sanoo.

Jacobsen myöntää, että kaikilla työpaikoilla keskusteluilmapiiri ei ole välttämättä yhtä hyvä kuin Fritz Hansenilla. Hänen mukaansa Tanskasta löytyy yrityksiä, joissa paikallinen sopiminen on neuvottelujen sijaan enemmänkin työnantajan sanelua.

Tanskan malliin ei muutospaineita

Fritz Hansenilla sovittavien työehtojen puitteet tulevat toimialakohtaisista sopimuksista, joita Tanskan työnantajien ja työntekijöiden liitot ovat tehneet 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Nykyinen sopimus on voimassa 2004–2007. Keskusjärjestöille jää tanskalaisessa järjestelmässä koordinoiva rooli.

– Pidämme huolen siitä, että eri alojen neuvottelut etenevät suunnilleen samassa aikataulussa, Työnantajien keskusjärjestön DA:n neuvottelupäällikkö Keld Burmølle sanoo.

Neuvottelut seuraavasta puitesopimuksesta alkavat syksyllä 2006. Paineita nykyisen mallin muuttamiseen ei Burmøllen mukaan ole.

– Tanskan mallin menestys perustuu siihen, että sekä työnantajat että työntekijät ovat sitoutuneet järjestelmään. Esimerkiksi työajoista ei säädetä lailla, vaan kaikki perustuu työmarkkinajärjestöjen keskinäisiin sopimuksiin, Burmølle perustelee.

Myöskään ay-liike ei kaipaa suuria muutoksia seuraavaan sopimukseen.

– Haluamme parantaa työttömien työllistymistä nykyistä tehokkaammalla koulutuksella. Työnantaja haluaisi myös leikata työttömyyskorvauksen määrää ja lyhentää sen saamisaikaa. Siihen emme aio suostua, osastopäällikkö Kim Knudsen Tanskan LO:sta sanoo.

Entä millaisia evästyksiä työmarkkinajohtajat saavat lattiatasolta? Tehtaanjohtaja Jacobsen ja pääluottamusmies Jegsen miettivät pitkään vastausta.

– Ei nyt kyllä tule mieleen muuta kuin muutamien yksityiskohtien hiomista, miehet tuumaavat.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    2. 2

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    3. 3

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    4. 4

      Pihlajalinna kohensi hieman tulostaan – toimitusjohtaja pettyi

    5. 5

      Käänne tapahtui: Viroon reissataan nyt enemmän kuin Ruotsiin

    6. 6

      Työpaikkoja auki yhä enemmän, mutta tekijöitä ei löydy

    7. 7

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    8. 8

      Äänekosken suuri biotuotetehdas käynnistyi

    9. 9

      Kyberhyökkäys kävi kalliiksi varustamojätille: hintalappu satoja miljoonia

    10. 10

      Suomalainen suosii lyhyttä lainakorkoa – onko taustalla kollektiivinen trauma?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    2. 2

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    3. 3

      Lakan jättisato johti poikkeukselliseen pyyntöön: Ostakaa marjaa ja myykää mahdollisimman halvalla

    4. 4

      Työpaikkoja auki yhä enemmän, mutta tekijöitä ei löydy

    5. 5

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    6. 6

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    7. 7

      Äänekosken suuri biotuotetehdas käynnistyi

    8. 8

      Asumistukiin palaa jo liki 2 miljardia vuodessa – summa uhkaa kasvaa lisää

    9. 9

      Ekonomisti yllättyi: Näin paljon Suomessa palkitaan lapsia arvosanoista

    10. 10

      Maailman rikkain mies teki salaperäisen lahjoituksen – peräti 4,6 miljardia dollaria

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat?

    4. 4

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    5. 5

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    6. 6

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    7. 7

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    8. 8

      Autoilija hämmästyi: Liikennevakuutuksen täysbonus nosti vakuutuksen hintaa

    9. 9

      Veturimiesten lakko kärjistyy – kuljetusalan liitot uhkaavat tukitoimilla

    10. 10

      Maailman rikkain mies teki salaperäisen lahjoituksen – peräti 4,6 miljardia dollaria

    11. Näytä lisää