Onko Euroopan unioni romahtamassa kasaan?

Julkaistu:

Mahdollisuus tulla hyväksytyksi EU:n jäseneksi oli Itä- ja Keski-Euroopan maille voimakas kannustin saattaa julkinen taloutensa tasapainoon - prosessi oli jossain määrin samankaltainen kuin Länsi-Euroopassa euron käyttöönoton aikoihin. Molemmissa tapauksissa alun edistyksen jälkeen maat ovat kuitenkin alkaneet osoittaa selviä poliittisen "uupumuksen" merkkejä: euroalueella vakaus- ja kasvusopimus on romahtanut ja Itä-Euroopassa budjettivajeet ovat alkaneet taas nousta.

Tsekin tasavallassa vaje hyppäsi viime vuonna 13 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä merkitsi kolminkertaista nousua suhteessa vuoden 1999 jälkeiseen tilanteeseen.

Vaikka tuohon summaan sisältyikin pankkien rakenneuudistuksen aiheuttama kertaluontoinen menoerä, tänä vuonna budjettivaje kohoaa jälleen yli 6 prosenttiin.

Puolassa vaje liikkuu niin ikään 6 prosentin tuntumassa, kun se vuonna 2001 oli vain 2,9 prosenttia.

Unkarissa budjettivaje on jälleen kasvamassa, kun se vuonna 2001 oli supistunut 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Myös Maltalla vaje on lähellä 10 prosenttia, mikä merkitsee 4 prosenttiyksikön kasvua vuodesta 2001.

Ainoastaan Baltian maat näyttävät pystyvän ylläpitämään vakaata finanssipolitiikkaa.

Prosessi ei monessakaan mielessä ole yllättävä: kun poliitikkojen ei enää tarvitse varautua EU:n vuosittaisiin raportteihin maansa edistymisestä - eikä näin ollen yhteisön ulkopuolelle jäämisen uhkaan - finanssipoliittinen lepsuilu muuttuu huomattavasti helpommaksi.

Kun euroalueen suurilla mailla, Ranskalla ja Saksalla, ei lisäksi ole varaa arvostella toisten maiden finanssipolitiikkaa, EU:n jäsenmaiden budjettivajeisiin ei kohdistu käytännössä minkäänlaisia kansainvälisiä pakotteita.

Pakotteet ovat itse asiassa osoittautuneet täysin hyödyttömiksi sen jälkeen, kun maa on päässyt EU:n jäseneksi, ja niiden asettaminen jäsenyyden hyväksymiskriteeriksi tulee olemaan äärimmäisen vaikeaa.

Kenties yllättävämpiä ovat ne näkyvät poliittiset takaiskut, jotka ovat kohdanneet maansa EU:hun johtaneiden maiden hallituksia. Jälleen kerran prosessi muistuttaa hämmästyttävästi sitä, mitä Länsi-Euroopan maissa tapahtui euron voimaantulon aikoihin.

Romano Prodin hallitus, joka oli kaikkien odotusten vastaisesti onnistunut luotsaamaan Italian Euroopan rahaliittoon, hajosi kolme kuukautta myöhemmin. Tsekin tasavalta, Puola ja Unkari ovat kaikki kokeneet hallituskriisin EU:hun pääsynsä jälkeen.

Keski- ja Itä-Euroopan maissa EU ei enää ole yhtä suosittu kuin ennen.

Uusien jäsenmaiden äänestysinto oli EU:n kesäkuisissa parlamenttivaaleissa kiusallisen laimea: se vaihteli Slovakian 17 prosentista Unkarin 38,5 prosenttiin.

Näiden maiden kansalaiset, jotka osallistuivat ensimmäisiin EU-vaaleihinsa, äänestivät paitsi huomattavasti alle yleiseurooppalaisen keskiarvon (joka on noin 47 prosenttia) jopa alle englantilaisen keskiarvon.

Tähän voidaan löytää kahdentyyppisiä syitä. Jäseniksi hyväksytyt maat kokivat, että yhteisöön pääsemiseksi niiltä vaadittiin huomattavia julkisen talouden sopeutuksia. Riippumatta siitä, olivatko nämä toimenpiteet kyseisille maille pitkällä aikavälillä edullisia, lyhyellä aikavälillä niiden poliittinen hinta oli kova.

Tätä "sopeutusväsymystä" - termillä kuvattiin Latinalaisen Amerikan maiden kokemusta talouden vapauttamisesta 1990-luvulla - lisää nyt tunne, ettei EU oikeastaan ollutkaan niin loistava kauppa.

Kaikkein näkyvintä on kenties ollut Länsi-Euroopan maiden kiihkeä pyrkimys suojella omia työmarkkinoitaan Keski- ja Itä-Euroopasta tulevaa siirtolaisuutta vastaan - hankauskohta, joka nousee säännöllisesti esiin kaikissa idän ja lännen poliitikkojen välisissä tapaamisissa.

Ei siis ihme, että Keski- ja Itä-Euroopan äänestäjät kokevat nyt saaneensa huonoa vastiketta hallituksilta, jotka veivät heidät EU:hun: vyönkiristystä, työmarkkinoita koskevia rajoituksia ja EU-säädösten pahamaineisia muureja. Seurauksena on ollut hallituksenvastainen reaktio ja EU:n asioihin kohdistuvan yleisen mielenkiinnon puute.

Kaiken Euroopan laajenemista koskeneen juhlinnan jälkeen vastassamme on siis varsin ennustettava joukko ongelmia.

Kaikesta (ulkopolitiikasta työmarkkinapolitiikkaan) eri mieltä olevien maiden "liitto", jonka jäsenten taloudelliset intressit ovat lisäksi erilaiset; laajalle levinnyt pettymys uusien jäsenmaiden äänestäjäkunnissa; perustuslakiuudistus, jonka tulevaisuus on epävarma; ja viimeiseksi kaikki ne tavanomaiset poliittiset kiistat, joita oman valtansa lisäämisestä ahnaasti taistelevat maat käyvät Brysselissä.

Alberto Alesina on kansantaloustieteen professori Harvardin yliopistossa

Francesco Giavazzi on kansantaloustieteen professori Bocconin yliopistossa Milanossa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    3. 3

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    4. 4

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    5. 5

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    6. 6

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    7. 7

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    8. 8

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    9. 9

      ”Ultrahalvat” lentoyhtiöt voivat olla seuraava askel Euroopassa – konkurssit luultavasti jatkuvat alalla

    10. 10

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    3. 3

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    4. 4

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    5. 5

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    6. 6

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    7. 7

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    8. 8

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    9. 9

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    10. 10

      ”Ultrahalvat” lentoyhtiöt voivat olla seuraava askel Euroopassa – konkurssit luultavasti jatkuvat alalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    6. 6

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    7. 7

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    8. 8

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    9. 9

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää