Itsetyytyväisyys pantiin kuriin armeijan opeilla

Julkaistu:

Puolustusvoimien syväjohtaminen leviää yrityksiin
Pitkään menestyneen yrityksen pahin vihollinen ei välttämättä ole kilpailija. Uhka voi piileskellä talon sisällä. Vaivan nimi on itsetyytyväisyys, ja se tahtoo levitä organisaatioon vastaansanomattomasti, jos sille ei panna stoppia.

Juuri tähän uhkaan havahtui Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja, kauppaneuvos Leo Laukkanen. Hän halusi eliminoida menestyksen tuomaa liikaa tyytyväisyyttä ja hyytymistä. Suur-Savolla on mennyt taloudellisesti vahvasti jo toistakymmentä vuotta.

Apuun löytyi Puolustusvoimien 1998 käyttöönottama uusi esimieskoulutusjärjestelmä, ns. syväjohtaminen.

– Menestyvälle yritykselle on haastava tehtävä päästä itsetyytyväisyydestä. Syväjohtaminen on vastaisku tälle jo ennakkoon, toimialajohtaja Anita Itkonen Suur-Savosta valottaa.

Mikkeliläinen, lähes 900 työntekijän Suur-Savo on niveltänyt syväjohtamisen toimintaansa jo vankasti.

Toinen on kooltaan aivan eri kaliiberia, 12 työntekijän jätekuljetusfirma RL-Huolinta, niinikään Mikkelistä.

– Yrityskoko ei ratkaise syväjohtamisen sopivuutta. Perusajatukset sopivat kaikille, vaikka yhden ihmisen yritykselle, sanoo RL-Huolinnan toimitusjohtaja Nina Rasola.

Syväjohtaminen on vallannut jo vankan sillanpääaseman yritysmaailmassa. Tähän mennessä yli 50 organisaatiossa on annettu tai annetaan syväjohtamisen valmennusta ja esimiesprofiileja on näissä yhteyksissä laadittu jo yli 1 000 henkilölle.

Niin Suur-Savo kuin RL-Huolinta saivat tartunnan syväjohtamiseen yrittäjien MBA-koulutuksessa Mikkelissä.

– Toimitusjohtajalla oli hakusessa johtamiskoulutusta ja tämä osui kohdalle, kertoo Itkonen.

Suur-Savo lähti toteuttamaan syväjohtamista keväällä 2003 ja heti laajalla rintamalla. Kaikki noin 80 kauppiasta saivat koulutusta. Tänä syksynä koulutuspiiri laajenee.

Tavoitteena on, että kaikki 200 esimiestehtävissä toimivaa saa koulutusta syväjohtamiseen. Myös koko henkilökunta on perehdytetty kolmen tunnin tilaisuudessa syväjohtamisen perusajatuksiin.

RL-huolinnasta syväkoulutuksen opinpenkillä on istunut vain toimitusjohtaja Nina Rasola. Hän ei lähtenyt karkottamaan itsetyytyväisyyttä, vaan yksinkertaisesti saamaan johtamiskoulutusta.

Hän johti yritystään ensin kaksi vuotta ilman aikaisempaa johtamiskokemusta ja -koulutusta.

– Isäni äkillisen kuoleman kautta minusta tuli perheyrityksemme toimitusjohtaja neljä vuotta sitten, Rasola kertoo.

Nyt takana on syväjohtamiskoulutuksen jälkeistä vetovastuuta kaksi vuotta.

– Koulutus on ollut minulle arvokas asia. Olen huomannut, että monet syväjohtamisen perusideat ovat hyvin lähellä omia ajatuksiani. Olen saanut tukea sille, että olen oikealla tiellä johtamisessani, Rasola kertoo.

Syväjohtaminen on ytimeltään vuorovaikutus- ja palautejärjestelmä. Sen tärkein työkalu on ns. ”profiili”, jonka esimies laatii itsestään ja jonka alaiset laativat esimiehestään.

– Eli mitä alaiset tuumivat esimiehensä johtamisesta ja käyttäytymisestä ja mitä esimies itse ajattelee omasta toiminnastaan, Itkonen kertoo.

Itkosen mukaan profiili on monelle esimiehelle haastava paikka. Ei ole aina helppoa kuulla suoraa arviota itsestä – varsinkin kun mielipiteet annetaan nimettömänä.

– Meillä on uskallettu antaa aika reipastakin palautetta, Itkonen sanoo.

Palaute on ollut oiva keino karistaa esimiehistä toimitusjohtaja Laukkasen kavahtamaa itsetyytyväisyyttä. Profiili muistuttaa terveesti kehittämisen ainaisesta tarpeesta, vaikka tilanne näyttäisi numeroiden valossa hyvältä.

Vastauksien perusteella laaditaan käyrästö, jonka muodoista näkee yhdellä vilkaisulla, ovatko esimies ja alai-set ”samalla aaltopituudella”. Mitä kauempana esimiehen ja henkilöstön käyrät kulkevat toisistaan, sitä erilaisempi on alaisten ja esimiehen näkemys tämän johtamisesta.

– Pojat näkivät minut parempana johtajana kuin olin itse arvioinut, Rasola muistelee ”profiiliaan”.

Itkonen on tyytyväinen siihen, että oma arvio ja alaisten arvio osuivat lähelle toisiaan.

Profiilin tarkoitus on käynnistää esimiehen kehittymisprosessi johtajana. Rasola pohtii parhaillaan toisen profiilin teettämistä itsestään. Siitä näkisi, onko hän kuljettajienkin mielestä kehittynyt johtajana asioissa, joita hän on tietoisesti petrannut itsessään ykkösprofiilin jälkeen.

– Jämäkkyyttä olen yrittänyt parantaa, Rasola sanoo.

Profiilien laadinta ei ole sujunut kitinöittä. Itkosen mukaan sen tarpeellisuudesta on keskusteltu Suur-Savossa. Kaikki esimiehet eivät ole olleet halukkaita muuttumaan.

Itkonen ei ole hätkähtänyt soraääniä.

– Muutosvastarintaa esiintyy aina normaalissa yrityksessä, hän kuittaa.

Sen sijaan henkilökunta on ottanut syväjohtamisen mieluusti vastaan.

– On tuhannen taalan paikka henkilöstölle, kun pääsee vaikuttamaan siihen, miten itseä johdetaan. Samalla henkilöstön työmotivaatio paranee.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    3. 3

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      70-luvulla tehtiin kurjimmat talot – milloin parhaat?

    6. 6

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    7. 7

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    8. 8

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    9. 9

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    10. 10

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    3. 3

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    4. 4

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    5. 5

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    6. 6

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    7. 7

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    8. 8

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat?

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    11. Näytä lisää