Helsingin talouden tasapainotus on vielä kesken

Julkaistu:

Helsingin kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen julkisti 8.10. esityksensä kaupungin talousarvioksi vuodelle 2005 sekä taloussuunnitelman jaksolle 2006-2007. Julkistuksen uutinen oli se, että kaupungin talous on tasapainottumassa.

Valtiovallan leikkauksista vuonna 2001 liikkeelle lähtenyt talouskriisi on voimakkaiden sopeutustoimien seurauksena hellittämässä. Tästä huolimatta mihinkään ylioptimismiin ei pidä tuudittautua.

Helpotus näyttää monenkin mittarin mukaan jäävän lyhytaikaiseksi. Erityisesti terveydenhuollon tulevaisuuden trendit näyttävät erittäin suuria menolisäyksiä. Kuntien tulorahoituksen nykykeinot eivät tule jatkossa riittämään.

Helsinki ajautui talouskriisiin loppukeväästä 2001, kun eduskunta päätti siirtää vuositasolla 170 miljoonaa euroa helsinkiläisten kunnallisveroja muualle Suomeen.

Samaan ajankohtaan osui kaksi muuta kaupungin tulopohjaa merkittävästi heikentävää tekijää: kansantalouden yleinen suhdannetaantuma ja it-huumaan liittyneiden optiovoittojen lopahtaminen.

Näiden kolmen tekijän yhteisvaikutuksesta Helsingin kaupungin talous romahti vuonna 2002 tasapainotilasta 300 miljoonaa euroa miinukselle.

Summa vastaa käytännössä kolmen prosenttiyksikön kunnallisverotuottoa. Seurauksena oli välitön ja dramaattinen velkaantuminen. Vuoden aikana kaupungin lainat henkeä kohti nousivat 2,5-kertaiseksi.

Kriisi oli järkyttävän kova. Tarvittiin ripeitä toimia.

Kaupungin johto ja poliittiset ryhmät laativat yhteisymmärryksessä kahden vuoden säästökuurin.

Tarkoituksena oli vuosien 2003 ja 2004 aikana saavuttaa erittäin voimakkaiden meno- ja investointileikkausten kautta talouden tasapaino. Kolmantena vuonna, siis vuonna 2005, oli määrä palata normaaliuralle.

Menoleikkausten lisäksi ohjelmaan sisältyi kunnallisveroprosentin nosto 16,5 prosentista 17,5 prosenttiin. Yhtenä taustaoletuksena oli se, ettei valtiovalta toimillaan enää heikennä kaupungin taloutta siitä, mihin vuonna 2001 oli päädytty.

Menosäästöjä etsittäessä haluttiin, kiireestä huolimatta, löytää mahdollisimman paljon säästöjä hallinnon ja taustaorganisaatioiden toiminnan järkeistämisestä.

Tavoitteena oli minimoida varsinaiselle palvelutuotannolle aiheutettu haitta. Tätä varten kaupunginhallitus päätti perustaa organisaatiokomitean, joka vajaan vuoden tiiviin työskentelyn tuloksena saikin laitettua liikkeelle poikkeuksellisen suuria organisaatiouudistuksia.

Merkittävin näistä oli sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuudistus.

Talouden tasapainotusohjelma on tuottanut tulosta. Helsingin kaupungin toimintamenot olivat sekä vuonna 2003 että kuluvana vuonna kumpanakin alemmat kuin vuoden 2002 toteutuneet menot.

Tällainen menokehitys on ainutlaatuista suomalaisessa kuntataloudessa. Monista vaikeista leikkauspäätöksistä huolimatta vauriot ovat kokonaisuutena ottaen olleet pienemmät kuin etukäteen pelättiin. Sosiaali- ja terveysmenoja leikattiin vähemmän kuin muita toimialoja.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että vaikka kaupungin lisävelkaantuminen ollaan saamassa aisoihin, seisoo kaupungin talous edelleen eräiltä osin savijaloilla.

Helsingin Energian poikkeuksellisen suurta voittoa joudutaan käyttämään peruspalvelujen rahoitukseen. Kun energia-alan suhdanteet kääntyvät laskuun, joutuu kaupunki väistämättä uuden sopeutusohjelman eteen.

Kaiken kaikkiaankin helpotus on vain hetkellinen. Peruspalvelujen tuottaminen tulee jatkossa entistä kalliimmaksi. Suurimpana yksittäisenä syynä on suurten ikäluokkien tulo eläkeikään. Se merkitsee terveydenhoitopalvelujen tarpeen voimakasta kasvua. Samaan aikaan lääkkeiden hinnat nousevat ja tekniikka kehittyy entistä paremmaksi, mutta kalliimmaksi.

Myös sosiaalitoimessa on omat kasvupaineensa. Kuntatalouden rahoituksesta tulee entistä suurempi ongelma. Jo näköpiirissä olevana tulevaisuutena kuntien tulopohja on järjestettävä yhdessä valtiovallan kanssa uudelleen.

Se, mitä Helsinki voi tässä ja nyt itse tehdä, on jatkaa toimintojensa järkeistämistä. Turhia hallinnon portaita on purettava. Parempia ja tehokkaimpia tapoja tuottaa laadukkaita peruspalveluja on etsittävä.

Kirjoittaja on Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    3. 3

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    4. 4

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    5. 5

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    6. 6

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    7. 7

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    8. 8

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    9. 9

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    10. 10

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    3. 3

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    4. 4

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    5. 5

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    6. 6

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    7. 7

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    8. 8

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    9. 9

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    10. 10

      ”Ultrahalvat” lentoyhtiöt voivat olla seuraava askel Euroopassa – konkurssit luultavasti jatkuvat alalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    6. 6

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    7. 7

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    8. 8

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    9. 9

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää