Voittojen häviämättömyyden laki

Julkaistu:

Vuonna 1997 norjalainen professori Espen Andersen julkaisi paljon siteeratun artikkelin, jossa hän vertasi digitaalisen liiketoiminnan strategioita Tetris-peliin.

Ajatuskulun mukaan it-yrityksen on jatkuvasti poimittava ajassa liikkuvia uusia teknologioita ja ideoita ja integroitava ne aukottomasti omaan tuote- tai palvelupalettiinsa niin kuin Tetriksen pelaaja tekee ilmasta putoileville palikoille.

Voitot rapautuvat

Kun jokin tuote tai palvelu on valmis, kilpailijat huomaavat menestyksen ja kopioivat ideat nopeasti. Markkinoille tulevien standardoitujen komponenttien myötä teknologia muuttuu kulutustavaraksi, ja alkuperäisen valmistajan voitot rapautuvat.

Tässä vaiheessa tuote putoaa pelistä pois kuin Tetris-pelin valmis vaakarivi. Kun se ei enää tarjoa kilpailuetua, yritys voi ulkoistaa sen valmistuksen tai myydä sen pois keskittyäkseen uusien innovaatioiden luontiin.

Kun prosessi vielä koko ajan nopeutuu Tetriksen tavoin, vain vikkelimmät yritykset pärjäävät tässä ennakoivan soveltamisen pelissä. Yritys, joka ei pysty uusimaan menestystään, poistuu itse markkinoilta esimerkiksi tulemalla ostetuksi.

Tetris-malli on vuosien mittaan muuttunut yleisesti hyväksytyksi mantraksi. Esimerkiksi verkkolaitevalmistaja Cisco Systems on taannut kasvunsa ostamalla jatkuvasti uusien verkkoteknologioiden kehittäjäfirmoja ja ulkoistamalla valmistusta ja myyntiä.

Harvard Business Schoolin professori Clayton M. Christensen on kuitenkin hiljattain palannut teemaan.

Christenseninkin mukaan tuote antaa valmistajalleen parhaat voitot siinä vaiheessa, kun se ei vielä ole "valmis" eikä edes toimi kunnolla. Silloin se vielä perustuu valmistajansa omiin teknologioihin antaen käyttäjälleen jotain, mihin kilpailijat eivät kykene. Tuotteen kypsyessä ja tekniikan standardoituessa halpakopiot ilmestyvät markkinoille.

Voitot siirtyvät toisille

Christensen kuitenkin huomauttaa, että voitot eivät katoa minnekään, ne vain siirtyvät arvoketjussa toisaalle. Parhaat voitot voikin nyt tehdä alihankkija, joka tuottaa standardikomponentteja itse kehittämällään menetelmällä niin alkuperäiselle valmistajalle kuin sen kilpailijoillekin.

Jos Christensenin hypoteesi voittojen häviämättömyydestä pitää paikkansa, sokea ulkoistaminen voi myös ehkäistä kasvua, jos tulevaisuudessa voittoja generoivista toiminnoista hankkiudutaan eroon. Liikkeenjohdon tulisi päinvastoin pyrkiä ennakoimaan, mitkä toiminnot arvoketjussa ovat kulloinkin tuottavimpia. Näitä toimintoja se voisi joko kehittää oman yrityksen puitteissa tai hankkia ostamalla pienempiä toimijoita.

Ajatuksesta sopisi keskustella myös Suomessa. Vastalääkettä Kiina-ilmiölle?

Kirjoittaja on it-konsultti ja Kwayyis International Oy:n toimitusjohtaja. Sähköposti: pertti.hamalainen@kwayyis.fi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    6. 6

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    7. 7

      Onko Nordean tulo riski? Jyrki Katainen: EU:n talletus­suojakysymys näyttäytyy Suomessa toisessa valossa

    8. 8

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    9. 9

      Valmetin tehtaalla 370 työntekijää lakkoon – johtaja: sain listan vaatimuksia

    10. 10

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    3. 3

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    7. 7

      Valmetin tehtaalla 370 työntekijää lakkoon – johtaja: sain listan vaatimuksia

    8. 8

      Analyytikko: Roviosta tulee uusi kansanosake – ”Nokia kuihtumassa tylsäksi ja kasvuttomaksi”

    9. 9

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    10. 10

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää