HIRVIÖvaivalmentaja

Julkaistu:

Huippu-urheilussa joukkueenvetäjä voimenestyä vähän aikaa huutamallakin,mutta yrityksissä tarvitaan valmentaja, sanovat yritykset PPA:n tutkimuksessa
Hyvin menestyvien urheiluvalmentajien joukossa on särmikkäitä ihmisiä, jotka hyppivät seinille, nöyryyttävät alaisiaan ja töksäytellen vinoilevat medialle. Vaikka tällaiset valmentajat ainakin toisinaan menestyvät erinomaisesti urheilussa, ei yritysjohtajien kannata ottaa mallia heistä.

Huippu-urheilu ja yritysmaailma näyttävät pikaisesti samanlaisilta, mutta niiden välillä on merkittäviä eroja, joiden pitäisi vaikuttaa johtamismalleihin.

Ensimmäinen tärkeä ero on aikajänteessä, jolla toimintaa kehitetään.

– Urheilussa maali on selkeästi mielessä ja se on lyhyen tähtäimen maali. Ei yrityksessä voi toimia niin, sanoo Hans-Henry Kvist konsulttiyhtiö Performance Power Associatesista eli PPA:sta.

Jääkiekkojoukkueen päävalmentajan päällimmäinen huoli ei ole, miten henkilöstön osaamista kehitetään parhaalla tavalla niin, että kasassa on viiden vuoden päästä huippuosaajien joukko.

Vielä vähemmän hänen pitää huolehtia, miten pelaajat jaksavat motivoitua 15 vuoden päästä, kun eläkeikä alkaa jo häämöttää mielessä.

Huippu-urheilussa tähtäin voi olla suunnattu tarkasti pari viikkoa kestäviin MM-kisoihin. Paljon puhutusta kvartaalitaloudesta huolimatta ainakin valtaosa yritysjohtajista katsoo asioita usean vuoden perspektiivistä.

Koska huippu-urheilussa asioita katsotaan kohtalaisen lyhyellä tähtäimellä, osapuolet sitoutuvat huonosti. Yritysten toiminta muistuttaakin huomattavasti enemmän junioriliikuntaa kuin huippu-urheilua.

– Yrityksissä on ”kaikki pelaa”-järjestelmä. Useimmilla esimiehillä ei ole mahdollisuutta valita, ketä kuuluu joukkueeseen, sanoo Kvist.

Yritykset eivät voi urheilujoukkueiden tapaan ostaa ketä tahansa ja uhata potkuilla puolen vuoden päästä, jos maaleja ei ala syntyä.

Huippu-urheilu on myös varoittava esimerkki siitä, mihin ihmisten ”osta- ja myy”-politiikka johtaa. Jos työnantaja hakee vain lyhyen tähtäyksen hyötyä, alkavat myös työntekijät hakea sitä. Huippu-urheilijat vaihtavat seuraa heti, kun kilpailija vilauttaa hieman suurempaa setelinippua. Tavoitteena ei ole auttaa joukkuetta menestymään ensi vuonna, vaan päästä itse nuorena ja rikkaana eläkkeelle.

Tärkeä ero huippu-urheilun ja yritystoiminnan välillä on myös siinä, että urheilussa tavoitteet ovat huomattavasti yksinkertaisemmat kuin yrityselämässä. Urheilussakin näkemyseroja voi olla strategiasta, mutta ei niinkään itse tavoitteesta.

Yrityksissä tavoitekonfliktit ovat arkipäivää ja pahimmillaan huonosti viestityn strategian voi jokainen työntekijä ymmärtää omalla tavallaan.

Perinteisen teollisuuden aikakaudella yritykset kestivät paremmin tavoitekonflikteja ja epäselvyyttä strategiasta.

Kun palvelusta on tullut yhä tärkeämpi kilpailutekijä myös teollisuudessa ja kilpailu on koventunut, täytyy eturintamassa olla ymmärrystä siitä, mitä ollaan tekemässä.

Yrityksissä ei ole aikaa hissipäälliköille, jotka käyvät yläkerrassa kysymässä johdon kantaa asiakkaan kysymykseen.

Siksi yrityksen valmentajan yksi tärkeimpiä tehtäviä on kertoa tavoitteista ja strategiasta niin usein, että asia alkaa muistuttaa jo jankkaamista.

Viestinnän tärkeys nousi kirkkaasti esiin PPA:n haastattelemissa 17 suomalaisyrityksessä, jotka kaikki olivat menestyneet erinomaisesti Talouselämä-lehden tulosanalyysissä vuosina 1997–2002.

Löydös oli selvä. Näissä yrityksissä tavoitteet ovat kristallinkirkkaita ja niistä viestitään kattavasti henkilökunnalle, sanoo Arto Miekkavaara PPA:sta.

Monet yritysjohtajat ovat siis oivaltaneet valmentamisen ytimen; kovassa kilpailussa esimiehen täytyy valtuuttaa alaisensa tekemään asioita.

Ja henkilöstön voi valtuuttaa vain, kun ihmiset tietävät strategian ja tavoitteet.

Yrityselämän urheilua pidempi aikaperspektiivi, monimutkaisempi tavoitemaailma ja suurempi sitoutumistarve vaativat yritysjohdolta enemmän valmentajantaitoa kuin maajoukkuevalmentajalta.

– Maajoukkuevalmentaja saa käyttöönsä lähes valmiit huippuammattilaiset. Ei hän enää juurikaan kehitä heidän osaamistaan, vaan joku muu on kasvattanut huiput, sanoo PPA:n Eeva-Maria Poutanen.

Aito valmentaminen on kuitenkin haastava tehtävä esimiehille. Monissa yrityksissä vain pieni osa esimiesten ajasta menee alaisten kehittämiseen.

Valmentaminen edellyttäisi aitoa ihmissuhdetta, jossa asiat tapahtuvat yhteistyössä. Molempien pitäisi kuunnella toisen mielipidettä eikä vain syöttää omia valmiita vastauksia.

Oleellista olisi luottaa toisen osaamiseen.

– Monet eivät uskalla antaa ihmisten tehdä asioita. Esimies delegoi ja mikromanageeraa sen sijaan, että loisi joukoille valmiuksia toimia, sanoo Arto Miekkavaara.

Valmentamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa menestysreseptiä. Kestävään menestykseen päässeet yritykset näyttävät kuitenkin käyttävän paljon aikaa siihen, että henkilöstön kehittäminen palvelee strategisia tavoitteita.

Menestyvissä yhtiöissä mietitään perusteellisesti, mitä osaamista strategian toteuttamisessa tarvitaan. Johto myös keskustelee strategiasta ja osaamisesta tiivisti henkilöstön kanssa.

Menestyjät asettavat tavoitteet korkealle, mutta samalla ne kuitenkin hyväksyvät epäonnistumisia.

Menestyjäyrityksissä pyritään rakentamaan oppimista tukeva ilmapiiri. Kehityskeskusteluissa asetetaan tavoitteita ja suorituksia myös arvioidaan.

Myös esimiesten toimintaa täytyy arvioida mahdollisimman avoimesti. Tämä on tärkeää sekä organisaation että esimiesten itsensä kannalta.

–  Haastattelemamme huippujohtajat tunsivat itsensä. Heillä oli terve kuva omista vahvuuksistaan, johon he toimintansa rakensivat, sanoo Hans-Henry Kvist.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Oletko superduunissa vai ongelmatyössä? Kysely paljastaa parhaat ammatit – katso lista

    2. 2

      Näitä töitä te-toimisto välittää ”tiskin alta” – katso 20 ammatin lista

    3. 3

      Metalliliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Per-Erik Lundh on kuollut

    4. 4

      Mullistus Suomen käteisautomaateilla: pankeille luvassa merkittävästi lisää kuluja – ilmaiset nostot vaarassa

    5. 5

      Asuntokaupan piti vetää, mutta katsopa rivitaloja – kolme syytä selittää heikompaa myyntiä

    6. 6

      Outokumpu kellutti pörssiä

    7. 7

      Vannetukku teki rikosilmoituksen Nokian Renkaista

    8. 8

      Suomi luopui omasta järjestelmästä: eroaminen eurosta vaikeutui huomattavasti – kaikki maksut kulkevat EKP:n kautta

    9. 9

      Pauligin päällikkö: ”Hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän

    10. 10

      Delta Auton ja Kia Motorsin asentajat menevät lakkoon ensi yönä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näitä töitä te-toimisto välittää ”tiskin alta” – katso 20 ammatin lista

    2. 2

      Kommentti: Päättäjät hehkuttavat Ahvenanmaan työllisyysihmettä – oikeasti sen kustantaa muu Suomi

    3. 3

      Mullistus Suomen käteisautomaateilla: pankeille luvassa merkittävästi lisää kuluja – ilmaiset nostot vaarassa

    4. 4

      Vannetukku teki rikosilmoituksen Nokian Renkaista

    5. 5

      Asuntokaupan piti vetää, mutta katsopa rivitaloja – kolme syytä selittää heikompaa myyntiä

    6. 6

      Suomi luopui omasta järjestelmästä: eroaminen eurosta vaikeutui huomattavasti – kaikki maksut kulkevat EKP:n kautta

    7. 7

      Trump uhkaa hallinnon sulkemisella, jos Meksikon muuria ei rakenneta

    8. 8

      Pauligin päällikkö: ”Hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän

    9. 9

      Tutkimus: Ihminen alkaa inhota työtään 35-vuotiaana

    10. 10

      Metalliliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Per-Erik Lundh on kuollut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Näitä töitä te-toimisto välittää ”tiskin alta” – katso 20 ammatin lista

    5. 5

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    8. 8

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    9. 9

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    10. 10

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    11. Näytä lisää